Vuosi 2016 kaupunkisuunnittelussa

Mitä kaikkea kaupunkisuunnittelussa onkaan tapahtunut vuonna 2016?

Hämeentien liikennesuunnitelma, Raide-Jokerista sopimus valtion kanssa, Kruunusillat, asemakaavoja valtuustosta 550 000 kerrosneliömetrin verran, uusi yleiskaava, Jätkäsaaren Bunkkeri ja Katajanokan meriuimalan avajaiset: vuosi 2016 kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajana on ollut niin täynnä mielenkiintoisia asioita, että oikeastaan melkein hengästyttää vieläkin.

Ilmastopolitiikassa liikenteellä kaupungissa on iso rooli, ja itse asiassa liikenne ja sen päästöt vaikuttavat paljon myös kaupunkilaisten terveyteen. Helsingissä tehdään kestävää liikennepolitiikkaa pala palalta: yksi joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä edistävä päätös oli huhtikuussa valtuustossa Hämeentien liikennesuunnitelma, jossa kadun varrella asuvien ihmisten elinympäristö tulee terveellisemmäksi, jossa pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulku sujuvoituu ja jonka myötä loppujen lopuksi Hämeentiestä tulee niin upea kuin sen on aina kuulunutkin olla.

Kahden uuden pikaraitiotiehankkeen hyväksyminen valtuustossa on merkittävä käännekohta. Raide-Jokeri ja Kruunusiltojen raitiovaunu tulevat olemaan linjoja, joilla raitiovaunut kulkevat huomattavasti nopeammin kuin nykyiset kantakaupungin ratikat, ne luovat poikittaista raideliikennettä ja kytkeytyvät molemmat tiiviisti uuteen asuntorakentamiseen. Tämä Helsingin ratikkaverkon laajentumien on mittakaavaltaan historiallista.

Pikaratikkaverkon ei kuitenkaan ole tarkoitus jäädä tähän. Yleiskaavassa joukkoliikenteen runkona toimii raideliikenteen verkostokaupunki, jossa iso osa uusista raiteista tulee olemaan nimenomaan pikaratikoita.

Päätös uudesta yleiskaavasta lokakuussa oli valtuustokauden kaikkein kauaskantoisin päätös. Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun kestävästi, viihtyisää joukkoliikennekaupunkia, luonnonläheistä, tiivistyvää kaupunkia rakentamalla. Yleiskaava herätti paljon keskustelua, monet löysivät siitä myös sellaisia yksityiskohtia, joiden olivat toivoneet olevan toisin, joten on sitä hienompaa, että valtuusto pystyi päättämään kokonaisuudesta, joka on hyvä ja edistyksellinen.

Kesäkuussa Helsinki solmi yhdessä muun seudun ja valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen Mal-sopimuksen. Vastasin neuvotteluista Helsingin osalta. Valtio päätti osallistui Raide-Jokerin rahoitukseen kolmellakymmenellä prosentilla ja Helsinki sitoutui yhdessä muun seudun kanssa nostamaan sekä asemakaavoituksen että asuntotuotannon määrää.

Tärkeää oli myös se, että kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jatkossakin vähintään kaksikymmentä prosenttia asuntotuotannosta kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona.

Vuoden 2016 aikana Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli asumiseen tarkoitettuja asemakaavoja yhteensä 550 000 kerrosneliömetrin edestä. Mukana oli sekä isoja kokonaisuuksia uusilta alueilta, kuten Verkkosaaren kaava Kalasatamasta ja sitten toisaalta täydennysrakentamista eri puolilla kaupunkia Kannelmäestä Vuosaareen ja Kampista Koskelaan. Määrällisesti päästiin aika lähelle tavoitetta 600 000 kerrosneliömetristä.

On vaikea kuvitella että vuosi olisi voinut olla tästä yhtään intensiivisempi. Koska rakastan kotikaupunkiani, sen historiaa ja välähdyksiä sen tulevaisuudesta ja koska ihmiset joiden kanssa saan tehdä töitä ovat taitavia ja omistautuneita, on tämä vuosi ollut täynnä pääosin vain iloa. Kuluneeseen vuoteen mahtuu myös virheitä, pikapassi ja hetkiä jolloin olisi toivonut jonkun päätöksen menevän toisin mutta ennen kaikkea on etuoikeus tehdä työtä kaupungissa jolla on vetovoimaa, poliitikkoja jotka pystyvät neuvottelemaan ja sopimaan ja asukkaita, joilla on näkemys omasta kaupungistaan. Kaupunkisuunnittelu on näkymä tulevaisuuteen, ihmisten mahdollisuuksiin rakentaa omaa elämäänsä Helsingissä, siihen, miten he pärjäävät, selviytyvät vaikeista tilanteista ja toteuttavat unelmiaan.

Kiitos paljon kaikille teille, joiden kanssa tämä vuosi on tehty.