« Kaikki artikkelit

Kriittisiä huomioita kehyspäätöksestä

Tänään lopullisine lukuineen julkaistu kehyspäätös on iso kädenojennus yrityksille ja kallis julkiselle taloudelle. Yhteisöveron alennuksen hinta on lähes miljardi euroa.

Kehyspäätös sinetöi sen, että Suomi on tällä hallituskaudella aggressiivinen verokilpailija. Alensimme ensin yritysten voiton verotusta alle Ruotsin tason. Tämän jälkeen Ruotsi vastasi Suomen haasteeseen ja alensi omaa yhteisöveroaan alle sen tason johon Suomessa veroa oli laskettu. Tämän jälkeen Suomi alentaa omaa veroaan vielä reippaasti alle Ruotsin tason. Alhaisesta yritysten voittojen verosta voi olla etua Suomessa toimiville yrityksille ja sitä kautta myös työllisyydelle mutta eurooppalainen ja pohjoismainen verokilpailu on pidemmän päälle haitallista sekä julkisille palveluille että lopulta täällä toimiville yrityksille itselleenkin.

Mielestäni hallitus myös rikkoi periaatettaan tehdä sopeutuksesta puolet veronkorotuksilla ja puolet menoleikkauksilla. Tosiasiassa hallitus kehyspäätöksessä leikkasi menoja 300 miljoonalla eurolla mutta ei tehnyt veronkorotuksia 300 miljoonalla, vaan itse asiassa alensi veroja 150 miljoonalla. Luvut saadaan näyttämään toisilta, kun yhteisöveron alennuksen hintalappu puolitetaan dynaamisilla vaikutuksilla. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää, syntyykö tällaisia dynaamisia vaikutuksia ja jos syntyy, mikä todella on niiden hinta. Ekonomistit ovat kiistäneet, että tällaisia dynaamisia vaikutuksia voisi laskea näin optimistisesti. On myös esitetty arvioita, että jos dynaamisia vaikutuksia on, ne näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, mikä tarkoittaa myös sitä, että nykyisen hallituksen tavoitteeseen taittaa valtion velkaantuminen ne eivät välttämättä vaikuta.

Aikaisemmin mahdollisia dynaamisia vaikutuksia ei ole tällä tavalla laskettu mukaan kun toteutetaan sopeutuksen sääntöä: puolet veronkorotuksilla, puolet menosäästöillä. Ainakaan dynaamisia vaikutuksia ei ole otettu huomioon silloin kun alennetaan pienituloisten verotusta – nyt yritysveron alennuksen se yllättäen onkin mukana.

Mielestäni perusidea alentaa yhteisöveroa ja karsia samalla yritystukia ja kerätä enemmän osinkoveroa on perusteltu. Tässä kehyspäätöksessä on mielestäni vain liian suuri mittaluokka, riski julkiselle taloudelle on liian iso.

Osinkoverotuksen osalta päätös on myös ongelmallinen. Omistajayrittäjien pienten osinkojen verotuksen hyvin maltillinen kiristys on perusteltu, mutta omistajayrittäjien suurten osinkotulojen mittava keventäminen on erikoinen ratkaisu. Miksi satojen tuhansien eurojen osinkotuloja saavien verotusta tässä tilanteessa ylipäätänsä pitäisi keventää? Ratkaisu luo myös riskin jossa aikaisemmin ansiotuloina otettuja tuloja ryhdytään muuntamaan osinkotuloiksi, mikä on aina epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisäävä tekijä yhteiskunnassa.

Kehyspäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi lausuman: "Yritys- ja osinkoverouudistuksen lainvalmistelun yhteydessä, budjettiriiheen 2013 mennessä, arvioidaan uudistuksen kasvu-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset. Kasvun, työllisyyden ja tulonjaon kannalta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus tekee tarvittaessa lisätoimia."

Tämä on tärkeä lisäys päätökseen, koska sen avulla hallitus voi vielä muuttaa nyt tehtyä päätöstä, jos vaikuttaa siltä että nyt tehdyt päätökset kasvattaisivat tuloeroja tai jos kynnys yrityksille listautua kasvaisi vielä nykyistäkin suuremmaksi.

Comments

  1. Ei tullut mikään punavihreä ihannepaperi. Verojen laskemisilla harvoin syntyy työpaikkoja, tämän voi tarkastaa taloushistoriasta. Jos syntyy tuote, jolle on kysyntää, syntyy työpaikkoja. Veroista huolimatta. EK ei vain voi myöntyä siihen, että yritysjohdoissa on tunareita, jotka myyvät vääriä asioita, ja niitäkin huonosti.

    Ei suuryritysten aloittamaa verokilpailua voi voittaa, koska he voivat kilpailuttaa jokaisen valtion erikseen ja halvin voittaa. Tuskin verojenmaksuhalukkuus Suomeen lisääntyy, sillä jossain on vielä halvempaa. Tämä vie valtiot alas, ja tilalle tulee jotain Big Society-silmänkääntöä, jossa ei pärjää kuin valmiiksi rikkaat ja terveet. Ei yhteiskunta muutu miksikään ”kaikilla on kivaa”-pomppulinnaksi, jos hierarkiat ja eriarvoisuus räjäytetään kasvuun. USA ja Britannia toiminee surkeina esimerkkeinä tästä. Ja tämä kaikki pitäisi tehdä sen takia, että jotkut saisivat kerättyä lisää jotakin, mitä eivät enää lisää tarvitse, kuten rahaa.

    Jos Arhinmäkeä vietiin osinkoasiassa, niin vihreidenkin voitot jäivät vähiin. Saamme jatkaa itsemme ja toisiemme myrkyttämistä verovaroillamme, ja harvat, ne muut, saavat hyödyt. Nekin hyödyt katoavat sitten maasta jonkun uuden piilorekisterin turvissa. Tämä on toki poliittista matematiikkaa, mutta kai siellä hallituksessakin voi kiukutella näkyvästi, tai sitten laittaa jonkun nousevan nuorisopoliitikon kiukuttelemaan, ja haukkumaan vanhat? Itseäni ei paljoa enää hymyilytä nykymeno, jossa valtio käyttää rahansa maapallon tuhoamisen nopeuttamiseen, ja samalla joku juhlii voittojaan, mutta minä köhin hänen tuottamiaan myrkkyjä keuhkoistani ja katselen aina vain huononevia ilmasto- ja ympäristöuutisia. Poliitikot ilmoittelevat huolestumistaan näistä asioista, mutta vuosikymmenien pituisen huolestuneiden poliitikkojen ketjun jälkeen, asiat ovat yhä rempallaan ja menevät kiihtyvällä tahdilla kohti jotakin ikävää. Putinin kanssa pelataan sitten lätkää ja Obaman kanssa pitäisi päästä samaan kuvaan.

    Mitä persutkin tekisisivät, jos ruotsalaiset tulisivat myrkyttämään suomalaisia? Nyt teemme sen itse, ja koska he hyötyvät siitä populisminsa avulla, niin se on vain viherpiiperöiden hömppää. Mitä tekisi Soini, jos ruotsalainen sotkisi mummon kaivoveden ja mummo kuolisi, tai mummon tyttärentytär saisi vedestä keskenmenon? Mitä tekisi Soini, jos ruotsalaiset sotkisivat hänen hengittämän ilman siten, ettei yksikään suomalainen siitä hyötyisi?

    Ehkä olisi aika vihreiden pohtia, että onko suunta ylipäätään yhteiskunnassa oikea, vaikka sitä viherryttäisi omin toimin? Haluaako vihreät nähdä, että metsät kaadetaan vähän vihreämpien talojen tieltä ja pihoihin ajavat vähän vihreämmät autot? Kannattaako rakentaa huonosti toimivat kalaportaat, kun voisi räjäyttää pikkupadot ja vapauttaa pikkujoet? Vantaasta voisi aloittaa. Tai onko lentoliikenteellä tulevaisuutta siinä määrin, että Finskistä kannattaa olla huolissaan? Kannattaako panostaa sellaiseen, jota ei saisi olla enää 20 vuoden kuluttua olemassa? Sekin vihreä bisnes mikä mahdollisesti syntyy, jää suuressa kuvassa marginaaliseksi, jos muut jatkavat bisneksiään tavalliseen tapaan. Aivan liikaa innostusta jostakin pienestä onnistumisesta, kun kaiken muun kasvu syö hyödyt.

    Systeemi on viritetty niin, että ajan saatossa suojelijalta loppuu rahat, mutta tuhoaja saa vuosittaista tuottoa tuhotöistään ja lopulta voittaa aina. Systeemi lunastaa maat ja metsät, ja antaa sellaiselle, joka tuottaa tuhotöillään rahaa järjestelmään. Kannattaako tällaista systeemiä vain viherryttää vähän?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *