Keskustakirjasto

Islannissa on sellainen, Oslossa sitä rakennetaan, Kööpenhaminaan on
myös tulossa sellainen. Ja ehdottomasti myös Helsinki tarvitsee sen –
keskustakirjaston.

Keskustakirjaston rakentaminen otti joulukuussa askeleen eteenpäin, kun kirjasto- ja kulttuurilautakunta hyväksyi keskustakirjastosta tehtävän tarveselvityksen. Varsinainen valmistumispäivä on silti vielä kaukana, optimistisin tähtäin on Helsingin pääkaupungiksi tulon juhlavuosi 2012.

Kirjaston tuominen ihmisvirtojen luokse on osoittautunut monissa Helsinkiä muistuttavissa kaupungeissa hyväksi ratkaisuksi. Helsingissä lehti- ja musiikkikirjasto Postitalossa, Kirjasto 10, on ollut erittäin suosittu.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Keskustassa olevan kirjaston pitää olla auki pitkään iltaisin ja viikonloppuisin.

Kaupungin keskustasta on hyvä löytyä paikka, jossa voi kävellä rauhassa hyllyjen välissä ja löytää itselleen sopivan kirjan. Kirja voi olla vanha tai uusi, puheita herättänyt tai hiljaista ja vaatimatonta elämää elänyt.

Hyvässä keskustakirjastossa on runsaasti lehtiä ympäri maailmaa, valikoimassa näkyy se, mistä kaikista maailman kolkista Helsinkiin on tullut ihmisiä elämään, tekemään töitä ja käymään kouluja.

Kirjaston tehtävä on monipuolinen. Pääsy tiedon lähteille, erilaiset hakuteokset, tietosanakirjat, karttakirjat ja sähköiset tiedonhakumahdollisuudet ovat keskeinen osa kirjastoa. Oleiluun, tapahtumien järjestämiseen ja työskentelyyn tarvitaan tilaa siinä missä kirjoille ja tietokonepäätteillekin. Kirjastosta lainataan paljon elokuvia, ja elävällä kuvalla voisi olla erityinen rooli Helsingin keskustakirjastossa.

Kirjastoa käyttää 60–70 prosenttia suomalaisista. Kirjasto siis tavoittaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu kulttuuripalvelu. Maksuttomuus ja demokraattisuus ovat hyveitä, joita kannattaa edistää.

Kun Seattleen valmistui uusi keskustakirjastorakennus vuonna 2004, sen kävijämäärä kaksinkertaistui. Uuden kirjaston vaikutukset keskustan elävyydelle ja ihmisten identiteetille kaupunkilaisina on arvioitu erittäin hyviksi.

Tällä viikolla Seattlen kirjaston ohjelmasta löytyy satutunteja leikki-ikäisille ja esikoululaisille, satutunteja myös espanjaksi, tietokone- ja tiedonetsintäkoulutusta, kaupunginteatteri ja ooppera tarjoavat maistiaisia tulevista esityksistään, koululaisille tarjotaan apua kotitehtävien tekoon, ja kirjastossa järjestetään myös kierros, jossa rakennuksen taideteoksia ja palveluja esitellään uusille kävijöille. Kuulostaa hyvältä.

Valmistuessaan keskustakirjasto tarkoittaisi Helsingin kirjaston toimintamenojen korottamista nykyisestä. Tämä on mielestäni myönteinen asia, kirjaston menot ovat tällä hetkellä vain alle prosentin kaupungin menoista.

Kolumni on julkaistu aiemmin Helsingin uutisissa.