Pitkän aikavälin päästötavoite historiallinen edistysaskel
- Nyt tehty linjaus on historiallinen, koska ensimmäistä kertaa sitoudutaan niihin päästövähennyksiin, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi enintään kahteen asteeseen. Hallitus on nyt sitoutunut siihen, että Suomi nostetaan ilmastonsuojelun edelläkävijämaaksi. Ohjelma antaa hyvät lähtökohdat päästötavoitteiden toteutumiselle, Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki toteaa.
Joulukuussa Kööpenhaminassa pidettävässä ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia jatkosta Kioton pöytäkirjalle, jonka päästövelvoitteet ulottuvat vuoteen 2012.
Uuden sopimuksen on oltava selvästi kunnianhimoisempi ja samalla kattavampi kuin Kioton pöytäkirjan.
- Kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymiseen Kööpenhaminassa tarvitaan poliittista johtajuutta. Suomi tukee Kööpenhaminan neuvotteluja omalla toiminnallaan. Tulevaisuusselonteon linjaamien kunnianhimoisten päästötavoitteiden hyväksyminen on juuri tästä syystä merkittävää. Muita maita on helpompi suostutella mukaan, jos itse on kunnianhimoinen, Sinnemäki sanoo.
Tulevaisuusselonteko osoittaa, että vähäpäästöinen Suomi on mahdollinen.
Päästötavoite merkitsee, että vuonna 2050 Suomi voi tuottaa päästöjä suunnilleen saman verran kuin liikenne tuottaa nykyään yksin. Selontekoon sisältyy neljä vaihtoehtoista polkua tavoitteeseen.
- Vaihtoehtoiset polut osoittavat, että ydinvoiman lisärakentaminen ei ole välttämätöntä päästötavoitteisiin pääsemiseksi, vaan kyse on poliittisesta arvovalinnasta. Merkittävä skenaariotyön tulos on, että päästötavoitteeseen pääseminen edellyttää energiatehokkuuden radikaalia parantamista yhteiskunnan kaikilla aloilla sekä uusiutuvien energiamuotojen merkittävää lisäystä.
- Uusiutuvassa energiassa Suomella on valtava potentiaali, joka on otettava nyt nopeasti käyttöön. Suurin potentiaali on tuulivoimassa. Syöttötariffien valmistelu on edennyt pitkälle. Niiden on mahdollistettava tuulivoiman käytön nopea kasvu sekä uusien pienten ja keskisuurten kilpailijoiden tulo energiamarkkinoille. Uusiutuvilla energioilla on merkittäviä etuja myös ilmastonsuojelun ulkopuolella. Ne työllistävät energiayksikköä kohti keskimääräistä enemmän, kestävän teknologian kehittäminen taas avaa Suomelle uusia vientimarkkinoita, Sinnemäki toteaa.
Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko valtioneuvoston sivuilla:
http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=273273
Vastaa