Lasten toivelistan kärjessä alkoholiveron korotus

Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten asioiden kanssa työskentelevät
järjestöt antoivat puolueille omat hallitusohjelmatavoitteensa.
Tilaisuudessa puolueiden edustajilta kysyttiin, ovatko he valmiita
nostamaan alkoholiveroa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kaikki
vastasivat myöntävästi. Ainakin lastensuojelua ja nuorten elämää
tuntevat kansanedustajat ovat siis jo vetäneet omat johtopäätöksensä:
Alkoholiveron laskemisen hinta oli lapsille ja nuorille liian kallis.

Alkoholiveron alennukseen päädyttiin keväällä 2004, koska tuontirajoitukset Virosta olivat poistumassa. Alkoholiveroa laskettiin kolmanneksella, väkevien osalta jopa 44 prosentilla. Vihreiden mielestä suurin virhe oli nimenomaan viinan veron lasku, sen olisimme jättäneet tekemättä. Nyt kun yhä useammat ovat kääntyneet kannallemme, arvovalta pitää alkoholiveroa matalalla. Ministeri Eero Heinäluoma ei ole halunnut ottaa asiaa kuuleviin korviinsa. Hänen tulee joka tapauksessa perustella kantansa ensi viikolla, kun hallitus vastaa koko opposition välikysymykseen alkoholiverosta.

Suomessa on yli puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa. Alkoholiongelmaisille on tyypillistä, että kaikki liikenevä raha käytetään alkoholiin. Alkoholin hinnalla, ja sillä mitä alkoholia saa edullisimmin, on merkitystä.

Alkoholiveron alennuksen seuraukset ovat olleet juuri sellaiset kuin ennustettiin. Alkoholisairaudet ja -myrkytykset nousivat työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Myös erilaiset onnettomuudet ja väkivallanteot ovat lisääntyneet.

Alkoholiongelmat sivuvaikutuksineen heijastuvat vahvasti lasten ja nuorten elämään. He joutuvat kokemaan laiminlyöntiä, perheväkivaltaa ja ovat itse väkivallan kohteita. Helsingissä sijaishuollon paikat ovat käytössä yli sataprosenttisesti. Alkoholiveron alennus näkyi Helsingissä budjettineuvotteluissa, kun lastensuojelu tarvitsi kipeästi lisämäärärahoja.

Parhaimmillaan lastensuojelu on kokonaisuus, joka sisältää niin ennaltaehkäisevää työtä kuin täydellisten umpikujien kohtaamista. Tämän tajuaminen on ollut todella hidasta. Eduskunnassa käsittelyssä oleva lastensuojelulain uudistus ei esimerkiksi sisällä mitään uutta avausta ennaltaehkäisevän työn suuntaan, eikä siinä puhuta lastensuojelun resursoinnista.

Vastuu ennaltaehkäisevästä työstä on kokonaan kunnilla, joiden järjestämä kotipalvelu, leikkipuistotoiminta ja koululaisten iltapäiväkerhot tukevat lasten ja koko perheiden hyvinvointia. Parhaimmillaan pieni apu, kodinhoitajan käynti tai mahdollisuus viettää iltapäivät turvallisen aikuisen seurassa, voivat muuttaa elämää ja tulevaisuutta vakaammaksi.

Kuntien paraskaan oma työ ei silti ratkaise sitä ongelmaa, että edullisemman alkoholin ongelmat poistaa vain alkoholiveron korotus. Ministeri Heinäluoma, nyt on aika kääntää takkia.

Helsingin uutiset 15.11.2006