« Kaikki artikkelit

Kriittisiä huomioita kehyspäätöksestä

Tänään lopullisine lukuineen julkaistu kehyspäätös on iso kädenojennus yrityksille ja kallis julkiselle taloudelle. Yhteisöveron alennuksen hinta on lähes miljardi euroa.

Kehyspäätös sinetöi sen, että Suomi on tällä hallituskaudella aggressiivinen verokilpailija. Alensimme ensin yritysten voiton verotusta alle Ruotsin tason. Tämän jälkeen Ruotsi vastasi Suomen haasteeseen ja alensi omaa yhteisöveroaan alle sen tason johon Suomessa veroa oli laskettu. Tämän jälkeen Suomi alentaa omaa veroaan vielä reippaasti alle Ruotsin tason. Alhaisesta yritysten voittojen verosta voi olla etua Suomessa toimiville yrityksille ja sitä kautta myös työllisyydelle mutta eurooppalainen ja pohjoismainen verokilpailu on pidemmän päälle haitallista sekä julkisille palveluille että lopulta täällä toimiville yrityksille itselleenkin.

Mielestäni hallitus myös rikkoi periaatettaan tehdä sopeutuksesta puolet veronkorotuksilla ja puolet menoleikkauksilla. Tosiasiassa hallitus kehyspäätöksessä leikkasi menoja 300 miljoonalla eurolla mutta ei tehnyt veronkorotuksia 300 miljoonalla, vaan itse asiassa alensi veroja 150 miljoonalla. Luvut saadaan näyttämään toisilta, kun yhteisöveron alennuksen hintalappu puolitetaan dynaamisilla vaikutuksilla. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, syntyykö tällaisia dynaamisia vaikutuksia ja jos syntyy, mikä todella on niiden hinta. Ekonomistit ovat kiistäneet, että tällaisia dynaamisia vaikutuksia voisi laskea näin optimistisesti. On myös esitetty arvioita, että jos dynaamisia vaikutuksia on, ne näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, mikä tarkoittaa myös sitä, että nykyisen hallituksen tavoitteeseen taittaa valtion velkaantuminen ne eivät välttämättä vaikuta.

Aikaisemmin mahdollisia dynaamisia vaikutuksia ei ole tällä tavalla laskettu mukaan kun toteutetaan sopeutuksen sääntöä: puolet veronkorotuksilla, puolet menosäästöillä. Ainakaan dynaamisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon silloin kun alennetaan pienituloisten verotusta – nyt yritysveron alennuksen se yllättäen onkin mukana.

Mielestäni perusidea alentaa yhteisöveroa ja karsia samalla yritystukia ja kerätä enemmän osinkoveroa on perusteltu. Tässä kehyspäätöksessä on mielestäni vain liian suuri mittaluokka, riski julkiselle taloudelle on liian iso.

Osinkoverotuksen osalta päätös on myös ongelmallinen. Omistajayrittäjien pienten osinkojen verotuksen hyvin maltillinen kiristys on perusteltu, mutta omistajayrittäjien suurten osinkotulojen mittava keventäminen on erikoinen ratkaisu. Miksi satojen tuhansien eurojen osinkotuloja saavien verotusta tässä tilanteessa ylipäätänsä pitäisi keventää? Ratkaisu luo myös riskin jossa aikaisemmin ansiotuloina otettuja tuloja ryhdytään muuntamaan osinkotuloiksi, mikä on aina epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisäävä tekijä yhteiskunnassa.

Kehyspäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi lausuman: "Yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä, budjettiriiheen 2013 mennessä, arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset. Kasvun, työllisyyden ja tulonjaon kannalta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tekee tarvittaessa lisätoimia."

Tämä on tärkeä lisäys päätökseen, koska sen avulla hallitus voi vielä muuttaa nyt tehtyä päätöstä, jos vaikuttaa siltä että nyt tehdyt päätökset kasvattaisivat tuloeroja tai jos kynnys yrityksille listautua kasvaisi vielä nykyistäkin suuremmaksi.