« Kaikki artikkelit

Helsingin uusi yleiskaava

Puhe Helsingin uuden yleiskaavan hyväksyneelle kaupunginvaltuustolle.

VÄESTÖNKASVUSTA

Helsingin väkiluku on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 40 000 asukkaalla. Ihmiset tarvitsevat asuntoja. Asuntoja tarvitsevat ne, nuoret ihmiset, jotka muuttavat Helsinkiin opiskelemaan, ne jotka muuttavat tänne töihin, ne jotka ovat jo ehkä pitkään käyneet töissä Helsingissä ja väsyneet liian pitkään työmatkaansa kehyskunnasta. Iso joukko muodostuu myös täällä Helsingissä syntyneistä ja kasvaneista nuorista, joiden pitäisi itsenäistyessään pystyä löytämään oma koti kotikaupungistaan. Eikä unohtaa sovi niitä vielä syntymättömiä helsinkiläisiä. Luonnollinen väestönkasvu on nuoressa kaupungissa nopeaa.

Tämä yleiskaavan pohjaksi valittiin vuonna 2012 kolmesta ennusteesta, perusennusteesta, hitaan kasvun ennusteesta ja nopean kasvun ennusteesta se nopean kasvun ennuste. Yleiskaavan valmistelun aikana tätä valintaa on välillä kritisoitu siitä, että se on ylimitoitettu. Elävä elämä ja todelliset ihmiset valintoineen ovat kuitenkin näyttäneet asian olevan toisin. Kuluneen viiden valmisteluvuoden aikana Helsingin kasvu on ollut nopeampaa kuin tuossa nopean kasvun ennusteessa. Meitä on nyt täällä yli 5000 asukasta enemmän kuin arvioitiin vuonna 2012 olevan nopean kasvun ennusteessa. Tuleeko kasvu sitten olemaan yhtä nopeaa jatkossakin? Ei välttämättä aivan yhtä nopeaa, nyt Suomessa varttuvat aikuisiksi 1990-luvun lopun pienet ikäluokat ja viime vuosina myös maahanmuutto on jonkin verran hidastunut. Olennaista yleiskaavan kannalta on kuitenkin se, että liian niukka arvio väestönkasvusta johtaa väistämättä ongelmiin, jos yleiskaavassa ei ole mahdollisuuksia asemakaavoitukseen ja asuntorakentamiseen, on tilanteeseen hidasta ja vaikeaa reagoida, mutta yleiskaavan tarjotessa riittävästi asuntorakentamisen potentiaalia voidaan tahtia helposti hidastaa jos kasvu ei olekaan niin nopeaa.

RAIDELIIKENTEEN VERKOSTOKAUPUNGISTA JA JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Uusi yleiskaava rakentaa Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkia. Helsinki on vuosikymmeniä ollut erittäin hyvä joukkoliikennekaupunki, jossa asukkaat ovat eurooppalaisissa tutkimuksissa arvioineet joukkoliiketeen palvelut laadukkaiksi ja täällä joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista on ollut korkea yli kolmannes. Kaupungin ja seudun kasvaessa haasteet kuitenkin kasvavat. Poikittainen joukkoliikenne on ollut heikko kohtamme. Uuden yleiskaavan raideliikenneverkko muodostuu sekä säteittäisistä että poikittaisista raideyhteyksistä, joiden avulla sekä Helsingissä että tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla liikkuminen joukkoliikenteellä on aikaisempaa sujuvampaa. Joukkoliikenteen parantaminen on myös edellytys toimivalle yksityisautoilulle. Mitä paremmat joukkoliikenne-, pyörä- ja kävely-yhteydet kaupungissa on, sitä useampi valitsee jonkin näistä kulkumuodoista, jolloin kaduille jää tilaa niille, joille henkilöauto on tarpeellinen kulkuväline.

KAUPUNKIBULEVARDEISTA

Moottoritiet eivät oikeastaan kuulu kaupunkiin. Moottoritiet ovat väyliä, jotka on tarkoitettu kaupunkien välillä tehtäviin matkoihin. Moottoritie rikkoo kaupunkirakennetta, luo ympärilleen kävelylle ja oleskelulle sopimatonta meluisaa ja epäterveellistä aluetta. Käytännössä kyse on siitä, missä kohdassa katu muuttuu tieksi, ja tässä yleiskaavassa tätä rajaa ollaan siirtämässä hieman kauemmaksi keskustasta. Tässä yleiskaavassa kaupunkiin sisään tulevat moottoritiet muutetaan Kehä I:n sisäpuolisella alueella kaduiksi, kaupunkibulevardeiksi.

Tämä muutos on johdonmukainen ratkaisu, jossa tavoitellaan kaupunkimaista, elävää, kestäviin liikkumismuotoihin perustuvaa kaupunkia kaikkialla Kehä ykkösen sisäpuolella. Kaupunkibulevardit ovat ratkaisu, jossa maankäyttö ja liikenne ovat tiiviisti sidottu yhteen. Kaupunkibulevardien varrella on kolmasosa yleiskaavan uudesta rakentamisesta ja kaupunkibulevardien varrella liikkumisesta aikaisempaa selvästi suurempi osa tapahtuu raidejoukkoliikenteellä.

Kaupunkibulevardeista on keskusteltu paljon ja ne ovat ratkaisu, jota koskien yleiskaavan valmistelussa on tehty valtava määrä selvitys- ja arviointityötä. Kaupunkibulevardit eivät sulje kaupunkia ja sen keskustaa, vaan kaupunkibulevardeilla pystyy liikkumaan yhtä suuri määrä - ja enemmänkin - ihmisiä kuin aiemmilla moottoriteillä. Liikennemuotojen välinen jakauma vain muuttuu. Moottoriteiden muuttamista takaisin kaduiksi on tehty eri puolilla maailmaa hyvin tuloksin.

Helsingin uuden yleiskaavan systemaattinen ote bulevardisoinneissa on kansainvälisestikin mielenkiintoinen, ja se, miten hyvin onnistumme bulevardisoinneissa, tulee varmasti herättämään paljon mielenkiintoa. Jo nyt esimerkiksi ruotsalaisessa keskustelussa viitataan Helsingin yleiskaavan esimerkkiin ja haetaan tästä kaavasta inspiraatiota tulevaisuudessa.

KAAVAN ESITYSTAVASTA

Uusi yleiskaava on luonteeltaan strateginen. Se näyttää merkittävimmät kehittämisen suunnat, mutta ei ota kantaa tarkkoihin aluerajauksiin. Uutena elementtinä on nostettu mukaan mitoitus, jolla ohjataan kaupungin tiivistymistä ja kasvua sisäänpäin. Täydennysrakentaminen muodostaa kolmanneksen yleiskaavan tuomasta uudesta rakentamisesta. Kasvava väestömäärä lisää alueiden elinvoimaisuutta, minkä lisäksi täydennysrakentaminen on myös kaupungille kaikkein halvin tapa kasvaa.

YHTEISTYÖSTÄ VALMISTELUSSA

Tätä yleiskaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä muun Helsingin seudun kanssa. Helsingin tässä arvioitu kasvu ei tarkoita sitä, etteikö muu Helsingin seutu myös kasvaisi. Tällä hetkellä sekä Espoo ja Vantaa kasvavat nopeasti. Tämän yleiskaavan kanssa samanaikaisesti valmisteltiin koko Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmää koskevat strategiat, jotka olivat pohjana myös valtion kanssa käydyille neuvotteluille maanäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksesta. Tämä sopimushan allekirjoitettiin Helsingin, seudun muiden kuntien ja valtion välillä viime kesäkuussa ja sen tärkein sisältö on, että seutu rakentaa asuntoja enemmän kuin ennen ja kasvaa erityisesti raidejoukkoliikenteen äärellä. Helsingin yleiskaava on osa tätä yhteistä suuntaa, ei pääkaupungin yksityisajattelua.

ASUNTOPULAAN VASTAAMISESTA

Asuntotuotannon lisäämisestä on siis yhteinen tahtotila paitsi seudulla, myös valtion kanssa. Uusi yleiskaava mahdollistaa tähän kasvavaan asuntotarpeeseen vastaamisen. Asuntojen hinnat ovat karkaamassa tavallisen palkansaajan ulottumattomiin ja paras tapa vaikuttaa hintakehitykseen on asuntotuotannon lisääminen. Tällä on myös merkittäviä vaikutuksia elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

TYÖLLISYYDESTÄ JA YRITYKSISTÄ, ELINVOIMASTA

Helsingin mahdollisuudet olla mukana luomassa työpaikkoja, hyvinvointia ja yritteliäisyyttä ovat jo nyt merkittävät. Yleiskaavan tavoite entistä tiiviimmästä, viihtyisämmästä ja urbaanimmasta kaupungista lisää Helsingin vetovoimaa sekä asiantuntijayritysten että palveluyritysten näkökulmasta. Elävä tiivis, vehreä, hauska, pyöräiltävä ja helposti saavutettava kaupunki on paikka, jossa syntyy uusia ideoita, yrityksiä, verkostoja, palveluja, sosiaalisia innovaatioita. Palveluyritykset tarvitsevat riittävän asiakaspohjan ja tämän yleiskaavan myös näiden yritysten mahdollisuudet menestyä Helsingissä paranevat – eivätkä vain kantakaupungissa vaan eri puolilla kaupunkia vahoissa keskuksissa jotka tiivistyvät toimiviksi keskustoiksi.

KAUPUNKILUONNOSTA, LUONNON MONIMUOTOISUUDESTA JA VIRKISTYSALUEISTA

Uusi yleiskaava vahvistaa ensimmäistä kertaa yleiskaavatasolla säteittäisten viheryhteyksien lisäksi myös poikittaiset viheryhteydet, jolloin kaavaan rakentuu viherverkostokaupunki, jossa luonto on lähellä kaikkialla kaupungissa. Helsinki on luonnon monimuotoisuuden kannalta mahtava kaupunki, jossa on valtakunnallisestikin merkittäviä metsiä ja monimuotoista luontoa.

Missä muussa kaupungissa on Viikin kaltainen luonnonsuojelualue aivan kaupungin ytimessä? Missä muualla voi kävellä oopperasta käytännössä suoraan metsään? Helsingissä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla suurkaupungin palvelut luonnonläheisyyteen. Yleiskaava varmistaa, että näin on myös jatkossa. Kaavassa on tehty vahva linjavalinta, että Helsingissä on jatkossakin vahvat vihersormet, jotka kytkeytyvät Helsingin merenlahtien sinikämmeneen. Näiden välisiä yhteyksiä myös parannetaan viherlinjoilla. Lisäksi kaupunginosapuistot tarjoavat hyvät lähivirkistyspalvelut asukkaille. Yleiskaavan valmistelun aikana valmisteltiin myös Helsingin uusi luonnonsuojeluohjelma ja selvitys metsäverkostosta. Molemmat ovat vaikuttaneet yleiskaavan valmisteluun, kaupunkiluonto- ja kulttuuriympäristöt teemakartat linjattiin osin oikeusvaikutteisiksi, luonnonsuojeluohjelman uusista luonnonsuojelualueista osa on jo perustettu.

Yleiskaavan valmistelun vuorovaikutus on näyttänyt hyvin sen, kuinka tärkeää monimuotoinen luonto ja lähivirkistysalueet ovat helsinkiläisille. Yleiskaavan luonnon monimuotoisuuden kannalta herkimmät kysymykset ja rajanvedot vaativat jatkosuunnittelulta paljon, uutta otetta siinä, kuinka kasvavassa kaupungissa monimuotoisuus turvataan alueille joilla on paljon käyttöä. Niittyverkosto ja kaupungin katoille rakennettava monimuotisuus odottavat toteuttajaansa.

TULEVAISUUDEN YDINKYSYMYKSISTÄ

Helsingissä syntyi viime vuonna ennätysmäärä lapsia. Kaupunkimme on monella tavalla nuorten ihmisten kaupunki. Joka vuosi tuhannet uudet asukkaat muuttavat tänne rakentamaan omaa elämäänsä, toteuttamaan haaveitaan, väistämään pelkojaan, ottamaan paikkaansa kaupungissa. Minkälaisessa maailmassa he nyt syntyvät lapset elävät ja rakentavat tulevaisuuttaan?

Maailmassa joka lämpenee ennen näkemätöntä tahtia, kuukausi toisensa jälkeen on lyönyt rikki mittaushistorian lämpöennätykset. Euroopassa ja Suomessa, jossa talouden ja työllisyyden kasvu on hidasta ja oikeudenmukaisten yhteiskunnallisten ratkaisujen löytäminen vaikuttaa vaikeammalta kuin aiempina vuosikymmeninä. Nyt kasvaa sukupolvia, jotka eivät automaattisesti ole vauraampia kuin heidän vanhempiensa sukupolvi.

Meillä Helsingissä on tässä maailmantilanteessa ihmeellisen hyvät mahdollisuudet: kaupunkimme on vetovoimainen, täällä asuvat ja tänne muuttavat ihmiset voivat olla synnyttämässä parhaita ratkaisuja maamme ja maailmamme ongelmien ratkomiseksi, tällä yleiskaavalla pystymme rakentamaan kaupunkia, joka täyttää nykyistä kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet samalla kun kaupunki muuttuu terveellisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Rakentamalla kaupungista tasa-arvoista ja moninaista yhteisöä pystymme ratkomaan sosiaalisia ongelmia sekä julkisilla palveluilla että kaupunkilaisten välisillä yhteisöillä. Tiivistyvä, elävä, luonnon monimuotoisuutta vaaliva yleiskaava ja kaupunki on tähän hyvä työkalu.

Comments

  1. Ihmiset tarvitsevat asuntoja. Ihmiset tarvitsevat myös metsiä ja viheralueita. Sen takia onkin ihan hullua rakentaa uusia asuntoja olemassaoleville viheralueille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *