Köyhässä Tansaniassa asuu tällä hetkellä yli puoli miljoonaa pakolaista, köyhääkin köyhemmässä Tshadissa kolmesataa tuhatta. Suomen pakolaiskiintiö on 750 ihmistä vuodessa. Ja on hyvin todennäköistä, että tänä vuonna emme saa tuotakaan kiintiötä täyteen.
Suomen postissa on töissä satoja muualta Suomeen tulleita. Nokialla on töissä insinöörejä, joita on erityisesti houkuteltu tänne alennetulla lähdeveroprosentilla. Helsingin metroasemia ja ravintoloita siivoaa joukko ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, osa heistä on turvapaikanhakijoita, osa opiskelijoita, jotkut ovat tulleet tänne avioliittoon. Turkulaisessa tanssiteatteri Erissä tanssivat Oleg Ostanin ja Aleksandr Zilberman, jotka eivät ole kotoisin Suomesta.
Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten asioiden kanssa työskentelevät järjestöt antoivat puolueille omat hallitusohjelmatavoitteensa. Tilaisuudessa puolueiden edustajilta kysyttiin, ovatko he valmiita nostamaan alkoholiveroa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kaikki vastasivat myöntävästi. Ainakin lastensuojelua ja nuorten elämää tuntevat kansanedustajat ovat siis jo vetäneet omat johtopäätöksensä: Alkoholiveron laskemisen hinta oli lapsille ja nuorille liian kallis.
Tukholmassa kokeiltiin ruuhkamaksuja seitsemän kuukauden ajan. Kokeilun päätteeksi asiasta järjestettiin kansanäänestys. Alustavan äänenlaskennan mukaan enemmistö tukholmalaisista antoi sunnuntaina äänensä ruuhkamaksujen vakinaistamiselle.
Kulttuuriministeri Tanja Saarela on epäillyt, että hänen persoonansa oli este opiskelijoiden aseman parantamiselle hallituksen budjettineuvotteluissa. Tämän ajatuksen logiikka piilee kaiketi siinä, että sosiaalidemokraatit eivät olisi halunneet Saarelan saavan kunniaa opiskelijoiden tulorajojen nostamisesta. On sääli, jos Saarelan epäily pitää paikkaansa. Luulisi, että opiskelijat ansaitsevat sellaisen ministerin, joka pystyy ajamaan heidän asiaansa.
Valtiovarainministeriö on antanut budjettiesityksensä, joten poliittinen syksy on alkanut. Budjettiesitys ei vieläkään sisällä opintotuen korotusta, joten yksi kiistanaihekin on valmis. Mutta ennen kuin syksy kunnolla alkaa, kirjoitan muistiin listan tämän kesän lämmön hyvistä seuralaisista, sellaisista joita voi ajatella myöhemmin tai ottaa mukaan seuraavaan kesään, jos se joskus tulee.
Kun syksyllä 2004 olin ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon, oli sloganini "Raitiovaunulla Sipoonkorpeen!" Vaalilauseiden keksiminen on vaikeaa, ja tämäkin sai vaihtelevaa palautetta. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää, että Sipoonkorven alueesta saadaan kansallispuisto. Sipoonkorven metsät ovat arvokkaita, ja pääkaupunkiseudun asukkaat tarvitsevat itäisen vastineen Nuuksiolle.
Vihreä eduskuntaryhmä järjesti keskiviikkoaamuna 17.5.2006 avoimen seminaarin, jonka tarkoituksena oli oppia uutta turvapaikanhakijoiden ja heidän kanssaan työskentelevien arjesta. Aiheelle oli tilausta, eduskunnan kansalaisinfo oli ääriään myöten täynnä yleisöä.
Helsingin kaupunki suunnittelee Hietaniemenkatu 5:een Töölööseen asunnottomien asuntolaa, päiväkeskusta ja ensisuojaa. Päiväkeskuksessa asunnottomat voivat peseytyä, ruokailla ja vaihtaa vaatteita. Asiakkaita odotetaan noin sataa päivittäin, ensisuojassa on yösija kuudellekymmenelle.
Rakastin lapseni ja nuorena eniten kirjoja ja lukemista. Vietin iltapäivät Rikhardinkadun kirjastossa, luin kartanoromantiikkaa, Simenonia, Kerouacia ja kahlasin läpi äitini suositteleman George Elliotin Mylly joen rannalla –tuskaepiikan.