Pankkivero on tarpeen

Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu pankkiverosta, jonka tarkoitus on tuottaa valtion talousarvioon 170 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien kolmen vuoden ajan.

Pankkien verottamisen luulisi saavan kansanedustajilta jakamattoman tuen, kaikkihan nyt pankkeja haluavat verottaa?

Pankkivero ei kuitenkaan ole mikään yksinkertainen asia, niin kuin eivät veronkorotukset yleensäkään ole. Veronkorotukset eivät välttämättä ole helppoja edes silloin kun niitä kannattaa, kuten vihreät pankkiveroa kannattavat.

Pankkiverosta neuvoteltiin hallituksen piirissä pitkään ja sitä vastusti erityisesti kokoomus. Kokoomus oli huolissaan pankeista ja epäilemättä myös pankkien asiakkaista. Pankeilla on kuitenkin mennyt Suomessa viime vuodet erittäin hyvin ja itse arvelen että ne tulevat selviytymään tästä verosta kohtuullisesti. On kuitenkin totta, että pankkien säätely on kiristynyt aika nopeassa tahdissa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja säätelyn kustannukset lasketaan yhteen tämän pankkiveron kanssa. Toisaalta säätelystä tulee olemaan hyötyä tulevina vuosina kun tiukempi säätely toivottavasti hillitsee pankkikriisien talousjärjestelmälle tuottamia riskejä.

Oma kiistansa hallituksessa käytiin siitä, mihin pankkiveron tuotto laitetaan. Vastakkain oli kanta, jonka mukaan pankkiveron tuotto rahastoidaan ja säästetään tulevia pankkikriisejä varten, toinen näkemys taas oli, että rahat käytetään normaaleihin menoihin budjetissa, rautateihin, kouluihin ja terveydenhuoltoon.

Vihreät ovat sitä mieltä, että pankkiveroa pitää voida käyttää normaaleihin budjettimenoihin. Vaikka Suomessa ei nyt ole kärsitty kotimaisesta pankkikriisistä, on meilläkin pankkikriisien seurauksena käytetty veronmaksajien rahoja pankkien hyväksi ja myös 2008 finanssikriisin seurauksena oltiin valmiudessa ottaa rahoitusjärjestelmän riskejä myös kaikkien veronmaksajien kontolle. Tässä valossa on luonnollista että pankkiverolla rahoitettaisiin ihan normaalisti budjettia. Näin pankkivero toimii esimerkiksi Ranskassa.

Miten kiista ratkesi? Vähän epämääräisellä kompromissilla jossa varat laitetaan budjettiin siirtomäärärahana, jonka käytöstä tarvitaan erilliset päätökset. Ajatuksena on, että kertyneitä varoja voitaisiin myöhemmin käyttää pankkikriisien hoitamiseen joko yhteisessä eurooppalaisessa järjestelmässä tai sitten kotimaassa.

Pankkivero on väliaikainen. Mitä pankkiveron jälkeen? Meidän täytyy sovittaa suomalainen pankkivero yhteen Euroopan unionissa päätettävän järjestelmän kanssa. Jos unionissa aletaan periä kaikissa maissa samanlaista pankkiveroa, meidän ei ehkä kannata periä samanlaista lisäksi samaan aikaan. Toisaalta jos unionin tasolla ei päästä yhteisestä pankkiverosta sopimukseen, Suomen kannattaa jatkaa jonkin tyyppisen pankkiveron perimistä kansallisesti. Tähän on monta syytä, josta yksi on se, että sekä Ruotsissa että Tanskassa on pankkivero, ja olisi outoa jos Suomi jättäisi näiden maiden naapurina pankkiveron perimättä. Toinen perustelu on se, että toisin kuin muuta alat, finanssiala ei maksa arvonlisäveroa. Pankkien tulisi osallistua yhteisiin kustannuksiin jollain vastaavalla tavalla myös vuodesta 2015 eteenpäin.