Puhe valtiontalouden kehyksistä vuosille 2010-2013

Maailmantalous supistuu. Valtiontalouden kehysten laatiminen tuleville neljälle vuodelle on näissä olosuhteissa haastava tehtävä. Päivittäiset talousuutiset ovat hyytävää kuultavaa. Näitä madonlukuja on edellisissä puheenvuoroissa jo käyty läpi.

Hallituksen talouspolitiikan tavoitteet ovat selvät:
- Hillitä työttömyyden kasvua
- Taata peruspalveluiden säilyminen
- Rakentaa pohjaa talouden pitkän aikavälin kestävyydelle
- Jatkaa ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamista

Elvyttävä talouspolitiikka on oikea valinta. Eduskunta on aiemmin hyväksynyt hallituksen työllistävän lisäbudjetin. Nyt käsittelyssä olevassa kehysbudjetissa ei leikata menoja, vaan valtio ottaa kannettavakseen osan kuntien verotulojen menetyksistä. Hallitus turvaa palveluita ja hillitsee työttömyyden kasvua.

Tiedämme viime lamasta: kerran korkeaksi noussutta työttömyyttä on vaikea saada alas. Tämä perustelee myös velkaelvytyksen. Hallitus ei halua syventää taantumaa omilla toimillaan. Valtiovarainministeriö arvioi valtion velan kasvavan kehyskauden aikana yli 100 miljardiin euroon. Velan kasvuun on suhtauduttava vakavasti. Valtiontalous pitää saada takaisin tasapainoon ensi vuosikymmenen aikana.

Samalla on hyvä huomata, ettei velkaantuminen näytä ainakaan tämän ennusteen mukaan vielä nousevan hälyttävälle tasolle. Jos valtiovarainministeriön arvio toteutuu, velan osuus nousee noin 50 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä on huomattavasti 1990-luvun laman tason alapuolella. Viime vuosina valtiontalous on ollut ylijäämäinen ja velkaa on maksettu pois. Tämä mahdollistaa nyt tilapäisen elvytyksen lainarahalla.

Pitkällä aikavälillä kunnianhimoinen huolehtiminen ihmisten terveydestä ja työkyvystä luo vankan perustan koko hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyydelle. Taantuman ei saa antaa sysätä syrjään suurta joukkoa ihmisiä. Väestön ikääntyessä, tarvitsemme jokaista. Vihreä eduskuntaryhmä kantaa huolta erityisesti nuorisotyöttömyyden nopeasta noususta. Tässä tilanteessa yhdenkään opiskelupaikkaa hakeneen nuoren ei pitäisi jäädä esimerkiksi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle.

Työttömyyden kasvua ei kovillakaan toimenpiteillä voi täysin estää. Niin raju on kansainvälisen talouden taantuma. Elvytyksen tehtävä on rakentaa kansantaloudelle silta taantuman yli. Työvoimaviranomaisten on tehtävä samaa yksittäisten ihmisten kanssa. Tarvitsemme uusia mahdollisuuksia ja reittien avaamista ihmisille. Mielekäs koulutus on oltava kaikkien työttömäksi jääneiden ulottuvilla. Hallitus siirtää kehyksen sisällä 200 miljoonaa euroa mm. aikuiskoulutukseen, työttömien aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen ja maahanmuuttajien koulutukseen. Rahojen löytämisestä kehysten sisältä tulee todella vaikeaa, mutta nämä panostukset ovat nyt tarpeen.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sitoutunut turvaamaan peruspalvelut.

Kuntien vaikeaa taloustilannetta helpotetaan kasvattamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Päätös tuo tänä vuonna kunnille 390 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 noin 355 miljoonaa euroa lisätuloja. Myös Kela-maksun poisto vahvistaa kuntataloutta. Nämä taloutta vakauttavat toimenpiteet näkyvät nyt hyvin konkreettisesti, kun kunnissa pohditaan ensi vuoden talouden raameja. Tämä helpottaa esimerkiksi paineita kunnissa koulujen ryhmäkokojen kasvattamiseen.

Kehyspäätöksessä linjataan merkittävistä toimista veropohjan vahvistamiseksi. Vihreät ovat pitävät näitä päätöksiä oikeina. Hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöveroihin ja kiinteistöveroon.

Alkoholiverotusta korotetaan myös. Tämän hallituksen alkoholipolitiikka on onneksi täysin päinvastaista kuin edellisen hallituksen. Valitettavasti maksamme pitkään viisi vuotta sitten tehdyn rajun alkoholiveron alennuksen hintaa.

Kiinteistöverojen alarajan nosto tuo kunnille 46 miljoonaa euroa lisätuloja. Kiinteistövero on vakaa verolähde, jonka osuutta tulisi kasvattaa kuntien tulopohjassa. Se on varallisuuteen kohdistuva vero. Nyt kun varallisuusveroa ei enää ole, voidaan kiinteistöveron nostolla kompensoida syntynyttä aukkoa.

Jatkossa pitää löytyä valmiutta myös pääomaverotuksen maltilliseen korottamiseen veropohjan laajentamiseksi ja verotuksen rakenteen parantamiseksi. Erityisesti laaja nollaverokanta eli verovapaiden osinkojen määrä on ongelma, johon esimerkiksi Jorma Ollila on kiinnittänyt huomiota.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen kehyspäätöksen ilmastopoliittiseen kunnianhimoon. Nyt käsittelyssä oleva kehys linjaa ympäristö- ja energiaverojen korotuksista vuonna 2011. Hallitus jatkaa ekologisen verouudistuksen toteuttamista. Tämän vaalikauden aikana verotuksen painopiste siirtyy yli miljardilla eurolla työn verotuksesta ympäristöveroihin. Tämä on iso linjanmuutos, mutta tarpeen, kun ajattelemme ilmastonmuutoksen haastetta.
 
Verojen korotuksista pääosa kohdistuu teollisuuteen ja yrityksiin, mutta osa myös kotitalouksille. Sekä yrityksillä että kotitalouksilla on nyt puolitoista vuotta aikaa etsiä keinoja oman energiankulutuksensa tehostamiseen. Nyt on paras mahdollinen aika vaihtaa ilmastoystävällisempään lämmitysjärjestelmään, pois suorasta sähkölämmityksestä tai öljystä. Tähän on tarjolla sekä suoraa tukea että mahdollisuus kotitalousvähennykseen.

Edelleen monien uusien pientalojen lämmitysjärjestelmäksi valitaan suora sähkölämmitys. Tämä on huono valinta. Nyt on syytä tehdä selväksi, että tämä ratkaisu tulee kalliiksi ja parempia ratkaisuja on tarjolla. Ennen veronkorotusten voimaan astumista on satsattava energianeuvonnan parantamiseen ja tuettava ihmisiä tekemään energiatehokkaita valintoja.

Myös teollisuuden osalta mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen on runsaasti. Suomalainen teollisuus käyttää energiaa suhteellisen tehokkaasti, mutta parannettavaa löytyy edelleen kaikilta aloilta sementtiteollisuudesta metallien valmistukseen ja metsäteollisuudesta kemianteollisuuteen.

Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että myös esitykset suurten energiayhtiöiden ansiottomia voittoja verottavasta Windfall-verosta, sekä jäteveron laajentamisesta koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja, saadaan eduskuntaan mahdollisimman pian.

Arvoisa puhemies,

Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut tämän vuoden joulukuussa ovat se globaali kehys, jossa talouden uuden elpymisen on tapahduttava. Uusi kansainvälinen ilmastosopimus on välttämätön, jotta emme vahingoittaisi peruuttamattomalla tavalla ympäristöä, joka on kaiken talouden perusta.

Meillä on hyvät mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja vihreän teknologian aloille. Menestyminen energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian osaamisessa edellyttää kuitenkin oman taloutemme sitoutumista näihin ratkaisuihin. Kehyksen päätökset ympäristöveroista ovat osa Suomen talouden rakenteiden muokkaamista ilmaston kannalta kestävään suuntaan.