Jatkuvaa köyhtymistä

2010 luonnon monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Näin huolimatta siitä, että vuosi 2010 on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden teemavuosi.

Suomen, kuten myös Euroopan unionin, tavoitteena on ollut pysäyttää monimuotoisuuden hupeneminen tähän vuoteen mennessä. Suomi ei ole saavuttanut tätä tavoitetta: luonnon monimuotoisuus köyhtyy yhä, vaikka köyhtymisen vauhti on viime vuosikymmenen aikana jonkin verran hidastunut.

Viime kuussa julkaistiin sivusto, jossa on sata Suomen luonnon tilaa kuvaavaa indikaattoria. Nyt tiedämme entistä paremmin, minkä lajien kannat ovat vahvistuneet, mitkä voivat huonommin ja voimme varmemmin päätellä, mihin suuntaan yleinen kehitys kulkee ja mistä se johtuu. Maatalousympärsitön linnuista esimerkiksi peltosirkun ja soiden päiväperhosista suokirjosiiven tilanne näyttää heikolta. 

Valitettavasti indikaattorit vahvistavat aiemmista arvioista saamaamme tietoa: monimuotoisuuden köyhtyminen on edelleen vakava ongelma. Viimeisimmän tiedon mukaan joka kymmenes lajeistamme ja puolet luontotyypeistämme olisi uhanalaisia. Huono saldo kaiken kaikkiaan.

Sen tahdin hidastaminen, jolla lajit planeetaltamme katoavat, on ollut myös kansainvälinen tavoite. Siksi Suomi raportoi kehityksestä ja sen taustoista myös YK:lle.

Viimeisessä raportissa merkittävimmiksi syiksi lajien häviämiseen paikannettiin metsien käyttö ja perinneympäristöjen sulkeutuminen. Selkärankaisten lajien uhanalaisuuteen suurin syy on pyynti.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on tiivis kytkös ilmastonmuutokseen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lajien elinympäristöihin kun se muuttaa lämpötilaa, kosteutta, lumipeitettä ja kasvukautta. Toisaalta ilmaston muuttuminen on yksi syy lisää pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta, sillä monimuotoisuus auttaa luontoa ja ihmiskuntaa sopeutumaan muuttuviin elinoloihin.

Indikaattorien julkistamistilaisuudessa tutkimusta johtanut Heikki Toivonen teki nykytilasta selväsanaisen johtopäätöksen: ”Tilanteeseen on puututtava rohkeammin. Luonnon monimuotoisuus on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan aloilla. On muistettava, että luonnon monimuotoisuuden muutokset ovat usein hitaita ja siksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä.”

Tiede on suorittanut hyvin oman tehtävänsä. Tiedämme, että käytämme luontoa kestämättömällä tavalla. Monimuotoisuuden köyhtyminen on myös ihmisen mahdollisuuksien köyhtymistä.