Kiinteistövero on kunnallisveroa parempi

Seuraava hallitus kiristää verotusta. Tästä kaikki puolueet näyttävät olevan yksimielisiä. Halu huolehtia yhteiskunnan palveluista ja valtiontalouden tasapainosta vaativat tätä. Poliittinen kädenvääntö käydään siitä, miten veroja kiristetään. Puolentoista vuoden päästä käydään verovaalit.

Vaalien tulos ratkaisee, ketkä maksavat taantuman laskun.

Pelkästään mukavaa verotuksen rukkaamisesta ei tule. Missä hyvänsä veron korottamisessa on hankaluutensa, siksi verotulojen lisäämiseen on löydettävä vähiten huonojen vaihtoehtojen yhdistelmä. Nyt on tärkeää keskustella perinpohjaisesti myös niistä kaikkein vaikeimmilta tuntuvista ehdotuksista, joita esimerkiksi Martti Hetemäen verotyöryhmä on nostanut esiin.

Tulevalla verouudistuksella pitää olla kolme selkeää tavoitetta: oikeudenmukaisuus, ympäristöohjaus sekä julkisen talouden vakauttaminen.

Nostan tässä esiin yhden kiistanalaisen ehdotuksen eli kiinteistöveron korottamisen. Kiinteistövero on hyvä vero, jonka korottamiselle on Suomessa paljon perusteita. Vertaamme itseämme mieluusti Pohjoismaisiin hyvinvointivaltioihin kuten Ruotsiin ja Tanskaan. Kummassakin maassa kiinteistöverolla kerätään huomattavasti enemmän tuloja julkiselle sektorille kuin Suomessa. Ylipäätänsä Suomessa kiinteistöveron taso on kansainvälisesti vertailtuna matala.

Kiinteistöveron tuottamat 927 miljoonaa euroa menevät kunnille. Peruspalveluiden takaaminen vaatii kuntien veropohjan vahvistamista. Hallitus on kertaalleen päättänyt nostaa kiinteistöveron alarajaa. Se tuo kunnille 46 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan päiväkoteja, terveyskeskuksia ja vanhusten palveluita.

Kiinteistöveroa maksavat ne, joilla on omaisuutta, kyse on siis varallisuusverosta. Kunnallisveroa sen sijaan maksetaan kaikista tuloista, myös sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi kiinteistöveron korottaminen on mielestäni kunnallisveron kiristämistä oikeudenmukaisempaa.

Kiinteistöveron etuna on, että se aiheuttaa hyvin vähän vääristymiä ja kannustinongelmia talouteen. Suomessa asuntojen hinnat ovat monilla paikkakunnilla hyvin korkeat. Kiinteistöveron hyviin puoliin kuuluu se, että vero hillitsee asuntojen hintojen nousua. Kansainvälisen verokilpailun oloissa kiinteistöveron tuotto on vakaa, koska taloja on hankala siirtää veroparatiiseihin. Veron taso perustuu aiemmin vahvistettuihin verotusarvoihin, joten kiinteistöveron tuottoon eivät suhdanneheilahtelut vaikuta.

Asiasta pitäisi löytää useampivuotinen kompromissi. Veroa pitäisi nostaa vähän kerrallaan pitemmän ajanjakson kuluessa. Näin vältetään kohtuuttomien tilanteiden syntymistä. Parasta on, että valtio tekee päätöksen nimenomaan kiinteistöveron alarajan nostamisesta, jotta asiaa ei jouduta taistelemaan jokaisessa kunnassa erikseen. Alarajaa korkeammista tasoista kunnat voivat sitten päättää itse.

Vaikeita veropäätöksiä ei pidä kritisoida ja ampua alas yksi kerrallaan, kuten viime aikoina on tehty. Järkevämpää on vertailla eri vaihtoehtoja keskenään. Verotusta kiristetään. Eikö kiinteistöveron korottaminen ole parempi vaihtoehto kuin kunnallisveron?

Kirjoitus on julkaistu MTV3:n nettisivuilla 18.9.09