Luomua brändiraportista lautasille – Neljännes tuotannosta luomua vuonna 2020
Suomen maabrändityöryhmä ehdotti, että Suomi profiloituu maailmalla luontoa kunnioittavana maana. Luonnon kunnioittamiseen liittyvät käytännölliset ehdotukset koskivat luomuruokaa ja puhtaita vesiä.
Ehdotukset saivat hyvän vastaanoton. Suomalaiset arvostavat puhtaita vesiä ja haluavat yhä useammin syödä eettisesti tuotettua ja puhdasta ruokaa. Maabrändityöryhmässä nostettiin esille luomuruoan hyvä imago ja sen tuomat mahdollisuudet Suomen maineelle.
Luomumarkkinat kasvavat Euroopassa kohisten. Esimerkiksi Tanskassa luomun suosio on kasvanut nopeasti ja osuus elintarvikemyynnistä on jo seitsemän prosenttia kun meillä ollaan vielä noin prosentissa. Vaikka luomun markkinaosuus on Suomessa vielä pieni, niin suhtautuminen luomuruokaan on myönteistä.
Pelkästään myönteinen suhtautuminen ei nyt riitä, jos oikeasti haluamme profiloitua puhtaan ruoan maana. Siihen vaaditaan konkreettisia poliittisia tavoitteita sekä suunnitelma niiden saavuttamisesta. Luomutuotteita ostavat nyt aktiiviset ja paljon ostoksiaan pohtivat ihmiset. Luomusta pitää seuraavaksi tehdä suurten joukkojen arkipäiväinen valinta.
Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee asettaa tavoite, jossa luomutuotannon osuus suomalaisesta ruoan tuotannosta on 50 % vuoteen 2030 mennessä. Vihreät ovat esittäneet tälle oman välitavoitteensa, jonka mukaan Suomen ruoantuotannosta luomua on 25 % vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteeseen pääsemiseksi tukia on ohjattava nykyistä enemmän luomutuotannon tukemiseen ja luomumarkkinoiden edistämiseen. Esimerkiksi vuonna 2009 maa- ja metsätalousministeriö myönsi yli 250 000 euroa tehotuotetun lihan imagokampanjointiin. Tällaiset kampanjointituet sekä esimerkiksi investointituet tulee jatkossa suunnata eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetun luomuruoan edistämiseen.
Maa- ja metsätalousministeriön on tehtävä päämäärätietoisesti töitä luomutuotannon edistämiseksi.
Julkisiin hankintoihin käytetään vuodessa noin 20 miljardia euroa. Ei siis ole yhdentekevää, mitä esimerkiksi kouluissa ja vanhainkodeissa tarjoillaan. Ruotsi on asettanut omaksi tavoitteekseen nostaa luomuruoan osuuden julkisissa keittiöissä 25%:in. Tämä olisi Suomellekin hyvä tavoite. Se antaisi samalla tuottajille selkeän viestin siitä, että luomuruoan tuotantoon kannattaa panostaa.
Brändityöryhmä pitää myös erittäin tärkeänä, että valtaosasta Suomen sisävesiä tehdään vuoteen 2030 juomakelpoisia. Tavoite on kova, muttei mahdoton. Suomen järvien tila on parantunut muun muassa yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn myötä. Luomutuotantoon satsaaminen parantaisi myös järviemme tilaa, sillä tällä hetkellä suurin sisävesien kuormittaja on maatalous.
Luomutuotannossa on mahdollisuus sekä imagotekijänä, työllistäjänä että ympäristön tilan parantajana. Suomen ei kannata jäädä kelkasta, kun luomun kysynnän määrä Euroopassa kasvaa ja maat ovat tämän jo huomanneet.