« Kaikki artikkelit

Suomi ei turvaneuvoston jäseneksi

-    Takuudet, kehitysyhteistyö vai toisten paremmuusko syynä

Suomea ei tänään valittu YK:n turvaneuvoston jäseneksi. Kärsimme tappion toisella äänestyskerroksella Luxemburgille.

Minusta olisi ollut hyvä, että Suomi olisi ollut turvallisuusneuvoston jäsen. Ennen kaikkea tietenkin siksi, että toivoin meidän kykenevän maailman kriisien rakentavaan ratkomiseen, mutta myös siksi että työ maailmanpolitiikassa keskeisessä turvaneuvostossa olisi tehnyt Suomelle hyvää. Turvaneuvoston jäsenyys olisi voinut asettaa meidät vaikeisiin tilanteisiin, mutta se olisi myös tarkoittanut jatkuvaa aktiivisuutta kansainvälisessä politiikassa.

Suomi ei ole ainoana pohjoisamaana saavuttanut kansainvälistä sitoumusta kehitysyhteistyömäärärahoista: 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luxemburg oli hyvissä ajoin oman turvaneuvostokampanjansa alkuvaiheessa huolehtinut siitä, että he täyttävät ne velvoitteet kehitysyhteistyössä, joihin ovat itse teollisuusmaana sitoutuneet.

Turvaneuvoston jäsenistä äänestivät luonnollisesti kaikki EU-maat. Voisi kuvitella, että Suomen asettuminen yksinäiseen ylemmyyteensä talouskriisiä ratkottaessa on saattanut vaikuttaa siihen että muut unionimaat ovat mielellään antaneet äänensä Luxemburgille. Pelkästään meitä itseämme koskevilla vakuusvaatimuksilla Suomi on viestinyt muille euromaille, että meitä ei niinkään kiinnosta olla löytämässä yhteisiä toimivia ratkaisuja talouskriisiin, vaan meitä kiinnostaa oman selustamme varmistaminen tilanteessa, jossa kaikki menee huonosti.

Luxemburg ei ole koskaan ollut turvaneuvoston jäsen. Voi olla, että halu antaa Luxemburgille tämä rooli ensimmäistä kertaa painoa äänestyspäätöksessä enemmän kuin eriseuraisuus EU:ssa tai kansainvälisten kehityssitoumusten laiminlyönti.

Harmittaa, harmittaa siksi että kampanjan eteen on tehty paljon hienoa työtä ja uskon että Suomi olisi ollut hyvä turvaneuvoston jäsenen roolissa. Martti Ahtisaari totesi olevansa pettynyt, mutta hän myös korosti, että työ turvaneuvostokampanjassa ei mene hukkaan. Olen siitä samaa mieltä.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, mitä tuloksesta ajattelevat perussuomalaiset. Puheenjohtaja Timo Soinihan on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana tukenut Suomen turvaneuvostokampanjaa. Voisi kuitenkin kuvitella että monet perussuomalaiset pitävät hyvänä sitä, että Suomen ei tarvitse sotkeutua kaikkiin maailmanpaloihin joita eteemme olisi turvaneuvostossa tullut.

New Yorkissa Suomi ei pärjännyt. Mutta samaan aikaan Los Angelesissä varmistui, että draamasarja L.A. Noir, jossa näyttelijä Pihla Viitalalla on tärkeä rooli, menee tuotantoon ensi vuoden alussa. Joten joka tapauksessa hyvä Pihla ja hyvä Suomi!

Kommentit

  1. JS

    ”Put your money where your mouth is”, sanoisi engelsmanni. Suomessa on ehkä totuuttu siihen, että lupailemalla kysyjälle sitä mitä hän haluaa kuulla, saa ääniä.

    Rehn ja Ahtisaari ovat tunnettuja ja aktiivisia, mutta heidän työ ei ole Suomen valtion alaista, vaan lähinnä heidän omaa aktiivisuutta. Valtio sitten ei suoriudu edes siitä, mitä on mennyt lupaamaan.

    Itse en kehtasi lähteä mielistelemään ketään, jos omat näytöt eivät tukisi sanomaani. Pokka ei vain pitäisi.

Paluuviitteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *