« Kaikki artikkelit

Aiotko tehdä jotain, ministeri Koskinen?

[caption id="" align="alignleft" width="495"] Kuva: Flavio Bradani[/caption]

 

Onnistuneen, paljon julkista keskustelua herättäneen nimienkeruun jälkeen Turkistarhaton Suomi -kampanja luovutti eduskunnalle maamme historian ensimmäisen kansalaisaloitteen viime kesänä. Aloite eteni käsittelyyn, jossa eduskunta kävi laajan keskustelun turkiseläinten hyvinvoinnista. Eduskunta ei päätynyt kieltämään turkistarhausta, mutta keskustelussa vallitsi yksimielisyys yli puoluerajojen tarpeesta parantaa eläinten tilannetta tarhoilla nykyisestä.

Lukuisat tarhauskieltoa vastustaneet edustajat toivat esiin tarpeen taata eläimille hyvät ja terveelliset elinolot. Samaa asiaa alleviivasi myös maa- ja metsätalousvaliokunnan aloitetta koskenut mietintö.

Turkiseläinten pitovaatimuksia koskevaa ministeriön asetusta ollaan nyt uudistamassa. Tätä työtä varten perustetun työryhmän tehtävänä on ensi vaiheessa kartoittaa nykyisen valtioneuvoston asetuksen muutostarpeita turkiseläinten hyvinvointia koskevan tieteellisen tiedon pohjalta sekä selvittää mahdollisten muutostarpeiden toteuttamismahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia.

 

Juuri tämän työryhmän tehtävänä on varmistaa, että eduskunnan yksimielinen tahtotila turkiseläinten elinolojen parantamisesta toteutetaan.

 

Työryhmän työ on tähän mennessä edennyt hitaasti samalla kun turkiseläinten kärsimykset jatkuvat. Työ on suunniteltu saatettavan valmiiksi kuluvan vuodenloppuun mennessä. Tämän jälkeen on edessä vielä puolentoista kuukauden lausuntokierros, mahdolliset muokkaukset lausuntojen perusteella sekä hallituksen poliittinen käsittely. Jos aikataulu todella on tällainen, menee asetuksen hyväksyminen tämän hallituskauden aikana todella kalkkiviivoille.

 

Jätin tänään ministeri Koskiselle kirjallisen kysymyksen koskien turkiseläinten hyvinvoinnin edistämistä. Turkiseläinten asema kiinnosti vieläkin kansanedustajia yli puoluerajojen, kysymykselle tuli allekirjoittajia kaikista puolueista paitsi RKP:stä. Kysyin ministeriltä seuraavaa:

 

”Ollaanko maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön (KAA 1/2013 vp) esiin nostamat huomiot virikkeiden ja monikäyttöisen tilan lisäämisestä ottamassa huomioon asetusta laadittaessa?

Ollaanko asetuksessa puuttumassa siitoseläinten elinolosuhteisiin?

Ollaanko asetuksessa kieltämässä kasvuhäiriöisten eläinten käyttö siitoseläiminä?

Onko ministeriössä käynnissä prosessia, jolla valiokunnan mietinnön esittämällä tavalla aiotaan kieltää siitoseläinten myynti maihin, joissa eläinten hyvinvointia ei voida taata?

Onko ministeriöllä suunnitelma asetuksen laatimisen aikataulusta siten, että lausuntokierros, hallituksen sisäiset poliittiset neuvottelut sekä asetuksen hyväksyminen ehditään suorittaa tällä vaalikaudella?”

Eduskunnassa on laajaa tahtoa turkiseläinten olojen parantamiseen, kysymys kuuluukin, onko ministerillä tahtoa?

 

Kirjallinen kysymys täällä.

Comments

  1. Hyvä patistaa. Koska tohon pitäisi tulla vastaus , keneltä, miten pätevä se vastaus on , sitova, suuntaa antava tms ?

  2. Pelkkää väkivaltaahan tuo homma on, vaikka se ihmisten silmiltä peitetäänkin ja jostain vain tulee puhtaat turkit roikkumaan näyteikkunaan. Oikeastaan surullisen paljon koko yhteiskunta perustuu samanlaiselle väkivallalle, josta on tehty niin yleistä, että sitä ei enää pidetä epänormaalina. Kaiken sen, jolle voi laittaa rahallisen hinnan, ihminen näkee vain välineenä tehdä rahaa.

    Ihmettelen vihreidenkin halua kasvattaa taloutta ja teollista yhteiskuntaa, kun sitten tarvitaan vain yhä enemmän asioita, joille pitää laittaa vain taloudellinen arvo ja kaikki muut arvot jätetään yhä pienempään arvoon. Mitä aitoa vapautta jää sitten lopulta jäljelle? Eikö lopulta kaikki sitten ole vankeina ja pakotettuja toimimaan moraaliaan vastaan? On kyse sitten turkiseläimistä tai energialla kiristävistä hirmujohtajista.

    Onko parempaa sekään, että Ville Niinistö kuvauttaa itseään yhtä luonnottomissa oloissa olevan sammen kanssa? Miksi sampea ei palautettaisi luonnonkiertoon? Yhtä lailla siitä voisi verottaa hyötyä, mutta jos samalla varmistaisi lajitovereiden lisääntymisen, niin voisi puhua aidosti kestävästä taloudesta. Vaikea nähdä kestävää taloutta siinä, että ruoallekin joutuu ensin kasvattamaan ruokaa.

  3. HIENOA!
    Eläinten hyvinvoinnista puhuttaessa on vaarana joutua kiistelemään tutkimustuloksista. Elämän inhimilliset asiat ovat kuintenkin yksinkertaisia.
    Jokainen voi tehdä turkistarhauksen sallittavuutta ja olosuhteita mittaavan tutkimuksen omassa päässään kuvittelemalla, että oma tai naapurin koira viettäisi tarhaketun eliniän vastaavissa olosuhteissa. Tästä on kysymys, tikkukokeita ei tarvita.

  4. Sinun eduskunta-sivustollasi suurista lainoista on maininta: ”Sijoitusasuntolaina asunnosta, jossa asuu, n. 96 000 euroa sekä asuntolaina asunnosta, jossa vanhemmat asuvat, n. 45 000 euroa.” Ihmettelen, miksi asut asunnossa, jossa on sijoituslaina? Sijoituslainan korot voi vähentää verotettavasta tulosta täysimääräisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *