Alueellinen eriytymine estettävä

26.10.2012

Elämme maailmassa, jossa enemmän ihmisiä asuu kaupungeissa kuin maaseudulla. Suomessa kaupungistuminen alkoi myöhään, mutta täälläkin on asunut enemmän ihmisiä kaupungeissa jo 1970-luvulta lähtien.

Kuntien välinen kilpailu kaupunkiseutujen sisällä on ollut esteenä alueelliselle tasa-arvolle ja yhteistyölle; yhteiskuntarakenne leviää hajanaiseksi ja kaupunkikeskuksissa asuu pienempituloisia kuin kehyskunnissa. Tämä johtaa siihen, että tasa-arvoisten palvelujen turvaaminen on hankalampaa. Kuntauudistuksella halutaan vastata muun muassa tähän ongelmaan.

Kaupunkikeskuksissa on vaarana kaupungin sisäinen eriarvoistuminen. Globaalilla tasolla kaupunkien sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen eli segregaatio on paljon tutkittu ongelma. Maankäytön suunnittelulla ja asuntojen hinnoittelulla rajataan ihmisryhmiä pois tietyiltä alueilta. Syntyy asuinalueita, joista joillain asuvat hyvin toimeentulevat ja toisilla köyhät, joilla ei ole mahdollisuutta valita.

Suomessa alueellinen segregaatio on ollut huomaamattomampaa kuin maailman suurissa metropoleissa, mutta ilmiö ei ole vieras täälläkään. Esimerkiksi Jyväskylässä samalla alueella, Huhtasuolla, on sekä pienimmät keskitulot ja korkein työttömyysaste, kun taas Palokka-Puuppola-Jyskä-

alueella on sekä suurimmat keskitulot että pienin työttömyysaste. Erot näiden alueiden välillä eivät ole aivan pieniä, sillä työttömyysaste on kaksi kertaa niin suuri Huhtasuolla kuin Palokka-Puuppola-Jyskä-alueella.Asuinalueiden eriytyminen on lähivuosien suuria kysymyksiä. Ratkaisuna on panostettava niihin alueisiin kaupungeissa, joita syystä tai toisesta pidetään epämieluisina asuinympäristöinä esimerkiksi lapsille.Uusia alueita suunniteltaessa on huolehdittava, että alueille kaavoitetaan sekä vuokra- että omistusasuntoja ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Vanhojen alueiden täydennysrakentamisessa kannattaa tehdä vuokra-asuntoja sinne missä niitä ei vielä ole ja omistusasuntoja sinne missä ne ovat harvinaisempia. Kaikkien alueiden viihtyisyyttä voidaan lisätä rakentamalla kaunista ja tukemalla ihmisten omaehtoista toimintaa ja sitoutumista elinympäristöönsä.Palveluiden laatu ja riittävyys on taattava kaupunkien kaikissa osissa. Jos vanhemmat kokevat jonkun alueen koulut huonoiksi, voivat hyvätuloiset muuttaa paremman koulun perässä toisin kuin pienituloisimmat. Koulujen oppimiseroihin on todettu olevan syynä ainakin osittain se, että samanlaisista taustoista tulevien lasten keskittyminen samoihin kouluihin näkyy oppimistuloksissa. Asuntorakentamisella voidaan siis puuttua myös tähän ongelmaan. Samalla on käytettävä aikaa ja rahaa siihen, että panostamme epähoukuttelevina pidettyjen alueiden koulujen viihtyvyyteen.

Alueellisessa eriytymisessä on oleellista, että asuinalueiden ihmiset saavat itse osallistua alueidensa suunnitteluun ja parantamiseen. Meidän on rakennettava kaupunkejamme kaikkien ehdoilla, myös niiden jotka eivät tällä hetkellä saa ääntään kuuluviin.

Anni Sinnemäki, kansanedustaja, valtuutettu, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, kunnallisvaaliehdokas, vihr, Helsinki

Paloma Hannonen, rakennus- ja ympäristölautakunnan pj., valtuutettu, kunnallisvaaliehdokas, vihr, Jyväskylä

Vastaa Peruuta vastaus