Kansalaisaloitteet muuttavat Suomea

[caption id="attachment_850" align="aligncenter" width="598"] Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi (Kuva: Animalia)[/caption]

Vihreät halusivat Suomeen kansalaisaloitteen ja teimme hartiavoimin töitä, että se kirjattaisiin uuteen perustuslakiin. Kansalaisaloite vahvistaa demokratiaa antamalla myös muille kuin puolueille kanavan muuttaa lainsäädäntöä. Monet kansalaisjärjestöt Animaliasta Setaan ovatkin ottaneet kansalaisaloitteen aktiiviseen käyttöön menestyksekkäästi.

Nyt jo on selvää, että kansalaisaloite on muuttanut poliittista keskustelua ja todellisuutta. Miksi? Valta määritellä sitä, mistä puhutaan, on todella iso asia. Politiikassa ratkotaan niitä ongelmia, joista keskustellaan. Kansalaisilla on kansalaisaloitteen myötä paljon voimakkaampi mahdollisuus vaikuttaa politiikan agendaan kuin aikaisemmin. Tämän takia kansalaisaloite on mielestäni jo nyt muuttanut poliittista todellisuutta pysyvästi.

Moni parlamentaarinen käytäntö on hioutunut vuosikymmenten saatossa. Eduskuntapuolueilla onkin nyt edessään kansanvallan testi, kun ensimmäiset kansalaisaloitteet tulevat eduskuntaan. Oma kantani on sama kuin vihreällä eduskuntaryhmällä: jokainen yli 50 000 kannatusilmoitusta kerännyt aloite otetaan valiokunnissa käsittelyyn ja niistä laaditaan mietintö asiantuntijakuulemisten jälkeen.

Eduskunnalla on ollut hieman alkuvaikeuksia päättää, että näitä aloitteita käsiteltäisiin asiallisesti ja perustellusti. Tämä on tietenkin eduskunnan kannalta jonkin verran noloa. Uskon kuitenkin, että tämänpäiväinen puhemiesneuvoston ohjeistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden siihen, että aloitteet tullaan nyt käsittelemään perusteellisesti ja että niistä päästään äänestämään salissa.

On myös esitetty huolia siitä, että kansalaisaloitteiden virta tukkisi eduskunnan tavanomaisen lainsäädäntötyön. Tähänastisten kokemusten perusteella huoli on aiheeton. Uuden perustuslain aikana kansalaisaloitteita on tehty Suomessa satakunta, mutta ainoastaan kaksi niistä on saavuttanut riittävän määrän kannatusilmoituksia. Ei siis ole kovin todennäköistä, että eduskunta musertuisi niiden alle jatkossakaan.

Myös Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisilla on ollut huhtikuusta 2012 lähtien mahdollisuus tehdä eurooppalainen kansalaisaloite. Vähimmäismäärä on miljoona allekirjoittajaa seitsemästä eri maasta, joista kullakin on oma kiintiönsä. Tällä hetkellä avoimia eurooppalaisia kansalaisaloitteita on allekirjoitettavissa 14 kappaletta. Aiheet vaihtelevat eläinkokeiden kieltämisestä aborttioikeuden rajoittamiseen.

Demokratian tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia parannetaan entisestään niin Euroopan unionin tasolla kuin Suomessakin. Kansalaisaloitteet ovat omiaan herättämään yhteiskunnallista keskustelua niistä aiheista, jotka eivät etene perinteistä parlamentaarista reittiä. Samalla ne voivat luoda uutta euroopanlaajuista yhteiskunnallista keskustelua.