Suomen suunta – raportti politiikan ajankohtaisista aiheista

Miksi murtomaahiihto ja rasismiin puuttuminen raitiovaunussa ovat kovan talouspolitiikan ytimessä?

Pitääkö mitään veroja alentaa ja jos pitää niin miksi?

Edistyykö eteläisen Suomen metsien suojelu? Selviääkö kuukkeli?

Mitä Suomen turvapaikkapolitiikassa on tapahtunut viime vuonna?


 

Miksi murtomaahiihto ja rasismiin puuttuminen raitiovaunussa ovat kovan talouspolitiikan ytimessä?

Suomen tulevien vuosien megahaaste on väestön nopea ikääntyminen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus arvioi äskettäin, että sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan vuoteen 2040 mennessä jopa 200 000 uutta työntekijää. Luvun suuruutta kuvaa se, että kyse on kolmesta ja puolesta ikäluokasta, nämä kaikki tytöt ja pojat pitäisi saada töihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Näin siinä tapauksessa, että työvoimaa tarvitaan entiseen tapaan. Ennusteet ovat usein epävarmoja, mutta luku on hurja, vaikka siinä olisi puolet liikaa. Mistä saadaan rahat työntekijöiden palkkoihin? Rahaa suurempi ongelma on, mistä ihmiset?

Murtomaahiihdon talouspoliittinen rooli hahmottuu, kun samainen VATT:n raportti toteaa, että väestön elinajan pidentymisen ja toimintakyvyn parantumisen avulla, uusia työntekijöitä tarvitaan "vain" 70 000. Hiihtäminen on ilmastonmuutoksen vuoksi pahasti vaarantumassa ainakin täällä eteläisessä Suomessa, mutta sähly ajaa saman asian. Liikunnan lisäämisen avulla voidaan tehdä merkittävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä. Vihreiden terveyspoliittisista linjauksista löytyy ideoita. 

Esimerkiksi kelpaa aikuisiän diabetes, joka on yleistynyt Suomessa rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Diabeteksen hoitokustannukset arvioidaan Suomessa miljardin euron paikkeille. Diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä ruokavaliolla, terveysliikunnalla ja painonhallinnalla. Ihmisten täytyy saada näistä asioista helposti tietoa ja tukea elämäntapamuutoksiin.

Sankarikirurgien rinnalle tarvitaan sankarivalistajia ja sankarikouluterveydenhuoltajia. Poliitikkojen pitää olla valmiita sijoittamaan rahaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, vaikka tällaisesta politiikasta ei saakaan samanlaista poliittista glooriaa kuin leikkausjonojen lyhentämisestä.

Tehtyjen poliittisten päätösten kustannusvaikutuksia täytyy pystyä arvioimaan yhtä vaalikautta pidemmällä aikavälillä. Tällainen katsanto tuo ennaltaehkäisyyn tehtyjen investointien tehokkuuden hyvin esiin. Terveyden edistämisen politiikkaohjelmalta on syytä odottaa kunnianhimoisuutta tässä suhteessa.

Terveyden edistämistä voidaan katsoa tällaisesta kylmän taloudellisesta näkökulmasta. Kansantaloutta tärkeämpää on silti se, että terveet ihmiset noin määritelmällisesti voivat paremmin, ovat onnellisempia.

Työntekijöistä on monilla aloilla jo nyt pulaa. Ei siis ole ihme, että viime vuoden aikana työn perässä Suomeen muuttaminen on lisääntynyt. Niistä ajoista, kun Suomessa pelättiin, että ulkomaalaiset vievät meidän työpaikkamme, on siirrytty toivomaan, että he meidän tarjoamiamme työpaikkoja haluaisivat. Hallituksen yksi tärkeä päämäärä on työperäisen maahanmuuton edistäminen ja tietysti jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistäminen.

Niihin perusskenaarioihin, joilla arvioidaan kansantalouden kestävyyttä, sisältyy 10 000 ihmisen nettomaahanmuutto. Ei ole mikään itsestään selvyys, että näin suuri määrä ihmisiä haluaa Suomeen tulla. Kaikenlainen syrjintä ja arkipäivän rasismi vähentää haluja muuttaa Suomeen tai ainakaan jäädä tänne esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla. Aivan liian usein törmää maahanmuuttajien tai Suomessa kasvaneiden, maahanmuuttajaperheiden lasten kertomuksiin siitä, että työpaikan saanti kariutui vääränlaiseen nimeen.

Maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen on yksi osa vanhenemisen haasteisiin vastaamista. Miksi kukaan tänne tulisi, jos joutuu raitiovaunussa kuuntelemaan solvauksia? Ihmisyys ja kansantalouden etu kulkevat samaan suuntaan: rasismiin pitää puuttua raitiovaunussa. 

 

Pitääkö mitään veroja alentaa ja jos pitää niin miksi?

Marginaaliverolla tarkoitetaan sitä veroprosenttia, jonka saa maksaa seuraavasta tienaamastaan eurosta. EK:n tapaiset etujärjestöt puhuvat usein siitä, että kovapalkkaisten osaajien ylimmät marginaaliverot nousevat aivan liian korkeiksi. Korkeimmat marginaaliverot löytyvät kuitenkin tulojakauman alapäästä, eivät hyvin palkatuilta huippuosaajilta. Sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhdistelmä saattaa tuottaa jopa 80 prosentin marginaaliveroja. Tällainen tilanne ei juuri työhön kannusta. Näitä marginaaliveroja pitäisi saada alemmas.

Vihreiden näkemyksenä on pitkään ollut, että verokevennykset pitäisi kohdistaa pienituloisille ja yleisten verokevennysten sijaan pitäisi lisätä tulonsiirtoja. Näin vähennettäisiin köyhyyttä ja samalla parannetaan työn kannattavuutta tuloasteikon alapäässä.

Palkkatulojen verotuksen keventämisen paradoksi on ollut se, että kaikkein pienimillä varoilla kituuttavien ihmisten verotus on kiristynyt. Tämä johtuu siitä, että veronkevennykset ovat koskeneet palkkatuloja, samaan aikaan päivärahatuloihin kohdistuva kunnallisverotus on kiristynyt. Tilanne koskee erityisesti kaikkia, joiden toimeentulo on kiinni sosiaaliturvasta. Sosiaaliturvalla ja pienillä työtuloilla elävien ihmisten verotuksessa olisi vielä korjaamisen varaa. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostaminen olisi paras tapa keventää pienituloisten verotusta ja näin vähentää köyhyyttä.

Nämä asiat on otettava huomioon, kun uusia päätöksiä verotuksen keventämisestä tehdään.

Työttömyyden vähennyttyä kaikki viittaa siihen, että yleisen tuloverojen alentamisen vaikutus työllisyyteen käy entistä vähäisemmäksi. Ihmisten työllistyminen vaatii enemmän palveluita kuin ostovoiman lisäämistä veroja alentamalla. Maahanmuuttajille tarvitaan kielikoulutusta, vammaisille pitää saada mahdollisuuksia tulla mukaan työmarkkinoille ja koulupudokkuutta pitää vähentää. Tähän kaikkeen tarvitaan verotuloja. Siksi Vihreät suhtautuvat yleiseen verojen alentamisen linjaan nihkeästi.

Tilanteessa, jossa kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tilanne vaikuttaa pelottavan epävarmalta, veropohjaa kaventavia päätöksiä ei muutenkaan pitäisi tehdä.

Vihreiden veropolitiikkaan kuuluu myös ekologinen verouudistus eli erilaisten ympäristöverojen käyttöönotto ja korottaminen. Tämän vuoden alusta nostettiin polttonesteiden ja sähkön verotusta. Tätä linjaa pitää jatkaa pienin, mutta tasaisin askelin, jotta liikenteen päästöjen ja sähkönkulutuksen kasvu saadaan taitettua. Tähän tarvitaan tietysti myös tukea, mutta taloudelliset kannustimet ovat yksi keino saada ihmiset muuttamaan käyttäytymistään.

Myös alkoholiveroa kiristettiin vuoden 2008 alusta. Lisäkorotukset eivät tekisi pahaa. Alkoholi on uusien tilastojen mukaan ylivoimaisesti Suomen sisäisen turvallisuuden suurin uhkatekijä.

Verotuksesta puhumisen yhteydessä on tärkeää pitää mielessä myös se, että säädetyt verot pitäisi myös saada kerättyä. Harmaa talous aiheuttaa joka vuosi verottajalle merkittäviä tappiota.

Edistyykö eteläisen Suomen metsien suojelu? Selviääkö kuukkeli?

Tällä hetkellä valmistellaan linjauksia eteläisen Suomen metsiensuojelun parantamisesta.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO ulottuu Lapin läänin lounaisosan metsiin asti. Suurimman osan Suomea käsittävällä alueella metsistä on suojeltu vasta vaivaiset kaksi prosenttia. Eniten uhanalaisia lajeja on lehdoissa, joista ei ole suojeltu senkään vertaa.

Pikkusiepon, aarnimäihiäisen, keltakerroskäävän ja muun metsiin kuuluvan monimuotoisuuden turvaaminen vaatisi vähintään 10 prosenttia metsäpinta-alasta suojelun piiriin.

Eteläisessä Suomessa suojelualueet ovat tällä hetkellä pieniä ja pirstaleisia. On ehdottoman tärkeää, että nykyisten suojelualueiden kokoa kasvatetaan.

Nyt valmisteilla olevassa METSO 2 -ohjelmassa puhutaan suojelusta niillä alueilla, joilla asuu paljon ihmisiä. Suojelulla on suuri merkitys myös virkistyskäytölle. Ihmiset tarvitsevat metsiä, joissa ulkoillaan, marjastetaan ja sienestetään. Helsingin seudun kasvavassa vilinässä metsät ovat tärkeä henkireikä. Sipoonkorven kansallispuiston perustaminen on oltava ensimmäinen asia, joka Sipoosta Helsinkiin liitetyille alueille tehdään.

Suomalaiset ovat antaneet vahvan tukensa nykyistä laajemmalle metsiensuojelulle. Vuonna 2005 yli 100 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksen Etelä-Suomen metsien paremman suojelun puolesta.

Eteläisen Suomen metsien suojelu, Metso 2 -ohjelma on tämän hallituksen tärkeimpiä luonnonsuojelupäätöksiä. Toteutettavan ohjelman tulee olla kunnianhimoinen ja ohjelman toteuttamiseen on oltava tarvittavat resurssit. Tämän kaiken varmistaminen on erittäin tärkeää Vihreälle eduskuntaryhmälle. 

 

Mitä on Suomen turvapaikkapolitiikassa on tapahtunut viime vuonna?

Parempi maahanmuuttopolitiikka oli yksi Vihreille tärkeistä tavoitteista viime keväänä hallitusneuvotteluissa. Onnistuimme neuvotteluissa mielestäni kohtuullisen hyvin: hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Tärkeitä ovat myös seuraavat hallitusohjelman linjaukset:

Selkiytetään oleskelulupajärjestelmää siten, että oleskelulupaan sisältyy työnteko- ja opiskeluoikeus.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jo työpaikan saaneelle henkilölle, jonka edellytykset jäädä Suomeen työntekijänä täyttyvät, säädetään mahdollisuus hakea oleskelu- ja työlupaa Suomesta käsin.

Lukujen perusteella turvapaikkapolitiikka kehittyi vuoden 2007 aikana myönteiseen suuntaan. Vuonna 2006 myönteisiä päätöksiä tuli 26 % hakemuksista, 2007 myönteisten päätösten osuus oli 43 %. Näihin lukuihin sisältyvät kaikki erityyppiset myönteiset päätökset.

Tämä ei tarkoita, että turvapaikkajärjestelmä tai maahanmuuttopolitiikka olisi vielä kunnossa. Tietoja ihmisten inhimillisen kohtelun kannalta huonoista päätöksistä tulee edelleen tasaisesti. Uuden Maahanmuuttoviraston käytännöt ovat parhaillaan selvityksen alla selvitysmies Ole Norrbackin johdolla. Tämä selvitys tarjoaa mahdollisuuden puuttua ongelmallisiin käytäntöihin.

Ulkomaalaislain muutos, jolla on tarkoitus parantaa esimerkiksi tilapäisen oleskeluluvan eli b-luvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, tuli eduskunnan käsittelyyn heti näin kevätkauden alkuun. B-luvat ovat herättäneet paljon kritiikkiä, koska näihin lupiin ei sisälly esimerkiksi oikeutta tehdä työtä tai opiskella. Ihmiset ovat jääneet täysin tyhjän päälle saatuaan b-luvan.

Astrid Thorsin vielä lyhyen, mutta tehokkaan maahanmuuttoministerikauden aikana näiden tilapäisten lupien myöntäminen on lähes loppunut. Nyt tulossa olevalla lakimuutoksella vielä taataan, että kaikkiin lupiin sisältyy esimerkiksi mahdollisuus tehdä töitä. Tilapäisten lupien käyttöä myös rajataan aiempaa tarkemmin.

Osallistuin salissa lakiesityksestä käytyyn lähetekeskusteluun. Muita aktiivisia keskustelijoita olivat entinen maahanmuuttoasioista vastannut ministeri, nyt oppositioon siirtynyt Kari Rajamäki (sd.), Minna Sirnö (vas.) ja tietysti ministeri Thors.

Suomessa turvapaikanhakijat ovat perinteisesti saaneet tehdä töitä. Tilapäisen b-luvan haltijat ovat muodostaneet tästä poikkeuksen. Monille ihmisille on ollut erittäin vaikea tilanne se, että turvapaikkaprosessin aikana heillä on ollut työpaikka, mutta sitten prosessin päätyttyä b-luvan myöntämiseen, he ovat menettäneet oikeutensa tehdä töitä. Tämä tilanne on nyt tarkoitus korjata.

Suomalaisen hyvinvoinnin ja työllisyyden kokonaisuudessa myös tänne turvapaikanhakijoina tulleilla on oma tärkeä merkityksensä. Koko työpanos koostuu yksittäisten ihmisten tekemästä työstä. Erästä tuttavani oli sairaalassa muitten hoitajien ohella hoitanut nainen, joka oli perheineen paennut Afganistanista ja lopulta päätynyt Suomeen. Toivottavasti hän ei ole kokenut rasismia raitiovaunussa tai muuallakaan!