« Kaikki artikkelit

Energiansäästöä Annin luona

Ilmastonmuutoksen torjumisessa energiankulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun on tärkeintä. Konkretisoidakseen, missä energiaa voi suomalaisissa kodeissa vähentää, Anni Sinnemäki kutsui Greenpeacen energia-asiantuntija Harri Lammin luokseen tekemään mittauksia ja antamaan ohjeita. Annin koti Helsingin Alppilassa lämpiää kaukolämmöllä, joten tässä mittauksessa keskityttiin sähköön. Sen kokonaisvuosikulutus on 1730 kWh. Miten paljon sähköä voitaisiin säästää?

energiansstlamppu.jpgLamput

Aamuvarhaisella energia-asiantuntija Lammi marssii sisään Aleksis Kiven kadulle mukanaan energiansäästömittareita ja katkaisijalla varustettuja jatkojohtoja.

- Nämä on tärkeimmät tavarat, kun kotien energiansäästöä mitataan ja kulutusta vähennetään, kertoo Lammi.

Mittauskierros aloitetaan lampuista, sillä hehkulamput ovat kuuma peruna kansainvälisessä energiansäästökeskustelussa. Australiassa on jo päätetty kieltää tavalliset hehkulamput ja siirtyä käyttämään energiansäästölamppuja.

- Tän olohuoneen lampun teho on 39 W. Kulutusta saisi pudotettua neljännekseen, jos vaihtaisit tuohon kynttilämuotoisen energiasäästölampun. Näiden lamppujen värisävyt ovat parantuneet viime aikoina ihan hillittömästi, toteaa Lammi.

- Musta se iso ero ei tule siitä värisävystä vaan siitä, että toi pyöree muoto on nätimpi, mut nythän näitä tosiaan saa minkälaisina vaan, iloitsee Sinnemäki.

Olohuoneesta löytyy myös pieni jalkalamppu, jossa on 34 W halogeenipolttimo.

- Tää lämpenee ihan hulluna, toteaa Sinnemäki.
- Niinpä. Se on kolme kertaa tehottomampi kun energiansäästölamppu, kertoo Lammi.

Lampuista päästiin helpolla, sillä koko asunnon lamput vaihdettiin energiansäästölamppuihin. Tästä säästöä syntyy noin 65 kWh vuodessa.

Laitteet

Sitten siirryttiiin hankalampaan vaiheeseen eli kodinkoneisiin. Laitteiden energiamerkintöjen tulo kodinkonekauppaan on parantanut erityisesti kylmälaitteiden energiatehokkuutta. Vanhojen laitteiden uusimistahti on kuitenkin sen verran hidas, että suomalaisissa kodeissa pörrää paljon myös energiasyöppöjä laitteita.

- Katotaas, mitä tämä jääkaappi-pakastin syö. 88-90 wattia. Tämä on aika keskitehoinen. Ei mikään tehokkain, mutta ei pahinkaan. Mutta kulutusta saisi alas, kun sulattaisi sen pakastimen, kertoo asiantuntija Lammi.

Pyykinpesukoneen kohdalla Sinnemäki odottaa pahinta. Kone on toistakymmentä vuotta vanha ja jo ihan näppituntumalla aikamoinen syöppö. Videolla nähdään, miten kone hyrrää:

{mosmodule video=http://www.youtube.com/v/JnDpRJjP90o}

 

- Missä vaiheessa vanha pesukone sitten kannattaisi vaihtaa uuteen? Siis kyllähän uusien valmistamiseenkin kuluu energiaa? kysyy Sinnemäki. Lammi joutuu hetken pohtimaan:

- Hyvä kysymys, mutta kulutusero tämän pyykinpesukoneen ja uuden välillä on kymmeniä euroja vuodessa. Tämä on todennäköisesti tehty ennen kuin on kuultukaan sellaisesta kun energiansäästö, naurahtaa Lammi.
- Kodinkoneissa laitteiden valmistus kuluttaa yleensä suhteessa käyttöön aika vähän energiaa. Jos vaihtaisit tämän uuteen AAA-energialuokkaan kuuluvaan laitteeseen, sähköä säästyisi jonkun verran ja erityisesti vedenkulutus olisi pienenmpi kuin nyt.

Lisähämmästys on odottamassa. Pian selviää, että kone ottaa hanasta kylmää vettä ja lämmittää sen sitten sähköllä.

- Tämä on yksi niistä laitteisiin liittyvistä epäkohdista, joita lainsäädännöllä voitaisiin muuttaa. Totta kai kaukolämpölueella laitteiden pitäisi ottaa suoraan lämmintä vettä, kertoo Harri Lammi.

DVD-laitteessa ja televisiossa on sama vika kuin suurimmassa osassa Suomessa käytössä olevasta kodinelektroniikasta. Laitteet kuluttavat sähköä myös silloin kun eivät ole käytössä. Annin luona vertaillaan erilaisia jatkojohtoja, joissa on katkaisija. Annin olohuoneen pistorasiaan asennetaan kytkimellinen jatkojohto, josta valmiustilat voi sammuttaa aina, kun lähtee kotoa.

Mittauksen lopuksi Lammi toteaa, että täytyy tehdä vähän kotiläksyjä, jotta lopullinen säästömäärä selviää. Kotiläksyjen jälkeen tulos on lupaava. Vaikka Annin kotona asiat ovat melko hyvällä tolalla, säästettävää silti löytyy 382 kWh:n edestä. Se on yli viidennes koko kodin sähkönkulutuksesta.

Tekemällä samat toimet kaikissa suomalaisissa kodeissa päästäisiin jo melko pitkälle niissä energiansäästötalkoissa, jotka Suomella ovat edessä lähivuosina. Katso kaikki mittauksen tulokset ja arvio säästömahdollisuuksista.

Tuuli Kaskinen
Kirjoittaja on Annin kampanjapäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt Suomen luonnonsuojeluliitossa mm. ilmastoasiantuntijana

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *