Tämän hallituskauden toinen uusi kansallispuisto, Teijo

Eduskunta kävi tänään keskustelua Salon Teijon kansallispuistosta. Teijo on jo toinen tämän hallituksen esittämä uusi kansallispuisto. Olen iloinen, että saan olla näin lyhyen ajan sisällä mukana käsittelemässä jo toisen hienon kansallispuiston perustamisesitystä.

Etelä-Suomessa on suojeltua metsää hyvin vähän: suojeltua aluetta on vaivaiset pari prosenttia, kun talousmetsiä on yli 90 prosenttia. Teijon uusi kansallispuisto on suurin suojelualue Lounais-Suomessa. Etelä-Suomen metsien suojelun kannalta on tärkeää, että jo olemassa olevan retkeilyalueen ja suojelualueiden lisäksi Teijossa suojellaan myös uusia alueita, jotka ovat aiemmin olleet talousmetsäkäytössä. Metsiä ei enää hakata, vaan ihmiset saavat tulevaisuudessa nähdä, miten alueet ennallistuvat vähitellen jälleen luonnontilaisiksi.

Kävin Teijossa ympäristövaliokunnan matkalla viikko sitten. Vaikka vierailimme aika pienellä alueella, maisema ja luontotyypit vaihtuvat tiuhaan suosta kalliorinteiseen männikköön ja tiheään metsään. Uskon, että olimme kaikki vaikuttuneita Teijon alueesta. Sen luonnonarvot ovat merkittävät. Puiston alueella on erilaisia kallioita, suotyyppejä ja lehtoja. Alueen lajisto on rikas: sieltä tunnetaan 24 uhanalaista ja 25 silmälläpidettävää eliölajia. Erityisesti lintuja Teijon alueella on paljon. Kansallispuistossa on luonnon lisäksi arvokasta kulttuuriperintöä – siellä sijaitsee vanha Kirjakkalan ruukkimiljöö. Näin monipuolisen arvokas ja lounaissuomalaisia luontotyyppejä edustava alue on tärkeää suojella jälkipolville.

Kansallispuiston perustamista ovat esittäneet useat paikalliset tahot. Aloitetta ovat asettuneet tukemaan esimerkiksi Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto, jotka pitävät kansallispuiston perustamista tärkeänä erityisesti matkailun kehittämisen näkökulmasta. Vaikeassa työllisyystilanteessa Salossa uskotaan, että kansallispuisto on tärkeä osa seudun elinkeinoja kehitettäessä.

Metsähallituksen laskelmien mukaan kansallispuistojen vierailijat tuottavat lähialueille keskimäärin 10 euroa jokaista luontokeskuksiin ja retkeilypalveluihin sijoitettua euroa kohden. Varsinaisilla matkailualueilla keskimääräinen hyötysuhde nousee 14 euroon. Kansallispuisto on varmasti myös työllisyyttä parantava investointi ja Teijo on erinomainen kohde, sillä alueella on nyt jo kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Metsähallituksen selvityksessä visioidaan, että Teijon kansallispuiston palveluita voisi kehittää erityisesti pienimpiä luonnossa liikkujia ajatellen. Näin voitaisiin sekä saada alueelle retkeileviä lapsiperheitä hieman kauempaakin ja tehtyä tärkeää ympäristökasvatustyötä luomalla uusi sukupolvi metsien ja kansallispuistojen ystäviä.

Yhdessä Saaristomeren kansallispuiston kanssa Lounais-Suomessa on nyt monipuolinen ja hieno kokonaisuus suojeltua saaristoa, rannikkoa ja sisämaata, jonka uskon olevan houkutteleva matkailukohde myös Suomen rajojen ulkopuolelta tuleville retkeilijöille.

Eduskunnan keskustelussa tänään paitsi kiiteltiin ministeri Niinistöä Teijon kansallispuistoesityksestä, myös toivottiin kiirehtimistä kansallispuiston edistämiseksi myös Porkkalaan. Näihin kiitoksiin ja toiveisiin on helppo yhtyä.

Raate suolla Teijossa.

Tämän hallituskauden ensimmäinen uusi kansallispuisto, Etelä-Konnevesi

Eduskunnassa käydään tänään lähetekeskustelu Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Olen iloinen, että rikasta ja ainutlaatuista Etelä-Konnevettä esitetään uudeksi kansallispuistoksi.

Metsähallituksen selvityksen mukaan Etelä-Konneveden alue on luontoarvoiltaan merkittävä. Sen kalliomuodostumat ja vanhat, rehevät luonnonmetsät haapalajistoineen ovat valtakunnallisestikin arvokkaita. Alueen lajisto on runsasta: siellä asustaa liito-oravia, saukkoja, karhuja ja ilveksiä. Neljä erityisesti suojeltavaa lahopuuhyönteistä, jalavan lahokärsäkäs, karvakukkajäärä, aarnipuukärpänen ja suomenpuukärpänen mukaan lukien Etelä-Konnevedellä asuu 29 valtakunnallisesti uhanalaista lajia.

Lue kokonaan >>

Nimensä veroinen Haltia

 

Näkymä Haltian terassilta: (Kuva: Riku Lumiaro)

Näkymä Haltian terassilta: (Kuva: Riku Lumiaro)

Nuuksion kansallispuistossa avattiin eilen juhlallisesti uusi luontokeskus Haltia. Olin mukana muiden ympäristövaliokunnan ihmisten kanssa ihmettelemässä luontokeskusta, sen näyttelyitä ja kaupassa myynnissä olevia pehmohaukia.

Puisen rakennuksen vihkivät käyttöön tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Menkään kaikki käymään Haltiassa! Rakennus on kaunis ja kiinnostava, oikeastaan vähän häikäiseväkin. Haltia esittelee Nuuksion kansallispuiston lisäksi pääkaupunkiseudun luontokohteita ja koko Suomen kansallispuistoverkkoa.

Haltissa toimii koululaisille lasten luontokoulu, jossa eilen rakennettiin pistiäishotelleja pölyttäjille.

Syyskuussa Haltiaan avautuu koko Suomen kattava retkipalvelu, josta voi kysyä neuvoja retkeilyyn, ideoita sopiviksi reiteiksi ja käytännön ohjeita siitä, mitä mukaan millekin reissulle.


Arkkitehti Rainer Mahlamäki kertoo Haltiasta

Muistan monen vuoden takaa Janina Anderssonin, joka selitti neuvottelevansa valiokunnassa Nuuksioon tulevan uuden luontokeskuksen rahoituksesta. Kannatti neuvotella.

Haltiassa on kahvila, jonka terassilta näkyy Nuuksion pitkäjärvi ja sen takana kohoavat järviylängön kalliot ja korkealle taivaalle ulottuvat männyt. Eilen tuntui siltä, että siitä aukeaa reitti läpi Suomen kansallispuistoihin, soille, Oulangalle, Pallaksen tuntureille ja toivottavasti tulevaisuudessa aina Käsivarren uuteen kansallispuistoon saakka.

Suojeleeko metsälaki luonnon monimutoisuutta?

Se mitä tapahtuu Suomen talousmetsissä, on olennaista luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Metsistämme noin 90 prosenttia on talousmetsiä, ja siksi talousmetsiä koskevalla lainsäädännöllä vaikutetaan todella paljon siihen, pysähtyykö uhanalaisten metsälajien ja metsäluontotyyppien häviäminen.

Vihreä eduskuntaryhmä järjesti eilen tilaisuuden, jossa tutkijat ja maa- ja metsätalousministeriö keskustelivat siitä, miten esitetyt muutokset metsälakiin ja metsätuholakiin todella vaikuttaisivat luonnon monimuotoisuuteen metsissämme. Tilaisuuden verkkolähetyksen voi katsoa täältä.

Metlan, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapion tutkijat laativat syksyllä asiantuntija-arvion siitä, miten luonnon uudeksi metsälaiksi vaikuttaisi metsien käyttötapoihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Tutkijoiden arvio oli kriittinen: esitykset heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta. Ongelmat esityksissä liittyvät metsälain pykälään 10, jossa säädetään monimuotoisuudelle erittäin tärkeiden elinympäristöjen säästämisestä ja toisaalta metsätuholain säädöksiin, jossa lisätään velvollisuuksia korjata lahopuuta pois talousmetsistä.

Tutkijoiden arvion julkaisun jälkeen oman jännitteensä keskusteluun on tuonut ministeri Jari Koskinen, joka on suhtautunut tutkijoiden arvioon hyvin yliolkaisesti, ja todennut esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla, että tutkijoiden arviosta ei ole ollut ”mitään hyötyä”.

Tutkijoiden arvion ja lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotusta on joiltain osin muutettu järkevämpään suuntaan, erityisesti metsän luontaisen uudistamisen sääntöjen osalta.

Eilisessä keskustelussa tuli kuitenkin hyvin ilmi se, että erityisen arvokkaiden kohteiden osalta esitystä täytyy vielä muuttaa. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, eikä tämä onnistu ilman että suojelemme metsäluontoamme nykyistä paremmin.

Lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä kesäkuun aikana, ja sitä ennen niistä neuvotellaan hallituksen puolueiden kesken. Toivon, että ympäristöministeriö saa tukea mahdollisimman monelta hallitusryhmältä luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja että jatkossa tieteellinen tutkimustieto otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin alunperin 15.5.2013 Vihreiden blogissa.