1) Hallitusneuvotteluissa laaditun asiakirjan julkistamatta jättäminen

Vastaus ja keskustelu

Anni Sinnemäki /vihr: Arvoisa puhemies! Välikysymyksen aiheesta, tämän asiakirjan salaamisesta, on täällä käyty jo vallan hyvää sananvaihtoa, joten omalta osaltani käytän tilaisuutta hyväkseni sillä tavalla, että jatkan omaa puheenvuoroani hallituksen tiedonantokeskustelussa hallituksen ohjelmasta sillä tavalla kuin tämä menoasiakirja nyt antaa apua tähän hallituksen ohjelman käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Hallitus ohjelmassaan lupaa kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Tästä huolimatta en ole vielä aivan vakuuttunut siitä, miten ja millä tavalla se tullaan tekemään. Hallitusohjelman kirjaus on tulkinnanvarainen, ja toisin kuin joidenkin muiden sosiaalietuuksien kohdalla, hallitusohjelmassa ei spesifisti luvata korotusta opintotukeen.

Viime vuonna muistionsa luovutti opintotuen kannustavuutta pohtinut työryhmä, joka esitti sekä asumislisän vuokrakaton korottamista että opintorahan ja valtiontakauksien määrän korottamista kustannuskehitystä vastaavasti. Näiden lisäksi asumislisän ympärivuotistaminen on nähty yleisesti välttämättömänä toimena opiskelijoiden asemaa parannettaessa.

Tällä hetkellä opintotuen asumislisä on maksimissaan 171 euroa. Tällä nykyisellä tasolla korvattava vuokra ei vastaa opiskelijoiden käytännössä maksamia vuokria. Suurella osalla opiskelijoista asumiskustannukset ovat jopa puolet kuukausittain käytettävissä olevista tuloista. Asumislisän vuokrakattoa korottamalla mahdollisuudet täysipäiväiseen opiskeluun parantuisivat huomattavasti. Korotus asumislisän vuokrakattoon myös kohdentuisi kaikkien koulutusasteiden opiskelijoille.

Hallitusohjelmassa puhutaan opintotukijärjestelmän kehittämisestä kannustavammaksi. Olisi mielenkiintoista tietää, aikooko hallitus toteuttaa näitä opintotuen kannustavuustyöryhmän ehdotuksia. Hallituksen liiteasiakirjassa on varattu 180 miljoonaa euroa tulonsiirtoihin. Olisin iloinen, jos saisin vastauksen siihen, kuuluuko tästä 180 miljoonasta joku osa opiskelijoille, vai onko se tarkoitus varata vain niihin tulonsiirtoihin, joista hallitusohjelmassa on mainittu, että niitä korotetaan. Olisi hyvin outoa, jos hallitus ajattelisi, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa korotettaisiin täysin kustannusneutraalisti niiden rahojen sisällä, jotka on varattu opiskelijoille. On myös aika vaikea keksiä esimerkiksi opetusministeriön budjetista joitakin sellaisia kohtia, joista voitaisiin ottaa rahaa opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamiseen.

Ministeri Karpela totesi täällä keskustelussa hallitusohjelmasta, että hallituksen on tarkoitus laatia toimenpideohjelma, jolla opintotukiasiaa voitaisiin tutkia ja selvittää, millä tavalla opiskelijat voisivat opintonsa suorittaa tavoiteajassa. No, se oli varmaan kankeaa kieltä todeta, että tarvitaan toimenpideohjelma tutkimiseen. Varmasti hän ajatteli pikemminkin niin, että tarvitaan toimenpideohjelma, jonka avulla opiskelijat voivat suorittaa opintonsa tavoiteajassa.

Olen itse sitä mieltä, että ehkä jotkut hallitusohjelmassa mainituista selvityksistä ovat ihan paikallaan, asioita todella pitäisi selvittää. Mutta opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantaminen on sellainen, jota kyllä on jo selvitetty. On olemassa valmis tiekartta sen suhteen, mitä asioita itse asiassa pitäisi muuttaa, jos halutaan opintososiaalista asemaa parantaa ja samalla myös vauhdittaa opintojen kulkua, joten tässä asiassa ei muuta kuin kannattaisi mielestäni ryhtyä toimeen.

Ed. Meriläinen täällä aivan hyvin mielestäni filosofoi, että jos kerran ei aiota mennä lainamalliin, ja toisaalta, jos ei ole varattu tähän asiaan rahaa, niin se on sitten jo aika ihmeellinen temppu, miten tätä asiaa aiotaan hoitaa.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluaisin hallitusohjelmasta ja menolisäyksistä ottaa esiin, on kehitysyhteistyömäärärahat. Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavoitteena nostaa niiden osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä, yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen. Tässä menopaperissa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen on luvattu 70 miljoonaa euroa, jonka perusteella vuonna 2007 kehitysyhteistyömäärärahamme olisivat 0,43 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuten ed. Hassi totesi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, tällä tahdilla sen seuraavan hallituksen vuodesta 2007 eteenpäin täytyisi edetä huomattavasti nopeammin, nelinkertaisella vauhdilla, kuin mitä tämä hallitus olisi tehnyt.

Puolueet olivat laajasti yhteisymmärryksessä ennen vaaleja siitä, että meidän tulisi toteuttaa Harri Holkerin vetämää Kehitysyhteistyön tason ja laadun selvitysryhmän loppuraportin linjauksia, joissa on selvitysraportiksi harvinaisen selkeästi esitetty se aikataulu, jolla kehitysyhteistyömäärärahoja tulisi korottaa siten, että vuonna 2007 oltaisiin 0,55 prosentissa. Sen lisäksi tässä selvityksessä on myös esitetty erittäin hyvin ne perusteet, minkätakia Suomen pitäisi toimia tässä asiassa juuri nyt. Vuosituhattavoitteisiin kuuluu puolittaa äärimmäinen köyhyys maailmasta, siis saada se puolet pienemmäksi vuoteen 2015 mennessä. Jos Suomi haluaa vakavissaan olla mukana tekemässä tätä tavoitetta, ehkä keskeisintä YK:n vuosituhattavoitteista, niin me emme voi toimia tässä asiassa tämän vuosikymmenen loppupuolella tai ensi vuosikymmenen alussa. Vuoteen 2015 on enää 12 vuotta aikaa, eli jos joskus pitäisi tässä asiassa edetä, niin se on aivan varmasti nyt.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan siitä olin myönteisesti yllättynyt, että vaikka edellisessä puolustusselonteossa, jota eduskunta käsitteli edellisellä kaudella, oli melko kunnianhimoisiakin lisäystoiveita puolustusmäärärahoihin, niin tästä hallituksen menopaperista puolustusmäärärahoihin ei kuitenkaan löydy lisärahaa. On mielestäni oikea painotus, että koska kehitysyhteistyöhönkään ei ole tarpeeksi rahaa suhteessa tavoitteeseen, niin on kuitenkin mielestäni hyvä, että ei ainakaan sitten ole puolustukseen laitettu yhtään rahaa.