Kohti tiivistä ja onnellista kaupunkia
Kasvavat kaupungit ovat kiinnostavia. Meidän seuraava tehtävämme on tehdä Helsingin kasvusta kaupunkimaista ja tiivistä. Kaupungin kasvu kantakaupunkia laajentamalla auttaa vastaamaan kaupunkilaisten polttavimpiin ongelmiin:
1. asuntojen kallistumista hillitään mahdollistamalla riittävä määrä asuntorakentamista
2. tiivistyvä kaupunki on ainoa keino saada aikaiseksi toimiva liikennejärjestelmä
3. ...tiivis kaupunki on toimiva ympäristö tämän päivän yrityksille ja yrittämiselle
4. Helsingin kasvun tapa ratkaisee myös kaupungin ilmastopolitiikan ja luontoalueiden tulevaisuuden
5. täydennysrakentamisella turvataan palveluiden säilymistä ja ehkäistään asuinalueiden eriytymistä
Suuren linjat kaupungin tulevaisuudesta ratkaistaan yleiskaavassa. Sen tulee luoda perusta kasvavalle kaupungille, joka laajentaa raitioverkkoa ja muuttaa moottoriteitä bulevardeiksi. Kaupungin sisällä kulkevien moottoriteiden muuttaminen asuinkaduiksi on uutta ja mielenkiintoista: Hakaniemen sillan alue ja Laajasalo ovat tässä tärkeitä pilottiprojekteja, joista voimme oppia paljon. Umpikorttelit vetävät taas ihmisiä puoleensa, mutta kaikki eivät viihdy samanlaisessa ympäristössä, siksi myös tarvitaan myös tiivistä pientalorakentamista, jossa ihmisten haave omasta pihasta voi tulla todeksi. Valtio on päättänyt luopua Malmin lentokentästä, mikä tarkoittaa, että Helsingin kannattaa suunnitella siitä asuinalue.
Kaupunkien kasvun tapa on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kysymyksistä ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Arvokkaiden luontoalueiden säilyttäminen ei ole pikkuasia kasvavassa kaupungissa. Monimuotoisen ympäristön terveyshyödyistä kertova tutkimustieto vahvistuu koko ajan. Tulevien vuosien Helsinki tarjoaa kaupunkilaisille metsien lisäksi myös viherkattoja ja kaupunkiviljelmiä.
Vihreille kaikkien asuinalueiden viihtyisyys ja haluttavuus on tärkeää. Asuinalueiden eriytymistä ratkotaan toimivalla täydennysrakentamiselle. Vanhan alueen uudet asukkaat pitävät elossa niin kauppaa, kampaamoa kuin kirjastoa. Omilla valinnoillaan ja investoinneillaan kaupunki muokkaa alueita jatkuvasti. Päätös sijoittaa Metropolian kampus Myllypuroon tuo uutta elämää koko itäiseen Helsinkiin, päätös peruskorjata leikkipuisto Lampi Kontulassa tekee kaupunginosasta viihtyisämmän.
Helsinki on jatkuvasti jäänyt jälkeen erityisesti kohtuuhintaisen vuokra-asuntorakentamisen tavoitteesta. Tässä meidän täytyy pystyä parempaan. Asuntorakentaminen ei saa olla liian kallista, toimivan kilpailun eteen on tehtävä töitä ja liian kalliita normeja on joustavoitettava. Normit ovat olemassa syystä, mutta myös kokonaisuudesta on pidettävä huolta.
Kaupungin tiivistäminen ei ole pelkästään helppoa, mutta sen hyödyt ovat todella monenlaiset. Maankäytössä ja rakentamisessa ollaan uranuurtajia vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, mutta ihmisten osallistuminen kaupungin muuttamiseen ja rakentamiseen voi silti olla vielä paljon nykyistä monipuolisempaa ja tiiviimpää ja oikea-aikaisempaa. Kaupunkilaisten osallistuminen kaupunkinsa rakentamiseen on ehdoton 2000-luvun kaupungin vaatimus: tämä koskee niin yrittäjiä, lapsia, maahanmuuttajaväestöä kuin kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita aktiiveja.
Aion hakea Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavaa apulaiskaupunginjohtajan paikkaa, koska uskon, että kokemuksellani ja osaamisellani voisin olla yhteistyössä muiden kanssa tekemässä Helsingistä yhä parempaa kaupunkia.
Olen tehnyt Helsinkiä koskevia päätöksiä valtioneuvostossa, eduskunnassa ja kaupunginvaltuustossa vuosien ajan. Kaupunki ei kuitenkaan koskaan ole vain päätöksenteon kohde, se on koti, juuret, paikka jossa olen kasvattanut kahta lasta. Olen nähnyt Helsingin kasvavan ja muuttuvan, olen kirjoittanut runoja paikoista jotka ovat olleet minulle ihmeellisiä ja kauniita. Tyhjät tontit elävät mielessäni vaikka olen tyytyväinen että niillä nyt on taloja. Ihailen kaupungin kykyä ottaa vastaan uusia ihmisiä ja muuttua vähitellen toiseksi, haluan olla mukana tekemässä sitä muutosta.
Vastaa