« Kaikki artikkelit

Turkiseläinten oloja on parannettava pikaisesti

Edus­kun­ta kä­vi vii­me vuon­na laa­jan kes­kus­te­lun his­to­rian en­sim­mäi­ses­tä kan­sa­lai­sa­loit­tees­ta, jo­ka esit­ti tur­kis­tar­hauk­sen kiel­tä­mis­tä Suo­mes­sa. Edus­kun­ta ei pää­ty­nyt kiel­tä­mään tar­haus­ta, mut­ta kes­kus­te­lus­sa val­lit­si puo­lue­ra­jat ylit­tä­nyt yk­si­mie­li­syys sii­tä, et­tä eläin­ten ti­lan­net­ta tar­hoil­la on pa­ran­net­ta­va. Tar­haus­kiel­toa vas­tus­ta­neet­kin edus­ta­jat toi­vat esiin tar­peen pa­ran­taa eläin­ten olo­ja. Pa­ran­nuk­sia vaa­ti myös maa- ja met­sä­ta­lous­va­lio­kun­nan aloi­tet­ta kos­ke­nut mie­tin­tö.

Tur­kis­eläin­ten pi­to­vaa­ti­muk­sia kos­ke­vaa mi­nis­te­riön ase­tus­ta ol­laan nyt uu­dis­ta­mas­sa. Uu­dis­tus­ta var­ten pe­rus­te­tun työ­ryh­män teh­tä­vä­nä on var­mis­taa, et­tä edus­kun­nan tah­to tur­kis­eläin­ten elin­olo­jen pa­ran­ta­mi­ses­ta to­teu­te­taan.

Maam­me tur­kis­tar­hoil­la kas­va­te­taan vuo­sit­tain yli nel­jä mil­joo­naa ket­tua, naa­lia, mink­kiä ja su­pi­koi­raa. Tar­hauk­seen liit­tyy lu­kui­sia eläin­suo­je­lul­li­sia epä­koh­tia, jois­ta suu­rim­mat ovat häk­kien ah­taus ja vi­rik­kei­den puu­te. Eläi­met ei­vät voi häk­ki­ym­pä­ris­tös­sä käyt­täy­tyä la­jil­leen tyy­pil­li­sel­lä ta­val­la. Ny­kyi­sen kal­tai­set häk­ki­olo­suh­teet ai­heut­ta­vat eläi­mil­le pal­jon on­gel­mia, käyt­täy­ty­mis­häi­riöi­tä, apa­tiaa, kan­ni­ba­lis­mia, sil­mä­tu­leh­duk­sia, vai­kei­ta avo­haa­vo­ja ja omien poi­kas­ten tap­pa­mis­ta.

Tur­kis­ala on teh­nyt sin­ni­käs­tä työ­tä vas­tus­taes­saan kaik­kia eläin­ten pi­toa ja olo­suh­tei­ta pa­ran­ta­via muu­tok­sia. Sik­si tur­kis­eläi­met voi­vat meil­lä edel­leen yh­tä huo­nos­ti kuin aloit­taes­sa­ni kan­san­edus­ta­ja­na 1990-lu­vun lo­pus­sa. Muu­tok­set esi­mer­kik­si häk­ki­ko­koi­hin ovat ol­leet kos­meet­ti­sia.

Ver­tai­lun vuok­si: sa­mal­la ai­ka­vä­lil­lä mo­nien mui­den eläin­ten olo­suh­teis­sa on otet­tu harp­pauk­sia eteen­päin. Kos­me­tii­kan eläin­ko­keet ja pe­rin­tei­set häk­ki­ka­na­lat on kiel­let­ty ko­ko EU:n alueel­la, jou­ti­laat ema­kot pi­de­tään ny­kyi­sin pi­ha­tos­sa tai ryh­mä­kar­si­nas­sa ja par­si­na­ve­toi­den lyp­sy­leh­mil­le on jär­jes­tet­tä­vä ja­loit­te­lu­mah­dol­li­suus ke­säai­kaan. Näi­den muu­tos­ten jäl­keen­kin tuo­tan­to­eläin­ten olois­sa on run­saas­ti pa­ran­net­ta­vaa, mut­ta muu­tok­set ovat kui­ten­kin ol­leet suu­ria ja vaa­ti­neet eläin­tuot­ta­jil­ta toi­men­pi­tei­tä ja iso­ja ta­lou­del­li­sia in­ves­toin­te­ja.

Muil­la eläin­tuo­tan­non aloil­la ke­hi­te­tään myös lain nor­me­ja eet­ti­sem­piä tuo­tan­to­muo­to­ja. Nii­tä ovat esi­mer­kik­si ka­na­lat, jois­sa on ul­koi­lu­mah­dol­li­suus, luo­mu­sian­li­ha ja lai­dun­li­ha nau­dan­tuo­tan­nos­sa. Kos­ka tur­kis­tuo­tan­nos­ta puut­tu­vat kaik­ki va­paa­eh­toi­set toi­met eet­ti­syy­den li­sää­mi­sek­si, si­to­via sää­dök­siä tar­vi­taan.

Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mi on jää­nyt sel­väs­ti jäl­keen mui­den Poh­jois­mai­den ta­sos­ta tur­kis­tar­haus­ta kos­ke­vas­sa lain­sää­dän­nös­sä.

Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ket­tu­jen kas­vat­ta­mi­nen on vuo­den 2001 alus­ta läh­tien ol­lut sal­lit­tu vain ti­lois­sa, jois­sa ke­tuil­la on kai­va­mis­mah­dol­li­suus, vi­rik­kei­tä ja mah­dol­li­suus elää luon­tai­se­na so­siaa­li­se­na ryh­mä­nä.

Tur­kis­eläin­ten olo­jen pa­ran­nuk­sil­la on kii­re. Niil­lä on myös edus­kun­nan laa­ja tu­ki.

Toi­von, et­tä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Pet­te­ri Or­po (kok) huo­leh­tii, et­tä ai­na­kin kaik­kein vält­tä­mät­tö­mim­mät muu­tok­set tur­kis­eläi­miä kos­ke­vaan ase­tuk­seen saa­daan to­teu­tet­tua vie­lä tä­män vaa­li­kau­den ai­ka­na.

 

Kirjoitus on alun perin julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa.