Huomioita perussuomalaisten välikysymyksestä

Tällä viikolla perussuomalaiset haastoivat hallituksen välikysymyksellä,
joka käsitteli talouspolitiikkaa yleisesti ja Turun telakkaa erityisesti. Iltapäivällä äänestin itsekin hallituksen luottamuksen puolesta. Keskustelu eduskunnassa kiertyi erityisesti Turun telakan tukemisen ympärille, mutta välikysymyksessä oli mielenkiintoista talouspoliittista pohdintaa, josta vielä joitakin huomioita.

Perussuomalaisten välikysymyksessä todetaan, että hallituksen talouspolitiikalta on pettänyt pohja. Tässä kritiikissä perussuomalaiset ovat osin oikeassa. Hallituksen ohjelmassa esimerkiksi tavoitellaan työttömyyden laskua viiteen prosenttiin. Tätä kohti ei olla menossa, vaan päinvastoin työttömyys kasvaa tällä hetkellä. Tämä totta kai johtuu suhdanteesta, talous on supistunut jo puoli vuotta; mutta ei hallitus ole myöskään tehnyt mitään todella uutta esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämiseksi. Paras keinohan tehdä työn teosta aina kannattavaa olisi perustulo. Hallituksen enemmistöllä ei ehkä ole tähän rohkeutta, mutta räätälöidympiä keinoja työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen kannattaisi ottaa käyttöön.

Talouspolitiikassa hallitushan on jo itse asiassa vuosi sitten uudelleenarvioinut omaa ohjelmaansa, tehnyt päätöksiä veronkorotuksista ja menoleikkauksista, jotka kaksinkertaistivat hallitusohjelman veronkorotukset ja menoleikkaukset. Perussuomalaisten välikysymyksessä pohditaan näiden toimien ajoittamista, onko jo nyt leikkauksilla ja veronkorotuksilla jo itse syvennetty taantumaa? Tämä on mielestäni hyvä ja vaikea kysymys: sanotaan lyhyesti että hallituksen kannattaa tämä kysymys ottaa vakavasti kehysriihessä. Parasta olisi jos tämä hallitus voisi tehdä suunnitelman eläkeiän nostamisesta, silloin lisäleikkauksia ei juurikaan enää tarjottaisi.

Eniten minua ihmetyttää perussuomalasten valinnoissa ja painotuksissa se, että heidän mielestään kaikki ympäristönsuojelu on kaikkein haitallisinta taloudelle.  Nykymaailmassa kuitenkin iso osa teollisista työpaikoista syntyy nimenomaan ympäristösäätelyn takia ja ympärille. Perussuomalaiset ovat valmiita kaatamaan kustannuksia suomalaiselle teollisuudelle silloin, kun kysymys on suomalaisten työntekijöiden palkkauksesta, mutta ei olla valmiita ottamaan vastaan ja viemään läpi niitä uudistuksia, jotka parantavat ympäristönsuojelua mutta voivat myös olla tuottamassa Suomeen teollisia työpaikkoja.
Rikkidirektiivi esimerkiksi, jota perussuomalaiset vastustavat, tarkoittaa kustannuksia suomalaiselle teollisuudelle, mutta se tarkoittaa automaattisesti myös Wärtsilälle lisää työtä ja uusia tilauksia. Se totta kai tarkoittaa myös ympäristön tilan paranemista ja ihmishenkien säästymistä, mutta myös uutta työtä.

Valtiopäivien avajaisissa tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Saksan energiavallankumouksesta. Se on sellainen vallankumous, jossa suomalaisen teollisuuden kannattaisi olla mukana. Saksaan on uusiutuvan energian ympärille syntynyt 400 000 työpaikkaa, ja vaikka Suomi on paljon pienempi maa, jos me toimisimme yhtä määrätietoisesti, niin tuo luku olisi meilläkin paljon nykyistä suurempi.

Viimeinen huomio: perussuomalaisten välikysymyksessä haikaillaan devalvaation perään ja kauhistellaan nykyistä keskustelua palkka-alesta. Mutta devalvaatiohan juuri oli yleinen palkka-ale! Ehkä tässä kohtaa markka-ajan haikailu on auttanut unohtamaan devalvaatioaikaan liittyvät tosiasiat.

Mutta joka tapauksessa perussuomalaisille kiitos viikon parhaasta eduskuntakeskustelusta.