Syksy 2001

Sodasta ja rauhasta
                                                                 
Yhdysvaltain terrori-iskut ja niitä seuranneet pommitukset Afganistanissa ovat puhututtaneet tänä syksynä. Pidin Vihreiden puheenvuoron, kun pääministeri antoi ilmoituksensa Yhdysvaltain tapahtumien johdosta. Puheenvuorossa perättiin oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kansainvälistä politiikkaa, jolla viedään pohjaa terroritoiminnan kannatukselta. Terrori-iskua ei voida sovittaa vastatoimilla, joissa syntyy uusia viattomia siviiliuhreja.

Lokakuussa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajisto antoi ulos tiedotteen, jossa vaadimme taukoa Afganistanin pommituksiin, jotta avustuskuljetukset voitaisiin hoitaa ja vielä suurempi humanitaarinen katastrofi voitaisiin välttää. Olin myös seuraavana päivänä keskustelemassa Yle:n Lauantaiseura-ohjelmassa Liisa Jaakonsaaren ja Riitta Uosukaisen kanssa kansainvälisestä tilanteesta ja turvallisuuspolitiikasta. Puhuin kansainvälisestä tilanteesta myös YK:n päivän tapahtumassa Helsingin Rautatientorilla. Puheenvuorossani vaadin pommitusten lopettamista. Afganistanin sota nousi yhdeksi aiheeksi myös osallistuessani Vanhalla ylioppilastalolla keskustelutilaisuuteen, jonka pääpuhujana toimi No Logo -kirjan kirjoittaja Naomi Klein.

Kotimaan rauhankysymyksiin otin kantaa jättämällä siviilipalvelusmiesten lakon aikana lakialoitteen (LA 119/2001), jossa vaaditaan siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtämistä palveluspaikoilta valtion maksettaviksi. Sivarithan ovat oikeutettuja ilmaiseen majoitukseen, joka on laissa säädetty palveluspaikan tehtäväksi. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu. Vain kolmannes palveluspaikoista selviytyy asumiskustannuksista moitteitta.

Metsien suojelu esillä

Metsäkysymykset ovat jälleen ajankohtaistumassa Metso-toimikunnan työskentelyn myötä. Ryhmämme oli syyskuussa Metsähallituksen vieraana Nuuksiossa ja kutsuimme puolestamme ympäristöjärjestöjen edustajia metsä-aamukahveille 8. marraskuuta. Jätin itse lokakuussa kaksiosaisen kirjallisen kysymyksen (KK 1025/2001) ministeri Hemilälle tiedustellen ensinnäkin sitä, miten valtioneuvosto aikoo turvata Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsiensuojelun tavoite-, rahoitus- ja toimintaohjelman toteuttamisen ja rahoituksen vaarantamatta aikaisempia suojelurahoituspäätöksiä. Toisekseen kysyin, miten valtioneuvosto aikoo turvata Kansallisen metsäohjelman tasapuolisen toteuttamisen huomioimalla kaikki metsien käytön kestävyyden osa-alueet. Hemilän vastausta voi käydä katsomassa eduskunnan www-sivuilla.

Tein syksyllä myös talousarvioaloitteen (TAA 1120/2001), jossa vaadin Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoitteen vähentämistä. Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoitteet ovat olleet jatkuvassa nousussa, vaikka niiden suuruutta on kritisoitu jo vuosia. Aiempien vuosien tapaan jätin myös talousarvioaloitteen (TAA 1121/2001) luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen valtionavun nostamisesta. 

Eläinsuojelujärjestöjen valtionapu palautettava

Eläinten viikolla otin kantaa eläinsuojelujärjestöjen valtionavun palauttamiseksi. Jätin myös asiaa koskevan talousarvioaloitteen (TAA 1119/2001), kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Eläinsuojelujärjestöjen valtionapua ei ole palautettu sen jälkeen, kun avustuksesta vuonna 1992 luovuttiin lamaan vedoten. Asia nousi esille myös kyselytunnilla, vaikka tuolloin varsinainen kysymykseni (SKT 138/2001) koski turkistuotannon osaamisverkostolle myönnettävää rahoitusta. Ministeri Hemilä torjui kuitenkin selkeästi ajatuksen eläinsuojelujärjestöjen valtionavun palauttamisesta.
 

Kesä 2001

Budjettineuvottelut työllistivät Sinnemäkeä

Anni Sinnemäen kevättä ovat työllistäneet erityisesti eduskuntaryhmien yhteiset budjetin painopisteneuvottelut vuosille 2002 ja 2003 ja neuvottelut tämän vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta. Lisätalousarvioon saaduista määrärahoista vihreille erityisen merkityksellisinä voi pitää luomutuotantoon saatuja 35 miljoonaa ja 10 miljoonan markan lisäystä energiatukeen. Energiatuki saatiin nostettua edellisvuoden tasolle, ja ensi vuodeksi on luvassa nousua. Luomussa voidaan nyt ottaa maksatukseen myös uusia hakemuksia, jotka tänä keväänä ovat olleet jäissä. Tärkeänä ryhmä piti myös lisäystä Kelan psykoterapiatukeen.

Vuosien 2002 ja 2003 budjettineuvottelujen keskeisimpänä tuloksena voidaan nostaa esiin hyvinvointipalveluihin ja erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtion osuusprosenttia nostetaan nykyisestä 24,2 prosentista vuonna 2001 0.8 prosenttiyksiköllä (440 milj. mk) ja vuonna 2003 vielä 1.0 prosenttiyksiköllä (620 milj. mk). Näin syntyvät lisävoimavarat, eli yhteensä 1,5 miljardia markkaa kahden vuoden aikana, suunnataan hyvinvointipalveluihin, erityisesti kouluterveyden huoltoon, koulukuraattorien määrän lisäämiseen ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämiseen, sekä mielenterveysongelmaisten palvelujen parantamiseen.

Huumausaineiden ongelmakäyttäjien riittävän hoidon järjestämiseen myönnetään erityisenä valtionavustuksena vuosina 2002-2003 45 miljoonaa markkaa.

Kerava-Lahti-oikoratahanketta aletaan toteuttaa jo ensi vuonna ja sen kustannuksiin on varattu noin 2 mrd markkaa. Samalla budjettiin kirjattiin myös 2 miljardin markan osuus E 18- tiehankkeen loppuunsaattamiseksi. Rataverkon sähköistämiseen tarkoitettu määrärahoja lisätään kertaluonteisesti 200 miljoonaa, tasoristeysten poistoon 80 miljoonaa, alemmanasteisen tieverkon ylläpitoon puolestaan sijoitetaan 300 miljoonaa.

Itämerirahat olivat eräs vihreiden keskeisistä neuvottelupäämääristä. Hallitus käy neuvotteluja EU:n kanssa erityisympäristötuen tason nostamisesta. Mikäli tavoite toteutuu Suomen pitää itse rahoittaa hanketta 80 miljoonalla markalla. Suomi myös osallistuu Pietarin vedenpuhdistamon saneeraukseen 60 miljoonalla markalla.
 
Budjettiväännöistä Vuotokselle

Anni Sinnemäki teki jo keväällä päätöksen osallistua elämänsä ensimmäiseen Vuotos-soutuun. Reissu muotoutui ennakkoon aavistettua juhlatunnelmaisemmaksi, kun päivää ennen matkaan lähtöä Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen vesioikeuden antaman rakentamisluvan. Kun luvatun sadesään sijaan aurinko vielä kipusi taivaalle koko viikonlopuksi, olivat puitteet kymmenettä kertaa järjestettävälle soudulle hienot. Muiden innokkaiden soutajien keskellä Vuotos-soudussa meloivat jälleen sekä entinen että nykyinen ympäristöministeri, Pekka Haavisto ja Satu Hassi, että monien soutujen kävijä Heidi Hautala. 

Vaasan hallinto-oikeuden päätös oli todella merkittävä voitto ympäristöajattelulle. Ympäristönsuojelun periaatteet tunnustettiin ja ympäristölainsäädäntö todettiin merkitykselliseksi. Nyt voi vain toivoa, että korkeimman hallinto-oikeuden kantti kestää paineet, eikä se lähde enää peräytymään Vaasan hallinto-oikeuden ottamasta kannasta. Vuotos-soudun aikana ensikertalaisellekin alueen kävijälle kävi viimeistään ilmi se Vuotoksen alueen ainutlaatuisuus ja kauneus, joka on kannustanut Vuotos-liikettä jatkamaan varmastikin välillä loputtomalta tuntunutta kamppailua.

Kevät 2001

Sinnemäki puhui vuosien 2002-2005 määrärahakehyksistä

Sinnemäki piti 20.3. vihreiden ryhmäpuheenvuoron vuosien 2002-2005 määrärahakehyksistä. Budjettikehyspuheenvuorossaan Sinnemäki korosti pitkän tähtäimen talous- ja ympäristöpoliittisten ongelmien hoidossa perinteistä vihreää politiikkaa, jolla muun muassa  työn hintaa alennetaan siten, että matalapalkka-alojen työllistäminen tulee edullisemmaksi, ja toisaalta nostetaan verotuksessa energiasta maksettavaa hintaa.     

Sinnemäki nosti puheessaan myös esille kaksi asiaa, jotka eivät tällä hetkellä sisälly ensi vuoden budjetin kehyksiin. Toinen on kysymys luomutuotannon tuen nostamisesta. Sinnemäki korosti, että Vihreä eduskuntaryhmä odottaa maa- ja metsätalousministeriön luomustrategiatyöryhmältä rohkeita linjauksia luomutuotannon ripeäksi kehittämiseksi. Toinen asia oli kehitysyhteistyön määrärahojen korottaminen. Kuten Anni tällä kohdin puheessaan totesi: "Jos Lauri Ihalainen, Jukka Paarma ja Harri Holkeri ovat jostakin asiasta samaa mieltä, hallituskin voisi suhtautua siihen myönteisesti."

Puolustuspoliittisen selonteon valmistuminen viivästyi

Puolustuspoliittinen selonteko saapuu näillä näkymin vasta syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi. Aihe puhuttaa kuitenkin jatkuvasti. Sinnemäki oli 5.4. alustamassa Helsingin Sadankomitealle selonteosta, hänhän kuuluu myös järjestön hallitukseen. Tilaisuudessa keskusteltiin puolustusmäärärahojen tasosta ja siitä suunnasta mikä selonteossa tullaan valitsemaan. Keskenään kilpailevat perinteinen aluepuolustus ja modernien joukkojen tekniset ja hyvin kalliit tarpeet. Jos valintaa jompaan kumpaaaan suuntaan ei pystytä tekemään, paineet nostaa kehystä ovat tietenkin suuret. Malla Kantola kävi läpi Sadankomitean suunnitlemat osaltua puolustuspoliittiseen selontekoon.

Energiakampanjointi jatkuu

Hallituksen ilmastoselonteko oli lähetekeskustelussa 27.3. Keskustelu sysäsi myös ydinvoimakeskustelun käyntiin eduskunnassa. Sinnemäen puheen pääpaino oli siinä, että  Kioton tavoitteet ovat saavutettavissa vihreiden tarjoamia reseptejä käyttäen: uusiutuvia energialähteitä kehittämällä, energiansäästöä tehosta malla sekä ylimenokauden aikana maakaasuun turvautumalla. Suomea pitää Sinnemäen mukaan viedä kohti uusien energiateknologioiden ja energiansäästön kehittämistä, ekokilpailukykyyn satsaamista ja todellista päästöjenvähennyslinjaa. Ydinvoima tarjoaisi tässä tilanteessa vain hetken helpotuksen, eikä sen avulla edettäisi kohti pysyvää päästövähennystä ja energian kulutuksen kasvun pysäyttämistä. Suomen ilmastotavoitteita ei vain pystytä täyttämään ilman ydinvoimaa, vaan ilmastotavoitteet pystytään täyttä mään paremmin ilman ydinvoimaa Sinnemäki totesi.

Energiakamppailu on alkanut toden teolla myös eduskunnan ulkopuolella. Järjestöjen ydinvoiman vastainen yhteenliittymä Valtavirta on ahkerasti muistuttanut myös eduskuntalaisia olemassaolostaan etenkin ilmastokeskustelun alla. Myös Vihreät naiset on mukana Valtavirta-verkostossa, samoin kuin Vihreät nuoret ja opiskelijat. Sinnemäki edusti verkoston tiedotustilaisuudessa 14.3. Vihreitä naisia. Erilaisia energiateemoja käsitteleviä tilaisuuksia on alettu järjestää tihenevään tahtiin. Sinnemäki on ollut puhumassa energiavaihtoehdoista sekä Vantaan että Helsingin vihreiden järjestämissä tilaisuuksissa ja onpa hän päässyt valottamaan vihreiden energianäkemyksiä rotaryklubin Kampin osastolle. Helsingin vihreiden tilaisuuteen Sanomatalon aulaan oli kutsuttu myös Keskustan kansanedustajia kuuntelemaan kotimaisen energia- ja ympäristösektorin näkemyksiä enrgiapolitiikan  tulevaisuudesta. 
 
Sinnemäki liittyi eduskunnan Attac-ryhmään

Sinnemäki on liittynyt eduskuntaan perustettuun Attac-ryhmään. Ryhmä pohtii ratkaisuja globalisaation mukanaan tuomiin ongelmiin, esimerkiksi etsii keinoja spekulatiivisten rahansiirtojen hillitsemiseen Tobinin veron kaltaisilla malleilla. Eduskunnan Attac-ryhmän puheenjohtaja on Susanna Rahkonen SDP:stä, vihreistä ryhmän työvaliokunnassa on Kirsi Ojansuu. 

Talvi 2001

Sinnemäen kevättä työllistää puolustuspoliittinen selonteko

Alkaneella kevätkaudella puolustusvaliokunta saa käsiteltäväkseen hallituksen puolustuspoliittisen selonteon. Puolustusvaliokunnan jäsenenä Sinnemäki on ahkerasti selonteon käsittelyssä mukana. Selonteon myötä valitaan Suomen tulevien vuosien puolustuspoliittinen linja: miten puolustusvoimien määrärahat kehittyvät, mihin asehankintoihin sitoudutaan, kuinka miinakysymys ratkaistaan jne. Eli päätetään siitä, miten "kansallista puolustuskykyämme" kehitetään. 

Energiavalintojen aika

Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen periaatepäätöshakemuksen lähetekeskustelussa Sinnemäki toi julkihuolensa ydinjätepäätöksessä kiirehtimisestä. Ydinjätteen loppusijoituksesta tehtävä päätös ulottuu jopa satojen tuhansien vuosien päähän, joten poliittisten päättäjien pitäisi olla valmiita lykkäämään päätöstä kunnes tutkimukset ovat pidemmällä ja sijoituksen turvallisuudesta tai turvattomuudesta voidaan todella olla varmoja. Sinnemäki tuki edustaja Syvärisen (vas) tekemää lakialoitetta, jossa vaaditaan ydinenergia lain muuttamista siten, että eduskunta olisi päättämässä myös myöhemmin myönnettävän rakennusluvan antamisesta. 

Maaliskuun aikana eduskuntaan saapuu ilmastopoliittinen ohjelma, jolla päätetään Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisen keinoista. KIO1- ja KIO2- ohjelmien välillä tehtävä valinta merkitsee valintaa ydinvoimaan ja muihin energiamuotoihin panostamisen välillä. Sinnemäki on myös eduskunnan energiaryhmän jäsen ja aikoo olla aktiivisesti mukana näiden tärkeiden energiaratkaisujen tiimoilta käytävässä keskustelussa.
 
Sinnemäki vaati homo- ja lesbopareille täyttä adoptio-oikeutta

Parisuhdelain lähetekeskustelussa Sinnemäki puhui samaa sukupuolta olevien parisuhteen virallistamisen puolesta, mutta vaati myös parannuksia eduskunnalle tuotuun lakiesitykseen. Sinnemäen mielestä homo- ja lesbopareille on annettava yhtäläiset oikeudet kuin heteroseksuaalisille ihmisille, eli oikeus yhteiseen sukunimeen ja hääseremoniaan sekä täydellinen adoptio-oikeus. "Ihmisen seksuaaliset mieltymykset eivät voi olla valtiolle syy kontrolloida hänen perhe-elämäänsä, vaan rakkauteen ja huolenpitoon perustuva parisuhde on niin lapsen kehityksen kuin parisuhteen osapuolten kannalta tärkeintä" Sinnemäki totesi lain lähetekeskustelussa.