TTIP on avattava kansalaisille

Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuussopimus, TTIP muodostaisi valmistuttuaan kaikkien aikojen mittavimman vapaakauppa-alueen Yhdysvaltojen ja EU:n kesken. Sopimusneuvottelut ovat herättäneet vilkkaan keskustelun lisäksi huolta sen vaikutuksista eurooppalaiseen kuluttajansuojaan, ruokaturvaan ja ympäristöön.

TTIP ei ole perinteinen kauppasopimus, vaan EU:n ja Yhdysvaltojen on tarkoitus saada aikaan taloudelliset hyödyt yhdenmukaistamalla tuotteiden ja palvelujen sääntelyä.

"Markkinat avataan yhdysvaltalaisille tuotteille, jotka eivät tällä hetkellä täytä eurooppalaisia vaatimuksia. USA:n sääntely ei tiedosta monia ympäristöön tai terveyteen liittyviä riskejä, jotka EU on omassa sääntelyssään huomioinut. Moni EU:ssa pakollinen sääntely on Yhdysvalloissa vapaaehtoista", toteaa Anni Sinnemäki, vihreiden kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen.

Erityisen huolissaan Sinnemäki on investointisuojasta aloilla, joilla sääntelyä pitäisi kyetä tiukentamaan ilmastokriisin ratkaisemiseksi. "Ilmastonmuutoksen torjunnassa edessä ovat ratkaisevat vuodet. Näiden vuosien aikana minkään valtion ei enää pitäisi tarjota kattavaa investointien suojaa fossiili-investoinneille. Tämä tulisi ottaa huomioon myös käynnissä olevissa TTIP-neuvotteluissa."

Kritiikin kohteena on myös sopimukseen kaavailtu riitojenratkaisumekanismi (ISDS), joka antaisi yrityksille oikeuden haastaa valtiot välimiesoikeuteen investointiensa suojan vaarantamisesta. Sellaiseksi on nähty muun muassa toimintaa rajoittavat ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia suojelevat lait.

"Mikäli ISDS tulee osaksi TTIP-sopimusta, se lisää väistämättä yritysten vahingonkorvausvaatimuksia Euroopassa. Se voi tehdä esimerkiksi ympäristöä koskevan lainsäädännön kehittämisen tyhjäksi tai niin kalliiksi, että sääntelyn parantaminen vaikeutuu kohtuuttomasti", Sinnemäki huomauttaa.

Vaikka komissio neuvottelee EU:n kansainvälisistä sopimuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston on annettava niille hyväksyntänsä. Edellytyksenä on, että osapuolet ovat täysin tietoisia ja ajan tasalla neuvotteluista.

"Avoimuuden puute on ongelma niin TTIPissä kuin muissakin EU:n kansainvälisissä sopimuksissa. Kansanedustajilla, mepeillä tai järjestöillä ei käytännössä ole ollut mahdollisuuksia saada tietoja siitä, mistä ollaan sopimassa. Meillä on esimerkkejä siitä, että kansainvälinen sopimus on kaatunut kansalaisten luottamuksen puutteeseen. Tänä päivänä ihmisten on saatava tietää", korostaa Heidi Hautala, Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan jäsen.

Hautala toivoisi, että TTIPistä saataisiin kaikkien eurooppalaisten sopimus.

"Hyvä sopimus syntyy, kun ihmisten ääniä kuullaan ja heidät osallistetaan. Komission toimet avoimuuden parantamiseksi eivät ole riittäviä. Dokumentit on tuotava kansalaisten ulottuville ja keskusteltavaksi."