« Kaikki artikkelit

Nellimin tokkakunta ja saamelainen poronhoito vaakalaudalla

Lapin viimeiset metsäkiistat kestivät kymmeniä vuosia. Vastakkain kiistassa olivat sen loppuvaiheessa Metsähallitus sekä luonnonsuojelu ja perinteinen poronhoito. Sovun saavuttamisen seurauksena merkittävä määrä Lapin vanhoja metsiä saatiin suojeltua. Suuri rooli suojelupäätöksen toteutumisessa oli Nellimin saamelaisilla poromiehillä.

Nellimin tokkakunta on Ivalon paliskuntaan kuuluva perinteistä laiduntavaa poronhoitoa harjoittava tokkakunta, joka yhdessä luonnonsuojelijoiden kanssa vaativat alueensa metsien suojelemista. Tämä ei miellyttänyt kaikkia alueen toimijoita. Ivalon paliskunta on vuosia vaatinut tokkakunnan teurastamaan niin suuren osan poroistaan, että toteutuessaan teurastukset käytännössä lopettaisivat poronhoidon Nellimissä.

Oikeusprosessi Ivalon paliskunnan ja Nellimin tokkakunnan väillä on jatkunut pitkään, ja se on kietoutunut paliskunnan alueella käytyihin kiistoihin maankäytöstä. Suomen valtio on omalta osaltaan vastuussa näistä ongelmista paliskunnan sisällä, koska emme ole valtiona pystyneet turvaamaan saamelaisten oikeuksia maankäyttöön asialliselle, kansainväliset normit täyttävälle tasolla.

Tämän vuoden helmikuussa Korkein hallinto-oikeus antoi kiistassa ratkaisun, jossa he totesivat Ivalon paliskunnan pakkoteurastusvaatimukset laillisiksi. Ratkaisu oli meille pettymys.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua seurasi valitus YK:n ihmisoikeuskomiteaan. Perinteisen laiduntavan poronhoidon seurauksena vasahävikki ja petovahingot ovat Nellimissä suurempia kuin muuten. Pakkoteurastusvaatimukset perustuvat kuitenkin teoreettiseen porolukuun eivätkä todelliseen porojen määrään.

Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana on turvattu Suomen perustuslaissa, mutta Suomi ei ole onnistunut ratifioimaan alkuperäiskansojen oikeudet turvaavaa ILO-sopimusta. Tämä kertoo siitä, ettei lainsäädäntömme ole sillä tasolla, että täyttäisimme velvoitteemme saamelaisten oikeuksia koskien. Suomessa ei ole voitu täyttää sopimuksen vaatimuksia erityisesti alkuperäiskansan maankäyttöä koskevien oikeuksien osalta.

Siksi olen tänään tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä se aikoo tehdä sen hyväksi, että saamelaista laiduntavaa poronhoitoa harjoittava Nellimin tokkakunta voi jatkaa poronhoitoa myös tulevaisuudessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *