Rantojensuojelusta ja rakentamisesta

Suomi on tuhansien järvien, niemien, notkelmien ja kesäasuntojen maa.

Monet Vihreät pitävät rantojensuojeluohjelmasta päättämistä ja sen toteuttamista aivan keskeisenä poliittisena tekona, ja itsekin kuulun tähän joukkoon.

Rantojensuojeluohjelmalla luotiin rakentamattomien suojelualueiden verkko, joka pyrkii edustamaan meri- ja järviluontoa sen eri muodoissaan ja siten myös turvaamaan elinympäristöjä rantojen lajeille.

 

 

Rannoille rakentamisen sääntelyä on vuosien saatossa lisätty ja rakentamisesta on tullut suunnitelmallisempaa, kun rantakaavoja on hyväksytty. Rantarakentamisen poikkeuslupien painoarvo on laskenut. Rantarakentamisen poikkeusluvista on päätetty pääosin valtion alueellisessa ympäristöviranomaisessa, nykyään ELY-keskuksessa. Alueellisella ympäristöviranomaisella on paras tieto käytännön muodostumisesta ja luontoarvojen säilyttämisestä.

Vuonna 2007 Vanhasen 2. hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin, että kuntien lupaviranomaisasemaa rantarakentamisessa selkiytetään. Kirjaus on ollut monitulkintainen, koska oikeuskäytännössä on jo vedetty linjaa ja selkiytetty kuntien ja valtion päätöksenteon rajaa.

Monien tahojen mielestä selkein rajanveto olisi, että kunnat päättäisivät aina rantarakentamisen poikkeamispäätöksistä. ELY-keskukselle jäisi vain mahdollisuus hakea muutosta kunnan päätökseen tarvittaessa.

Ympäristöministeriö on valmistellut hallituksen esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta. Esityksen antamisesta päätettiin tänään valtioneuvostosta. Oleellista esityksessä on, että jatkossakin poikkeusluvat rakentamattomille rannoille myöntää valtion viranomainen, sillä näissä päätöksissä korostuu tarve yhdenmukaiselle päätöksenteolle ja ympäristö- ja luontoarvojen huomioon ottamiselle. Esityksessä päädyttiin neuvottelujen jälkeen ratkaisuun, jossa kunnille siirretään rantapoikkeusluvista päättäminen vain silloin, kun kyse on olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Poikkeusluvan saamisen edellytykset eivät muutu, vain päätöksenteko-oikeus siirtyy kunnille.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusesitys koskettaa myös tuulivoimarakentamista. Kaavoituksen hitaus on ollut yhtenä tuulivoiman lisäämisen tulppana. Jatkossa tuulivoimarakentaminen voisi perustua myös yleiskaavaan, jos kaava riittävästi ohjaa tuulivoimaloiden sijoittumista, ja jos vaikutuksia alueen käyttöön ja ympäristöarvoja on riittävästi arvioitu valmistelussa.

Tämä on konkreettinen tapa edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja saamista markkinoille, ja Vihreät tukevat esitystä.