Halpahintainen hiili

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi
hiili

Kuva: cypheroz (CC by-nc-nd 2.0)

Tämän kevään ja talven aikana on puhuttu paljon hiilestä, hiilen halvasta hinnasta ja lisääntyneestä käytöstä. Eikä kysymys ole vain puheesta: hiilen käyttö on tämän vuoden alkupuolella kasvanut selvästi.

Kysymys on nyt vielä lyhyestä ajanjaksosta, mutta suunta on totta kai täysin väärä. Tavoitteenahan on vähentää hiilen käyttöä selvästi, ja lopulta päästä siitä eroon.

Mistä hiilen halpa hinta ja lisääntynyt käyttö sitten johtuvat? Syitä on monia. Yhdysvallat ovat korvanneet hiiltä liuskekaasulla, mikä on laskenut hiilen maailmanmarkkinahintaa. Päästöoikeuden hinta on Euroopassa ennätyksellisen alhaalla, mikä tarkoittaa sitä, että se ei ohjaa siirtymään hiilestä muihin polttoaineisiin.

Suomessa hiili on alkuvuodesta korvannut polttoaineena turvetta. Hiili on ollut edullista ja turvetta taas ei ole ollut saatavilla riittävästi.

Keskustaoppositio on nähnyt suurimpana syynä hiilen suosioon turpeen veroon tehdyt maltilliset korotukset. Itse en usko että turpeen vähentynyt menekki johtuu niinkään veroratkaisuista. Hiili syrjäyttää turvetta jos se näin halpaa kuin nyt.

Tärkeintä olisi siis löytää ratkaisuja hiilen saamiseksi pois nykyisestä houkuttelevasta asemastaan. Kehitys on kuitenkin valitettavasti kulkenut myös EU-tasolla päinvastaiseen suuntaan.

Euroopan parlamentti torjui huhtikuussa komission ehdotuksen päästöoikeuksien jaon “takapainotuksesta” (backloading), jonka tarkoituksena oli nostaa hiilidioksiditonnin hintaa hoippuvan päästökauppajärjestelmän pelastamiseksi. Tämä olisi tehty siirtämällä osa päästöoikeuksista myöhemmille markkinoille. Keskustan mepeistä Hannu Takkula vastusti komission esitystä, Anneli Jäätteenmäki kannatti, Manner oli poissa. Kokoomuksen mepeistä Petri Sarvamaa ja Eija-Riitta Korhola äänestivät alihintaisen hiilen puolesta, Sirpa Pietikäinen sitä vastaan.

Jopa teollisuus oli asiasta keskenään erimielinen. Kuten vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi blogissaan totesi, pitkällä aikavälillä investointejaan tarkastelevat yritykset haluavat mieluummin ennustettavan toimintaympäristön ja kestäviin vaihtoehtoihin ohjaavia kannustimia kuin hetkellisesti halpaa energiaa.

Päätöksen jälkeen hiilidioksiditonnin hinta laski alle kolmen euron. Nyt on EU-maiden hallitusten käsissä, mitä komission esitykselle tapahtuu.

Seuraavan kerran kun keskustalaiset syyttävät hallitusta turpeen ongelmista, pyydän heitä puhumaan Hannu Takkulan kanssa. Me kaikki tarvitsemme päätöksiä, joilla hiiltä syrjäytetään markkinoilta.

Suojeleeko metsälaki luonnon monimutoisuutta?

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi

Se mitä tapahtuu Suomen talousmetsissä, on olennaista luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Metsistämme noin 90 prosenttia on talousmetsiä, ja siksi talousmetsiä koskevalla lainsäädännöllä vaikutetaan todella paljon siihen, pysähtyykö uhanalaisten metsälajien ja metsäluontotyyppien häviäminen.

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti eilen tilaisuuden, jossa tutkijat ja maa- ja metsätalousministeriö keskustelivat siitä, miten esitetyt muutokset metsälakiin ja metsätuholakiin todella vaikuttaisivat luonnon monimuotoisuuteen metsissämme. Tilaisuuden verkkolähetyksen voi katsoa täältä.

Metlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion tutkijat laativat syksyllä asiantuntija-arvion siitä, miten luonnon uudeksi metsälaiksi vaikuttaisi metsien käyttötapoihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tutkijoiden arvio oli kriittinen: esitykset heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta. Ongelmat esityksissä liittyvät metsälain pykälään 10, jossa säädetään monimuotoisuudelle erittäin tärkeiden elinympäristöjen säästämisestä ja toisaalta metsätuholain säädöksiin, jossa lisätään velvollisuuksia korjata lahopuuta pois talousmetsistä.

Tutkijoiden arvion julkaisun jälkeen oman jännitteensä keskusteluun on tuonut ministeri Jari Koskinen, joka on suhtautunut tutkijoiden arvioon hyvin yliolkaisesti, ja todennut esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla, että tutkijoiden arviosta ei ole ollut ”mitään hyötyä”.

Tutkijoiden arvion ja lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotusta on joiltain osin muutettu järkevämpään suuntaan, erityisesti metsän luontaisen uudistamisen sääntöjen osalta.

Eilisessä keskustelussa tuli kuitenkin hyvin ilmi se, että erityisen arvokkaiden kohteiden osalta esitystä täytyy vielä muuttaa. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, eikä tämä onnistu ilman että suojelemme metsäluontoamme nykyistä paremmin.

Lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä kesäkuun aikana, ja sitä ennen niistä neuvotellaan hallituksen puolueiden kesken. Toivon, että ympäristöministeriö saa tukea mahdollisimman monelta hallitusryhmältä luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja että jatkossa tieteellinen tutkimustieto otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin alunperin 15.5.2013 Vihreiden blogissa.

Yleisen asevelvollisuuden uudistaminen

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi
Kuva: hugovk (CC by-nc-sa 2.0)

Kuva: hugovk (CC by-nc-sa 2.0)

Eduskunnassa keskusteltiin eilen valtioneuvoston selonteosta Suomen turvallisuuspolitiikasta. Minä puhuin kahdesta asiasta: yleisen asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja arktisen luonnon suojelusta. Arktikseen palaan tässä blogissa myöhemmin, puolustusvoimien rahoista ja yleisestä asevelvollisuudesta tässä vielä pohdintaa.

Monien keskustelijoiden suurin murhe oli se, kuinka puolustusvoimien resursseja on tällä hallituskaudella leikattu. Melkein yhtä monet toivoivat, että ensi eduskuntakaudella puolustusvoimien rahoitusta voitaisiin reippaasti lisätä. Minä en usko, että tämä tulee onnistumaan.

Kaikilla hallinnonaloilla tämän hallituskauden säästöpäätösten jälkeen on luultavasti kipeä tarve siihen, että resursseja tarvittaisiin ensi hallituskaudella lisää. eivä Suomen talouden kasvunäkymät eivät kuitenkaan näytä siltä, että meillä olisi varaa tulevina hallituskausina määrättömästi lisätä eri hallinnonalojen resursseja.

Nyt valmistuneen selonteon jälkeen on syytä pohtia, miten tulevina vuosikymmeninä Suomelle taataan uskottava puolustus. Valikoivan asevelvollisuuden olisi syytä olla mukana tässä tarkastelussa. Uskottava maanpuolustus ei ole enää kiinni varuskuntien määrästä tai reservin koosta.

En usko, että voimme pitää samaan aikaan kiinni sekä vanhoista tavoista maanpuolustuksen järjestämiseksi että uskottavasta puolustuksesta. Rahat eivät tulevaisuudessakaan riitä kaikkeen: laajaan reserviin ja kallistuvaan aseteknologiaan. On tehtävä valintoja. Valikoiva asevelvollisuus paitsi vähentäisi puolustusvoimien menopaineita myös pidentäisi työuria.

Pienempi reservi ja pienemmät sodan ajan joukot voitaisiin varustaa paremmin kuin nykyinen eurooppalaisittain poikkeuksellisen suuri armeijamme. Yleistä asevelvollisuutta Euroopassa ei ole enää Suomen lisäksi muualla kuin Kreikassa ja Kyproksella.

Toivon vilpittömästi, että kun nyt työtä seuraavan hallituskauden pohjaksi ryhdytään tekemään, niin ainakin siinä valmistelussa oltaisiin ennakkoluulottomia ja arvioitaisiin erilaisia vaihtoehtoja.

Vihreät julkaisivat linjauksensa valikoivasta asevelvollisuudesta ja Suomen turvallisuuspolitiikasta vuonna 2010.

Nuorisotakuu ei toteudu

Julkaistu , julkaissut
6

Tällä viikolla julkaistiin maaliskuun 2013 työttömyysluvut.Työttömyys on kokonaisuudessaan kasvussa. Nuorten työttömyys kasvaa tällä hetkelle nopeassa tahdissa, vuodessa nuorten työttömien määrä on kasvanut neljänneksellä. Tarkat luvut löytyvät täältä. Vuosi sitten maaliskuussa nuoria oli työttömänä alle 30 000, nyt yli 37 000.

Nuorisotakuun oli tarkoitus tulla voimaan tämän vuoden alusta. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokainen nuori saisi työpaikan, koulutuspaikan tai harjoittelupaikan viimeistän silloin, kun työttömyys on jatkunut kolme kuukautta. Nuorisotakuu ei ole toteutunut. Nuorista työttömistä jo melkein 30 prosenttia joutuu olemaan työttömänä yli kolme kuukautta. Tämä on suurempi osuus kuin vuosi sitten tai kaksi vuotta sitten.

Maaliskuussa 2011 yli kolme kuukautta jatkuneen työttömyyden kohtasi 18 prosenttia työttömistä nuorista, vuonna 2012 maaliskuussa 20 prosenttia ja nyt, vuoden 2013 maaliskuussa tuo osuus oli 28 prosenttia. Nuorisotakuu ei siis ole toteutunut ja itse asiassa nuorten kannalta tilanne on huonompi kuin vuosi sitten tai kaksi vuotta sitten.

Nuorisotakuu on ollut yksi hallituksen tärkeimmistä hankkeista. On siksi mielestäni erikoista, että kukaan hallituksesta ei ole oikeastaan kommentoinut tilannetta nuorten kannalta mitenkään.

Puhe turkistarhausaloitteen lähetekeskustelussa

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi

Pidin oheisen puheen turkistarhauskieltoa vaativan kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa. Turkistarhaus kuuluu historiaan!

aloite

Kuva: Animalia / Teppo Lahti

Eettiset lähtökohdat ja ympäristövaikutukset

Politiikan ja lainsäädännön tehtävänä on asettaa taloudelle eettiset rajat. Nämä rajat muuttuvat ajan myötä, se mikä eilen oli sallittua, ei välttämättä ole sitä enää huomenna.

Suomessa on aiemmin kielletty muun muassa lapsityövoiman käyttö ja ympäristölle haitallinen DDT-hyönteismyrkky. Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella on kielletty kosmetiikan eläinkokeet.

Kosmetiikan eläinkoekiellolla ja turkistarhauskiellolla on yhtäläinen lähtökohta: ehkäistä eläimille aiheutuvaa tarpeetonta kärsimystä.

Turkikset eivät ole enää 2000-luvulla välttämätön vaatetuksen osa edes pohjoisilla leveysasteilla. Kärsimystä tarhaus aiheuttaa siksi, että petoeläimiä pidetään liian pienissä häkeissä.

Turkiseläimet: naalit, punaketut ja minkit liikkuvat luonnossa useiden hehtaarien kokoisilla reviireillä. Naalit kaivavat laajoja tunneliverkostoja, minkit viihtyvät vesistöjen äärellä. Vuonna 2011 voimaan tulleiden määräysten mukaan ketulla on häkissään tilaa alle neliömetri ja minkillä neljäsosa neliömetriä. Luonnottoman pieni häkki on eläimelle kärsimystä.

Ympäristön kannalta turkis on saastuttavampi vaihtoehto kuin villakangastakki tai tekoturkis. Turkin valmistus kuluttaa liian paljon öljyä.

Kansainvälinen tilanne

Monet Euroopan maat ovat kieltäneet turkistarhauksen tai rajoittaneet voimakkaasti sen harjoittamista. Maailman neljänneksi suurin minkkien tuottaja Hollanti päätti viime vuoden lopulla luopua minkkien tarhauksesta siirtymäajalla. Kokonaan turkistarhaus on tällä hetkellä kielletty Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Bulgariassa ja Bosniassa, Kroatia liittyy joukkoon vuonna 2017.

Yleisesti esitetty argumentti turkistarhauksen kieltoa vastaan Suomessa on epäily tarhauksen siirtymisestä Kiinaan. Tässä unohtuu se, että globaalin turkisteollisuuden ja sen etujen ajajien tehtävänä on lisätä turkisten myyntiä ja siten tarhaamista koko maailmassa. Suomalainen turkistuotanto siis lisää välillisesti turkistuotantoa myös Kiinassa.

Turkistarhaus Suomessa

Jos Suomi päättää kieltää turkistarhaamisen, olemme yksi maa monien joukossa rakentamassa maailmaa, jossa turkikset eivät ole hyväksyttyjä, muodinmukaisia tai suosittuja.

Suomen tulisikin seurata edelläkävijämaiden esimerkkiä ja lakkauttaa turkistarhaus epäeettisenä ja ympäristölle haitallisena elinkeinona. Samalla on huolehdittava siitä, että nykyisille tarhaajille löydetään siirtymäajan puitteissa korvaava elinkeino.

Tämä on historiallinen päivä paitsi eläinten oikeuksille myös suomalaiselle demokratialle. On tärkeää, että kansalaisaloitetta valmisteleva valiokunta käsittelee aloitteen asianmukaisesti ja laatii aloitteesta mietinnön, jotta sen pohjalta voidaan äänestää tässä salissa.

Politiikkaa Pieksämäellä

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi
Hotelli Savusolmu (Kuva: Erkki Perälä)

Hotelli Savonsolmu (Kuva: Erkki Perälä)

Pieksämäellä kokoontui tänä viikonloppuna vihreiden valtuuskunta puhumaan politiikkaa. Mitä kehuttiin? Mistä tuli pyyhkeitä?

Kansalaisaloitetta hehkutettiin. Vihreät ajoivat kansalaisaloitetta pitkään ja nyt se on täällä! Vihreät kannattavat että kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Kansalaisten asema suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on vahvistunut.

Kansallispuistoja hehkutettiin myös. Pieksämäeltä etelään Koloveden kansallispuisto kaksinkertaistuu. Konnevedelle, Pieksämäeltä pohjoiseen suunnitellaan kansallispuistoa, alueen oman aloitteen pohjalta.

Ilmastopolitiikassa ei mene hyvin ja sitä tuskailtiin. Tällä viikolla uusi taka-askel tuli otettua Euroopan parlamentissa, jossa äänestettiin päästökaupan korjausta vastaan. Satu Hassi, vihreä europarlamentaarikko, kävi läpi viikon dramaattisia tapahtumia. Satu muistutti, että monet yritykset kärsivät nykyisestä tilanteesta, monet esimerkiksi uusiutuvan energian yrityksistä kaipaavat kiireesti hiilen hinnan nousua, mutta nämä yritykset olivat hiljaa. Teollisuuden ja yritysten ääntä käyttivät taantumukselliset lobbarit, jotka vastustivat päästökaupan korjauksia niin kuin ovat vastustaneet kaikkea ilmastopolitiikkaa.

Parlamentaarikko Hassi toivoi, että tämänviikkoinen äänestys opettaa aikaisemmin vaienneen osan yrityskentästä käyttämään ääntään. Myös Ville Niinistö puhui siitä, että tosiasiassa johdonmukainen ilmastopolitiikka olisi myös teollisuuden etu.

Äänestys näytti taas kerran myös sen, että ne, jotka ovat äänestäneet kokoomuslaista europarlamenttiin, ovat voineet saada tulokseksi kyllä ihan mitä vain: kohtuullisen edistyksellistä ilmastopolitiikkaa, aktiivista ilmastopolitiikan vastaista toimintaa ja jotain siltä väliltä.

Suomen hallitus ei ole tunnettu edistyksellisyydessään eurooppalaisessa ilmastopolitiikassa, mutta kyllä meidänkin kokoomusjohtoinen hallituksemme on nähnyt, että päästökauppaa tässä kohtaa tulee korjata. Tällä hetkellä päästökauppa ei toimi, investointeja uusiutuvaan ei tehdä tarpeeksi nopeasti ja hiilen käyttö Euroopassa lähti viime vuonna kasvuun.

On vaikea ymmärtää, miksi esimerkiksi kokoomuksen Petri Sarvamaa haluaa, että hiilen poltto Euroopassa lisääntyy.

Talouspolitiikasta keskusteltiin. Kehysriihtä ei hehkutettu. Paljon kritiikkiä saaneen osinkoveropäätöksen lisäksi monet ottivat esiin sosiaali- ja terveystutkimuksen rankat leikkaukset. Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Erkki Perälä puhui siitä huonosta tosiasiasta, että Suomi ja Ruotsi ovat käytännössä lähteneet keskinäiseen verokilpaan. Ja Suomi vielä aloitti sen!

Euroopasta puhuttiin pitkään ja kiihkeästi. Valtuuskunta päätti tänään sunnuntaina uudesta Eurooppa-ohjelmasta.

Suuri yksimieleisyys kokouksessa saavutettiin myös siitä, että hotelli Savonsolmu Pieksäjärven rannalla oli häikäisevän tyylikäs.

Kansalaisaloitteet muuttavat Suomea

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi (Kuva: Animalia)

Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi (Kuva: Animalia)

Vihreät halusivat Suomeen kansalaisaloitteen ja teimme hartiavoimin töitä, että se kirjattaisiin uuteen perustuslakiin. Kansalaisaloite vahvistaa demokratiaa antamalla myös muille kuin puolueille kanavan muuttaa lainsäädäntöä. Monet kansalaisjärjestöt Animaliasta Setaan ovatkin ottaneet kansalaisaloitteen aktiiviseen käyttöön menestyksekkäästi.

Nyt jo on selvää, että kansalaisaloite on muuttanut poliittista keskustelua ja todellisuutta. Miksi? Valta määritellä sitä, mistä puhutaan, on todella iso asia. Politiikassa ratkotaan niitä ongelmia, joista keskustellaan. Kansalaisilla on kansalaisaloitteen myötä paljon voimakkaampi mahdollisuus vaikuttaa politiikan agendaan kuin aikaisemmin. Tämän takia kansalaisaloite on mielestäni jo nyt muuttanut poliittista todellisuutta pysyvästi.

Moni parlamentaarinen käytäntö on hioutunut vuosikymmenten saatossa. Eduskuntapuolueilla onkin nyt edessään kansanvallan testi, kun ensimmäiset kansalaisaloitteet tulevat eduskuntaan. Oma kantani on sama kuin vihreällä eduskuntaryhmällä: jokainen yli 50 000 kannatusilmoitusta kerännyt aloite otetaan valiokunnissa käsittelyyn ja niistä laaditaan mietintö asiantuntijakuulemisten jälkeen.

Eduskunnalla on ollut hieman alkuvaikeuksia päättää, että näitä aloitteita käsiteltäisiin asiallisesti ja perustellusti. Tämä on tietenkin eduskunnan kannalta jonkin verran noloa. Uskon kuitenkin, että tämänpäiväinen puhemiesneuvoston ohjeistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden siihen, että aloitteet tullaan nyt käsittelemään perusteellisesti ja että niistä päästään äänestämään salissa.

On myös esitetty huolia siitä, että kansalaisaloitteiden virta tukkisi eduskunnan tavanomaisen lainsäädäntötyön. Tähänastisten kokemusten perusteella huoli on aiheeton. Uuden perustuslain aikana kansalaisaloitteita on tehty Suomessa satakunta, mutta ainoastaan kaksi niistä on saavuttanut riittävän määrän kannatusilmoituksia. Ei siis ole kovin todennäköistä, että eduskunta musertuisi niiden alle jatkossakaan.

Myös Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla on ollut huhtikuusta 2012 lähtien mahdollisuus tehdä eurooppalainen kansalaisaloite. Vähimmäismäärä on miljoona allekirjoittajaa seitsemästä eri maasta, joista kullakin on oma kiintiönsä. Tällä hetkellä avoimia eurooppalaisia kansalaisaloitteita on allekirjoitettavissa 14 kappaletta. Aiheet vaihtelevat eläinkokeiden kieltämisestä aborttioikeuden rajoittamiseen.

Demokratian tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia parannetaan entisestään niin Euroopan unionin tasolla kuin Suomessakin. Kansalaisaloitteet ovat omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua niistä aiheista, jotka eivät etene perinteistä parlamentaarista reittiä. Samalla ne voivat luoda uutta euroopanlaajuista yhteiskunnallista keskustelua.

Saimaannorpan, saimaannieriän ja saukon mailla

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi

- Koloveden kansallispuisto laajenee

Tänään eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys Koloveden kansallispuiston alueen kaksinkertaistamisesta melkein 6000 hehtaarin kokoiseksi. Savonlinnan, Enonkosken ja Heinäveden kuntien alueella sijaitseva Kolovesi on monille retkeilijöille tuttu nimenomaan melontakohteena. Nyt kansallispuisto laajenee saarista rannoille. Laajentumisen jälkeen Kolovesi on yksi Etelä-Savon arvokkaimpia vanhojen metsien suojelualueita.

Kolovedellä on hiljaista. Hiljaisuus on varmasti yksi niistä tekijöistä, jotka houkuttelevat ulkomaisia matkailijoita Kolovedelle. Suomen rajojen ulkopuolelta tulleiden retkeilijöiden osuus Koloveden kävijöistä on kansallispuistojemme joukossa poikkeuksellisen suuri.

Kansallispuistoilla on iso myönteinen merkitys niiden alueiden talouteen jolla ne sijaitsevat. Koloveden retkeilijöiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan laajennuksen myötä 8 000 kävijästä 16 000:een. Tämä tarkoittaa alueelle uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia esimerkiksi majoituspalveluissa ja kahvilapalveluissa.

Ympäristövaliokunnassa Koloveden kansallispuiston laajennusta oli ilo käsitellä. Kolovesi parantaa mahdollisuuksia suojella uhanalaisia saimaannorppaa ja saimaannieriää. Kaksi kolmannesta Koloveden metsistä on yli satavuotiaita, ja osassa metsiä on vanhan luonnonmetsän piirteitä, mikä on kuitenkin eteläisessä Suomessa melko harvinaista. Kolovesi suojelee kalliometsiä, joiden luontotyypit ovat valitettavasti taantuvia.

Ympäristövaliokunnassa kaikki eduskuntaryhmät kannattivat Koloveden laajennusta. Valiokunta myös edellytti hallituksen selvittävän, voitaisiinko puistoa edelleen laajentaa arvokkaalle Nahkiaissalon alueelle. Olemassa olevien kansallispuistojen ja suojelualueiden laajentaminen on tärkeää, koska eteläisessä Suomessa suojelualueet kaiken kaikkiaan ovat pirstaleisia ja alaltaan pieniä, eivätkä siksi tarjoa aina riittävää suojaa uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille.

Tämä kirjoitus julkaistiin ensin Vihreiden blogissa.

Kriittisiä huomioita kehyspäätöksestä

Julkaistu , julkaissut
1

Tänään lopullisine lukuineen julkaistu kehyspäätös on iso kädenojennus yrityksille ja kallis julkiselle taloudelle. Yhteisöveron alennuksen hinta on lähes miljardi euroa.

Kehyspäätös sinetöi sen, että Suomi on tällä hallituskaudella aggressiivinen verokilpailija. Alensimme ensin yritysten voiton verotusta alle Ruotsin tason. Tämän jälkeen Ruotsi vastasi Suomen haasteeseen ja alensi omaa yhteisöveroaan alle sen tason johon Suomessa veroa oli laskettu. Tämän jälkeen Suomi alentaa omaa veroaan vielä reippaasti alle Ruotsin tason. Alhaisesta yritysten voittojen verosta voi olla etua Suomessa toimiville yrityksille ja sitä kautta myös työllisyydelle mutta eurooppalainen ja pohjoismainen verokilpailu on pidemmän päälle haitallista sekä julkisille palveluille että lopulta täällä toimiville yrityksille itselleenkin.

Mielestäni hallitus myös rikkoi periaatettaan tehdä sopeutuksesta puolet veronkorotuksilla ja puolet menoleikkauksilla. Tosiasiassa hallitus kehyspäätöksessä leikkasi menoja 300 miljoonalla eurolla mutta ei tehnyt veronkorotuksia 300 miljoonalla, vaan itse asiassa alensi veroja 150 miljoonalla. Luvut saadaan näyttämään toisilta, kun yhteisöveron alennuksen hintalappu puolitetaan dynaamisilla vaikutuksilla. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, syntyykö tällaisia dynaamisia vaikutuksia ja jos syntyy, mikä todella on niiden hinta. Ekonomistit ovat kiistäneet, että tällaisia dynaamisia vaikutuksia voisi laskea näin optimistisesti. On myös esitetty arvioita, että jos dynaamisia vaikutuksia on, ne näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, mikä tarkoittaa myös sitä, että nykyisen hallituksen tavoitteeseen taittaa valtion velkaantuminen ne eivät välttämättä vaikuta.

Aikaisemmin mahdollisia dynaamisia vaikutuksia ei ole tällä tavalla laskettu mukaan kun toteutetaan sopeutuksen sääntöä: puolet veronkorotuksilla, puolet menosäästöillä. Ainakaan dynaamisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon silloin kun alennetaan pienituloisten verotusta – nyt yritysveron alennuksen se yllättäen onkin mukana.

Mielestäni perusidea alentaa yhteisöveroa ja karsia samalla yritystukia ja kerätä enemmän osinkoveroa on perusteltu. Tässä kehyspäätöksessä on mielestäni vain liian suuri mittaluokka, riski julkiselle taloudelle on liian iso.

Osinkoverotuksen osalta päätös on myös ongelmallinen. Omistajayrittäjien pienten osinkojen verotuksen hyvin maltillinen kiristys on perusteltu, mutta omistajayrittäjien suurten osinkotulojen mittava keventäminen on erikoinen ratkaisu. Miksi satojen tuhansien eurojen osinkotuloja saavien verotusta tässä tilanteessa ylipäätänsä pitäisi keventää? Ratkaisu luo myös riskin jossa aikaisemmin ansiotuloina otettuja tuloja ryhdytään muuntamaan osinkotuloiksi, mikä on aina epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisäävä tekijä yhteiskunnassa.

Kehyspäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi lausuman: ”Yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä, budjettiriiheen 2013 mennessä, arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset. Kasvun, työllisyyden ja tulonjaon kannalta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tekee tarvittaessa lisätoimia.”

Tämä on tärkeä lisäys päätökseen, koska sen avulla hallitus voi vielä muuttaa nyt tehtyä päätöstä, jos vaikuttaa siltä että nyt tehdyt päätökset kasvattaisivat tuloeroja tai jos kynnys yrityksille listautua kasvaisi vielä nykyistäkin suuremmaksi.

Nuorisotyöttömyys kasvaa nyt toista vuotta

Julkaistu , julkaissut
Kommentoi

- nuorisotakuu ei toteudu

Nuorten työttömyys kasvaa nyt toista vuotta, käy ilmi tänään julkaistuista helmikuun 2013 työttömyysluvuista. Nuorisotyöttömyys kääntyi kasvuun helmikuussa 2012 ja on nyt siis kasvanut jo yli vuoden ajan. Nyt työttömänä on lähes 38 000 nuorta. Se on 6200 nuorta enemmän vailla työtä tai opiskelupaikkaa kuin vuosi sitten. Kasvuvauhti vuoden takaiseen verrattuna on 20 prosenttia, mikä on melko hurja tahti.

Nuorten kannalta työ- opiskelu tai harjoittelupaikan saaminen on siis yhä vaikeampaa ja yhä useamman nuoren työttömyys pitkittyy. Nuorisotakuun lupaus ei toteudu, vaan yli kolme kuukautta työttömänä olevien nuorten määrä kasvaa. Vuosi sitten tammi-helmikuussa noin neljä viidestä nuoresta pääsi ulos työttömyydestä kolmen kuukauden sisällä. Nyt tilanne on se, että joka neljännen nuoren työttömyys venyy yli kolmen kuukauden mittaiseksi.

Hallituksen kehysriihessä tekemät määrärahalisäykset eivät auta nuorisotakuun toteutumisessa nyt. Nuorisotakuu on yksi hallituksen keskeisimpiä hankkeita ja tuntuu erikoiselta että kukaan ei vaikuta kovin huolestuneelta siitä, että tätä lupausta nuorille ei olla toteuttamassa.