Syksy 2002

Oppositiossa salikeskustelu on tärkeä areena, seuraavassa referoin joitain omia puheenvuorojani. Erilaisia tilaisuuksia on ollut normaali määrä, esimerkiksi turvallisuuspolitiikasta täällä Helsingissä Anttilan ja Braxin kanssa. 

Jäteveroa olemme käsitelleet verojaostossa. Varjobudjettiimme sisältyi esitys, jossa jäteveroa korotettiin hallituksen esitystä enemmän ja vero ulotettiin teollisuuden yksityisille kaatopaikoille. Puheessani käsitellään myös jätepolitiikkaa yleisemmin, mm. että pitäisi pyrkiä jätteiden kokonaismäärän vähentämiseen, mikä ei tämän hetkisen voimassaolevan jätesuunnitelman tavoitteisiin kuulu.

Ajankohtaiskeskustelussa Johannesburgin päätöksistä eräs pääviesteistäni oli, että viime kädessä sitovat kansainväliset sopimukset, joita kaikki yritykset joutuvat noudattamaan, ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin erilaiset vapaaehtoiset kumppanuushankkeet, joita Johannesburgissa oli paljon esillä.

Taiteen ensimyynnille asetettiin kahdeksan prosentin arvonlisävero (liittyy alv-direktiiviin, oikeutemme pitää taiteen ensimyynti vapaana alv:sta on päättynyt kauan sitten). Eduskunnassa esitystä muutettiin siten, että taiteilijoille arvonlisäveron ilmoittamiskausi tulee vuoden, eikä yhden kuukauden mittaiseksi. Tämä oli taiteilijajärjestöiltä tullut esitys, jonka eteen juonivat ainakin allekirjoittanut ja Irina Krohn.

Politiikan ulkopuolelta: Esiinnyn myös avustajana Scandinavian Music Groupin näihin aikoihin ilmestyvällä videolla.

Tehtyä ja puhuttua:

Puheita eduskunnassa:
- Taiteen yhteiskunnallinen merkitys PTK 120/2002
- Lääkelaki PTK 107/2002
- Suullisen kyselytunnin asia SKT 179/2002 vp  Etelä-Suomen metsien suojelu 

Kirjallisia kysymyksiä:

- KK 970/2002 Suomen äänestyskäyttäytyminen Kansainvälisen valaanpyyntikomission kokouksissa 
- KK 1071/2002 Työsopimuslain vastaiset työsuhteet julkisella sektorilla

Tilaisuuksia:

- 6.11.2002 Lännen avoin foorum: Päättäjäpaneeli. Kanneltalo / Hki 
- 11.11.2002 Maahanmuuttajien kyselytunti Kulttuurikeskus Caisa / Hki
- 18.11. 2002 Vierailu Katajanokan säiloonottoyksikköön
- 19.11.2002 Kallio-seuran tilaisuus / Hki: "Mielikuva Kalliosta - mikä se on, miten siihen voi vaikutaa?"
- Espanjan tv-kanavien haastattelu ydinjätteiden loppusijoituksesta

Kesä 2002

Ennen kesälomien alkua ehdin yhdessä Antti Kalliomäen ja Sirpa Pietikäisen kanssa saada matkaan kauppa- ja teollisuusministeri Mönkäreelle osoitetun kirjeen, jossa tiedustelimme mahdollisuuksia puut tua valosaasteongelmaan Suomessa. Valosaasteellahan tarkoitetaan turhaa valoa, valoa siellä missä sitä ei tarvita, tai mihin sitä ei haluta, ja missä se kuluttaa turhaan energiaa. Valosaaste on ongelma erityisesti tähtiharrastajille, mutta valosaaste estää myös tavallisia ihmisiä havaitsemasta taivaan valoja, nauttimasta niiden kauneudesta. Mönkäreen vastaus saapui nyt syksyllä, ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että työtä valosaasteongelmaa koskevan ymmärryksen lisäämiseksi tarvitaan yhä lisää. Tsekin tasavaltahan näytti muille esimerkkiä kieltämällä viime helmikuussa ilmakehänsuojelulain hyväksymisen yhteydessä myös valosaasteen.

Elokuun alussa osallistuin vihreän liiton kesäkokoukseen Heinolassa. Siellä alustin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa yhdessä Tarja Cronbergin ja Heidi Hautalan kanssa. Kesääni piristi myös saamani Juha Vainion rahaston tunnustuspalkinto. Tämän 13 kertaa jaetun sanoittaja-palkinnon sai nyt ensimmäistä kertaa nainen. Olin palkinnon saamisesta hyvin iloinen ja ylpeä.

Istuntokauden alussa olin mukana valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston vierailulla Pietariin. Tutustuimme vesilaitokseen, keskuspuhdistamoon ja uuden lounaisen jätevedenpuhdistamon rakennussuunnitelmiin. Vihreät toimijathan ovat pitkään olleet edistämässä lounaisen puhdistamon rakentamista, koska Pietarin jätevedet ovat tällä hetkellä Suomenlahden suurin kuormittaja, ja puhdistamisen jälkeen viisi miljoonaisen kaupungin kaikki jätevedet kulkisivat puhdistamon kautta. Suomi on mukana siten, että se maksaa avustuksia niille suomalaisille yhtiöille, jotka osallistuvat puhdistamon rakentamiseen.

Tätä kirjoittaessani vuoden 2003 budjetin lähetekeskustelu on yhä käynnissä. Itse keskityin puheenvuorossani energiatukiin ja luonnonsuojelualuehankintoihin, jotka ovat hallituksen uudessa talousarvioesityksessä huonolla tolalla. Keväisen ydinvoimapäätöksen takuut, lupaukset uusiutuvien energialähteiden voimakkaasta kehittämisestä, eivät näytä olevan toteutumassa. Luonnonsuojelualueiden hankinnan osalta hallitus on myös lipeämässä tehdyistä sopimuksista. Suojelualueiden hankkimiseen varattuja määrärahoja ollaan leikkaamassa tämän vuoden tasosta vastoin vastuuministeriön ehdotusta määrärahan lisäämisestä. Määrärahoja olisi nostettava jo vanhojenkin suojeluohjelmien loppuunsaattamisen tähden, puhumattakaan Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta Metson asettamista uusista, vaikka vesitetyistäkin, vaatimuksista.

Loppukevät 2002

Kevään suurin asia eduskunnassa on tietenkin ollut ydinvoimapäätös, joka on täyttänyt aikataulut hyvin tarkkaan. Päätöksestä ja sen jälkeisistä tunnelmista enemmän muualla jäsentiedotteessa. Toukokuun alkuun mahtui kuitenkin yksi valiokuntamatka, hallinto- ja tarkastusjaoston matka Pariisiin ja Berliiniin. Matkan tarkoituksena oli tutustua OECD:ssa veroparatiisien säätelytyöhön sekä Saksan ja Ranskan yritysvero-uudistuksiin.

Huhtikuussa käytin puheenvuorot esitutkinta- ja pakkokeinolakien (HE 52/2002 vp) sekä sananvapauden käyttämistä joukkoviestinnässä koskevan lain (HE 54/2002 vp) lähetekeskusteluissa. Molempiin lakiesi tyksiin sisältyy mielestäni merkittäviä epäkohtia ja ongelmallisuuksia, joihin toivottavasti valiokuntakäsittelyssä paneudutaan huolellisesti ja kriittisesti.

Esitutkinta- ja pakkokeinolaista äänestettiin valtioneuvostossa. Vihreiden, rkp:n ja vasemmistoliiton ministerit olisivat halunneet antaa poliisille ehdotettua rajoitetummat valtuudet teknisen kuuntelun eli kotien salakuuntelun, pidättämisen sekä henkilökatsastuksen edellytysten osalta. Nyt ehdotetut poliisin laajemmat valtuudet antaisivat osin tehokkaampia keinoja puuttua useisiin huolestuttaviin rikollisuuden muotoihin, mutta samalla ne kuitenkin merkitsisivät merkittävää heikennystä yksilön oikeuksiin.Olenkin huolestunut siitä mikä tuntuu olevan tämän hetken tapa vastata yhteiskunnallisiin, esimerkiksi rikollisuuden luomiin, haasteisiin. Kun yhteiskunnasta on meillä perinteisesti pyritty rakentamaan turvallista ja tasapainoista yhteiskunnallisen  tasa-arvon ja hyvinvointivaltiomallin avulla, haikaillaan tällä hetkellä sen sijaan poliisin kovempiin valtaoikeuksiin ja tiukempaan kuriin perustuvaa järjestelmää.

Sananvapauden käyttämistä joukkoviestinnässä koskeva lakimuutos pitää sisällään pari ongelmalliselta vaikuttavaa kohtaa. Esimerkiksi verkkojulkaisun määritelmästä on ollut epäselvyyttä. Lakiesityksen mukaan myös verkkojulkaisulle pitäisi nimetä vastaava toimittaja eli päätoimittaja. Onkin esitetty kysymys, minkälaista valvontaa vaadittaisiin esimerkiksi portaaleilta, joiden alla saattaa olla tuhansien ihmisten käyttämiä keskustelupalstoja. Toinen ongelma koskee esimerkiksi kansalaisjärjestöjen omaehtoisia verkkopienjulkaisuja. Monet tällaiset eivät halua itselleen päätoimittajaa tai muuta organisaatiota, vaan toimivat kaikille avoimena julkaisufoorumina, johon kuka tahansa saa kirjoittaa. Lain käsittelyssä täytyisi mielestäni tähdätä siihen, että tällaista toimintaa ei jouduta tämän lain myötä keskeyttämään tai rajoittamaan päätoimittajavaatimuksen myötä. 

Maanantaina 27.5. ydinvoimakamppailun ja puoluekokouksen uuvuttamat vihreät kokoontuivat eduskuntatalon edustalle matkatakseen metsään. METO Häme-Uusimaa alueyhdistys, alueellinen metsäammattilaisten yhdistys, oli järjestänyt vihreille Nurmijärvelle suuntautuneen tutustumisretken, jonka teemana oli erityisesti energiapuun korjuu nuorista kasvatusmetsistä. Kuulimme Nurmijärven puukäyttöisistä lämpökeskuksista ja kävimme tutustumassa metsähakeyrittäjyyttä aloittelevan metsänomistajan energiapuun korjuukohteeseen.

Kevät 2002

Suomen matkailua

Olen ollut tapaamassa "Suomen tyyppejä". Vihreiden energiapäivänä 16.3. olimme Rauha-Maria Mertjärven kanssa mukana Keravan ja Järvenpään vihreiden energiatempauksissa. Seuraavana viikonloppuna Iisalmen vihreät kutsuivat minut vieraakseen. Tapasin Iisalmen nuorisoneuvostoa ja paikallisia vihreitä. 

Huhtikuun kuudentena suuntasin Nurmekseen,  jossa järjestettiin Pohjois-Karjalan vihreiden maakuntapäivä. Tilaisuudessa julkistettiin Tarja Cronbergin asettuminen vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi. Itse puhuin vihreiden aluepoliittisista visioista ja energiaratkaisun vaikutuksista työllisyyteen. Ilmapiiri Nurmeksessa oli hieno. Nyt vain töihin, jotta saamme ensi vaaleissa ensimmäisen vihreän kansanedustajan Pohjois-Karjalasta!

Huhtikuussa poikkesin myös Kuopiossa, kahteenkin otteeseen.16.4. valtuuskunta kokoontui paikkakunnalla, aiheena alustuksessani oli ydinvoimatilanne. Seuraavana maanantaina olin Kuopion yliopistolla väittelemässä ydinvoimasta kokoomuksen Jyrki Kataisen kanssa. 

Budjettikehys-puheenvuoro

Eduskunnasta

19.3. pääministeri antoi ilmoituksen määrärahakehyksistä vuosille 2003-2006. Pidin istunnossa ryhmäpuheenvuoromme, jossa otimme esiin mm. sen, että sektoriajattelu vie menokehyksissä liikaa tilaa poliittisilta painotuksilta. Valtion menoja koskeva kehyskäsittely ja budjettiriihi-käytäntö eivät nykyisellään parhaalla mahdollisella tavalla palvele politiikan tekoa.

Veroalennusten suhteen vihreät  haluavat pitää pään kylmänä. Alennukset tulevat sitäkin kyseenalaisemmiksi, kun väestön ikääntymisestä johtuvan menojen kasvun katsotaan johtavan tarpeeseen korottaa veroja jo tämän vuosikymmenen lopulla. Myönteistä oli, että kehyspäätökseen saatiin sisällytettyä kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen. Euromääräinen lisäys ensi vuodelle on 20 miljoonaa euroa ja bkt-osuus nousee 0,341:sta 0,348 prosenttiin. Nousutahti on siis vieläkin aivan liian hidas.

Metsänsuojelusta jälleen

Tuija Braxin kanssa lähetimme 15.3. avoimen kirjeen ministeri Itälälle. Kirje koski Suomussalmen poliisin metsänsuojelijoihin kohdistamia toimenpiteitä. Metsähallituksen vanhojen metsien hakkuita avoimella kansalaistoiminnalla vastustaneille metsänsuojelijoille määrättiin kahden kuukauden matkustuskiellot kolmen kunnan alueelle. Mielestämme matkustuskiellon määrääminen oli ylimitoitettu toimenpide. Kiinnitimme kirjeessämme huomiota myös siihen, että poliisi takavarikoi filmit mielenosoittajien kameroista. Poliisilla on käytössään valtuudet säädellä mielenosoituksia perinteisin keinoin, ilman että käyttöön otetaan niin järeitä keinoja kuin perusoikeuksiin kuuluvan liikkumisvapauden rajoittaminen.
Itälä ei reagoinut hänelle osoitettuihin kysymyksiin. 

Huhtikuussa vihreä ryhmä myös tapasi Metsähallituksen ja Metsäyhdistyksen edustajat metsäkysymysten tiimoilta. Molemmat osapuolet olivat huolestuneita metsänsuojelun ympärille syntyneestä pattitilanteesta, jossa osapuolten välit vaikuttavat niin tulehtuneilta, ettei itse suojelukysymyksistä tunnuta päästävän keskustelemaan. Metsäkysymysten pohdinta jatkuu vihreän ryhmän piirissä. 
 

Talvi 2002

Ulkomaan matkailua

Vuoden 2002 alku vaikuttaa osaltani matkapainotteiselta. Joululoman aikana parantelin venäjän kielen taitojani Pietarissa. 9. päivä helmikuuta lähden valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston kanssa ensimmäistä kertaa elämässäni Afrikkaan. Vierailemme Etelä-Afrikassa, Mosambikissa ja Tansaniassa, ja tarkoituksemme on tutustua kehitysyhteistyön tilanteeseen näissä maissa. Hallinto- ja tarkastusjaoston vastuullahan ovat budjetin kehitysyhteistyömäärärahat. Matkan jälkeen ydinvoima on varmasti kevään pääaihe. Kirjoitan aiheesta enemmän toisaalla tässä jäsentiedotteessa.

Budjetista

Viikot ennen joulua sujuivat osaltani tiiviisti budjettineuvotteluissa ja puolustusvaliokunnassa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa käsitellen. Pidin molemmista aiheista myös vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron. Vihreät saivat budjettiin läpi melko paljon haluamiaan painotuksia. Tavoitteemme voimavarojen ohjaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluihin toteutuu tämän vuoden budjetissa konkreettisesti. Toinenkin vihreiden pitkäaikainen tavoite, Kerava-Lahti -oikorata, toteutuu. Itämeren suojelu edistyy: Suomi rahoittaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista ja maatalouden ympäristötukea lisätään.

Kiinnitin budjettipuheenvuorossa huomiota myös kansalaisjärjestötoiminnan rahoitukseen. Järjestöjen määrärahoja on hallituksen budjettiesityksessä toistuvasti pienennetty. Onneksi eduskunnalta on yleensä löytynyt tahtoa näiden määrärahojen korjaamiseen. Järjestöille tämä ei kuitenkaan ole toiminnan ennustettavuuden kannalta hyvä tilanne. 

Vuoden 2003 budjetin kehysneuvotteluihin vihreät haluavat parannuksia minimiäitiyspäivärahaan. Myös energiaverotuksen uudistaminen ilmastostrategian edellyttävällä tavalla kuuluu jatkotavoitteisiin, samoin kuin tänä vuona toteutumatta jäänyt avustus kansainväliseen adoptioon. 

Turpo-selonteko

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyssä nostin esiin mm. Suomen hyvät mahdollisuudet toimia kansainvälisesti kriisien ennaltaehkäisytyössä. Tästäkin näkökulmasta liittoutumattomuudella on Suomelle suuri arvo. Samoin kiinnitin huomiota miinasopimukseen liittymisen välttämättömyyteen sekä terrorisminvastaiseen taisteluun liittyviin uhkiin. Korostin, ettei terrorismin vastaisen taistelun nimissä tule missään nimessä sallia perusoikeuksien heikentämistä meillä länsimaissa eikä väkivaltaisten toimien sallimista kriisialueilla.