Onko Saksan tie meidän tiemme?

[caption id="attachment_910" align="aligncenter" width="800"] Kuva: epSos.de (CC by 2.0)[/caption]

Suomen energiapoliittisessa keskustelussa on viime vuosina viitattu usein Saksan energiavallankumoukseen, Energiewendeen, joka nytkähti uuteen vaiheeseen Fukushiman vuoden 2011 ydinonnettomuuden seurauksena. Saksa otti tavoitteeksi vähähiilisen yhteiskunnan. Uusi energiapolitiikka perustuu pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin ja on entistä energiatehokkaampi. Ydinvoimasta luovutaan.

Suomalaisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että Saksassa on rakennettu tämän päätöksen jälkeen lisää hiilivoimaloita. On esitetty väite, että hiili korvaa Saksassa ydinvoimaa. Huomaamatta täällä on jäänyt se, ettei hiilivoimalla todellisuudessa ole Saksassa tulevaisuutta.

Selväsanaisimmin tämän on todennut suomalainen konsulttiyhtiö Pöyry Ison-Briannian energia- ja ilmastonmuutosministeriölle tekemässään raportissa.

Saksassa uusien ruskohiilivoimaloiden kapasiteetti lisääntyy vuoteen 2015 mennessä kahdeksalla gigawatilla. Pöyryn mukaan tämä ei kuitenkaan liity päätökseen ydinvoiman alasajosta vaan on seurausta vuosien 2007-2008 markkinatilanteesta, EU:n päästökauppajärjestelmän väliaikaisista ilmaisista päästökiintiöistä sekä ruskohiilivoimaloiden rakennuttajien haluttomuudesta peruuttaa jo alkaneita projekteja toimintaympäristön muututtua.

Nousevien pääomakustannusten, hiilivoimaa vastustavan ympäristöliikkeen, uusiutuvien energianlähteiden suosimisen, talouden taantuman, laskevan kysynnän ja hiilidioksiditonnin odotetun kallistumisen vuoksi hiilivoima ei Pöyryn arvion mukaan tule olemaan nyt tai lähitulevaisuudessa houkutteleva sijoituskohde Saksassa. Tästä syystä suuri osa suunnitteilla olevista hiilivoimaloista on joko peruttu tai pantu jäihin eikä uusia suunnitelmia ole näköpiirissä.

Saksassa on samaan aikaan investoitu kiihtyvällä tahdilla uusiutuvaan energiaan. Kun Suomessa uusiutuvien osuus sähköntuotannossa on polkenut paikallaan noin 20-25 TWh:ssa lähinnä vesivoiman osuuden vaihtelusta johtuen koko viime vuosikymmenen, Saksassa uusiutuvilla tuotetun sähkön osuus on kolminkertaistunut 40 TWh:sta yli 120 Twh:iin vuosina 2000-2011.

Vuonna 2012 uusiutuvien osuus maan sähkönkulutuksesta nousi 22,9 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2011 oli 20,5 prosenttia. Kasvua on siis tullut vuodessa 11,7 prosenttia. Huima vauhti johtuu uusiutuvalle energialle asetetuista syöttötariffeista ja taatuista sähköverkkoyhteyksistä. Uusiutuvan energian teollisuus työllistää Saksassa virallisten arvioiden mukaan yli 370 000 ihmistä.

Vihreä saksalaismeppi Reinhard Bütikofer kävi viime viikolla Helsingissä vierailulla puhumassa eurooppalaisesta teollisuuspolitiikasta. Teollisuuden rakennemuutos onkin energiaratkaisujen ohella tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi 2013 valtiopäivien avajaispuheessaan, että Saksan ja Japanin päätökset luopua ydinvoimasta voivat merkitä suurta käännettä ja patisti yrityksiä panostamaan ympäristöteknologiaan. Suunta on jo oikea: Suomessa teollisuuden cleantech-sektori kasvoi vuonna 2012 peräti 15 prosenttia.

Saksa on energiavallankumouksen eturintamassa eikä Suomella ole varaa jäädä energiapolitiikan perässähiihtäjäksi.

Blogimerkintään on 27.5. klo 14.15. lisätty kohta: "Kun Suomessa uusiutuvien osuus sähköntuotannossa on polkenut paikallaan noin 20-25 TWh:ssa lähinnä vesivoiman osuuden vaihtelusta johtuen koko viime vuosikymmenen, Saksassa uusiutuvilla tuotetun sähkön osuus on kolminkertaistunut 40 TWh:sta yli 120 Twh:iin vuosina 2000-2011."