Eroon ruuhkista

Tukholmassa kokeiltiin ruuhkamaksuja seitsemän kuukauden ajan. Kokeilun
päätteeksi asiasta järjestettiin kansanäänestys. Alustavan
äänenlaskennan mukaan enemmistö tukholmalaisista antoi sunnuntaina
äänensä ruuhkamaksujen vakinaistamiselle.

Ruuhkamaksun tavoitteena oli parantaa ympäristön tilaa ja vähentää liikenneruuhkia. Kymmenen ja kahdenkymmenen kruunun (1,1–2,1 euron) väliin sijoittunut ruuhkamaksu kerättiin Tukholman ydinkeskustaan arkisin klo 6.30–18.30 kulkevilta ajoneuvoilta. Samaan aikaan joukkoliikenteen tarjontaa lisättiin, ja ruuhkamaksujen tuotto ohjattiin joukkoliikenteen parantamiseen.

Kokeilu oli menestys. Määrällisenä tavoitteena oli vähentää keskustan autoliikennettä 10–15 prosenttia, mutta autoliikenne vähentyi yli viidenneksellä. Joukkoliikenteen käyttö lisääntyi viisi prosenttia, ja keskustan ilmanlaatu parantui. Myös autoilijat ovat olleet tyytyväisiä, sillä matka-ajat keskustassa puolittuivat. Etenkin alun perin hanketta vastustaneille ammattiautoilijoille liikenteen nopeutuminen on ollut suuri kysymys.

Kokeilun aikana liikenteen sujuvuus koettiin paljon aiempaa paremmaksi. Ennen kokeilua Tukholman läänin alueen asukkaista puolet arvioi autoliikenteessä olevan suuria ongelmia, kun kahden kuukauden jälkeen vastaava luku oli enää 17 prosenttia. Ruuhkamaksuilla ei ollut ennakkoon pelättyä kielteistä vaikutusta keskustan kauppaan. Esimerkiksi NK-tavaratalo on arvioinut asiakasmäärien jopa kasvaneen.

Suomi on Baltian maiden ohella ainoita Euroopan maita, jossa liikenteen käyttömaksuja ei hyödynnetä. Hallituksen väylätyöryhmän mukaan tietulleja olisi syytä harkita ainakin pääkaupunkiseudulla noin kymmenen vuoden aikajänteellä.

Tukholman kokeilu vastaa kaikkein parhaiten Helsingin tilannetta ja tekee ruuhkamaksun meilläkin ajankohtaisemmaksi.

Tällä hetkellä lähes puolet pääkaupunkiseudun asukkaista kannattaa tietullien käyttöönottoa. Aihe jakaa mielipiteitä: lähes puolet on asettunut vastustavalle kannalle.

Ruuhkamaksuja vastustetaan usein sillä perusteella, että ruuhkamaksun maksaminen olisi hankalaa. Uusi teknologia tarjoaa kuitenkin vaihtoehdon paikkaan sidotuille ruuhkamaksuille. Hollanti ja Iso-Britannia valmistelevat jo autojen satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää. Porteilla jonottelua Keski-Euroopan autoteiden malliin ei Helsingissä varmasti tulla näkemään.

Silloin kun olin teini-ikäinen, Tukholmasta haettiin suuren maailman tuntua ja vaikutteita. Tukholmassa oli kävelykatuja ja sellaisia vaatteita joita Helsingistä ei saanut.

Nyt olisi aika taas suunnata katse Tukholmaan. Helsingissä tulee kokeilla ruuhkamaksua, ja järjestää kokeilusta kansanäänestys. Tärkeä osa kokeilua olisi, että joukkoliikennettä parannettaisiin samalla. Kokeilu tarjoaisi myös valtiolle hyvän hetken lunastaa lupauksensa tukea pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä.

Kolumni on julkaistu Helsingin uutisissa.