Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne

Ilmastonmuutos on yksi yhteiskuntaamme pahiten uhkaavista tekijöistä. Yes, we all know that. Näistä vaaleista voidaan vielä tehdä ilmastonmuutosvaalit.

Anni ripusti viikko sitten keskustelunherättäjäksi kaksi banderollia Helsingin Itäväylän yläpuolelle. Niissä lukee ”Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne”. Siinä on kaksi vastausta ilmastonmuutoksen torjumisen haasteeseen. Youtube-videosta selviää, miksi.

{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/ilqp1g2RrYM}

Liikenne aiheuttaa noin 20 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Ruuhkamaksut ja joukkoliikenteen kehittäminen ovat tärkeimpiä tapoja näiden päästöjen vähentämiseen. Ne vaikuttavat myös maankäyttöön, jonka mm. liikenneministeriön kansliapäällikkö Purisiainen nosti perjantain Hesarissa keskeiseksi ilmastonmuutoksen torjumiskeinoksi.

Ruuhkamaksujen ideana on koota rahaa niiltä autoilijoilta, jotka käyttävät kaikkein ruuhkaisimpia teitä ruuhkaisimpiin aikoihin. Juuri heitä varten tehdään jatkuvalla syötöllä ehdotuksia uusista tiehankkeista. Ruuhkamaksut ovat toinen tapa ruuhkahuippujen vähentämiseen. Yhdessä joukkoliikenteen kehittäminen ja ruuhkamaksut ovat taloudellisesti tehokas ja ympäristölle paras liikenteen aiheuttamien ohgelmien ratkaisemiseen.

Tukholmassa ja Lontoossa ollaan tyytyväisiä

Maailmalla ruuhkamaksujen – tai tietullien – merkitys on jo oivallettu. Tukholmassa toteutettiin viime keväänä puoli vuotta kestänyt kokeilu. Syksyllä tukholmalaiset totesivat, että ruuhkamaksujen myötä vähentyneet automäärät keskustassa ovat hyväksi kaupungille ja päättivät kansanäänestyksessä muuttaa kokeilun pysyväksi. Järjestelmän vaikutuksesta ruuhkat ovat vähentyneet yli 20 % ja joukkoliikenne on saanut 45000 uutta käyttäjää. Maaliskuun alussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan kaksi kolmannesta tukholmalaisista piti ruuhkamaksuja hyvänä ratkaisuna.

Lontoossa puolestaan ruuhkamaksujärjestelmä on ollut käynnissä jo vuodesta 2003. Kaupungin keskustaan ajava maksaa 8 puntaa. Maksujärjestelmän seurauksena Lontoon keskustan liikennejärjestelyistä vastaava viranomainen (Transport for London) arvioi ruuhkien vähentyneen keskimäärin noin 25 %, matka-aikojen lyhentyneen ja vaikutuksen kaupalliseen toimintaan olevan neutraali.

Entä pääkaupunkiseutu?

Suomessa ruuhkamaksut kannattaisi ensimmäiseksi ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla. Täällä voitaisiin kehittää järjestelmä, joka myöhemmin voitaisiin ottaa käyttöön myös muissa kaupungeissa ja vilkasliikenteisillä moottoriteillä. Kallista tonttimaata on järjetöntä käyttää loputtomaan uusien teiden rakentamiseen. Vanha totuus siitä, että ruuhkia ei pureta rakentamalla lisää teitä, pitää paikkaansa myös Helsingissä.

Käytännössä Helsingissä pitäisi pystyä vaikuttamaan sekä ydinkeskustan että kehien liikennemääriin. Erilaisista toteutusvaihtoehdoista ei toistaiseksi ole tehty kunnollisia selvityksiä. Se olisi ensimmäinen askel asian ratkaisemiseen.

Lisätietoa:

NuHeVi eli Helsingin vihreiden nuorten ruuhkamaksusivut.
Vihreiden nettisivulla oleva Oras Tynkkysen tiedote.

Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on Annin kampanjapäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt mm. Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana