Helsinki kasvaa, satsaamme koulutukseen – Puheeni kaupunginvaltuustolle Helsingin vuoden 2018 talousarviosta
Kaupunki kasvaa nyt kohisten. Kasvu on nopeampaa kuin rohkeimmatkaan ennusteet ovat uskaltaneet luvata. Lapsia syntyy Helsingissä paljon ja tänne muutetaan muualta Suomesta ja maamme rajojen ulkopuolelta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden suuri määrä näkyy tämän vuoden väestönkasvussa myös, vaikka onkin koko kasvusta melko pieni osa.
Kaupungin kasvu kertoo vetovoimasta mutta vaatii meiltä myös paljon.
Neljän vuoden kuluttua Helsingissä voi olla jopa 30 000 asukasta enemmän kuin nyt. Siksi ensi vuonna, ja vuosina tämän jälkeen on rakennettava yhdessä sellaista kaupunkia, joka on meille nykyisille ja tuleville helsinkiläisille hyvä paikka asua ja tehdä työtä.
Nyt käsittelemme talousarviota, joka on tämän valtuustokauden ensimmäinen. Kaksi kuukautta sitten tässä salissa linjasimme Helsingin tulevien vuosien strategian, sen, millaista kaupunkia haluamme rakentaa. Tuon strategian keskeiset ajatukset näkyvät ensi vuoden budjetissa hyvin.
Eriarvoistumisen torjunta, tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen ja kasvatukseen satsaaminen tulevat talousarviossa selvästi todeksi.
Ensi vuoden budjetissa satsataan erityisesti koulutukseen ja varhaiskasvatukseen – sekä opetuksen laatuun että toimiviin ja terveellisiin koulurakennuksiin.
Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa tutkimusten mukaan kaikkein parhaiten eri lähtökohdista elämään ponnistavien lasten eroja. Siitä on todettu olevan suurempi hyöty kuin mistään muusta myöhemmästä koulutuksesta.Vuosi sitten Helsingin kuluvan vuoden budjetista neuvoteltaessa Vihreät esittivät, että varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta helsinkiläisille lapsille. Nyt tämä maksuttomuus aloitetaan ensi vuonna viisivuotiaista lapsista. Helsinki toimii jälleen kerran suunnannäyttäjänä siinä, miten koulutuksesta leikkaamisen sijaan lapsiin satsataan entistä enemmän.
Kun maksuttomuus, kaupungin kasvu ja Helsingin parantuva työllisyystilanne tulevat lisäämään päivähoitopaikkaa tarvitsevien lasten määrää, on meidän huolehdittava sekä päivähoitopaikkojen riittämisestä, että siitä, että osaavat päiväkotien työntekijät voivat ja jaksavat tehdä työnsä hyvin.
Vihreät ovat tehneet vuosia töitä sen puolesta että Helsingissä rakennettaisiin uusia laadukkaita päiväkotitiloja ja jotta jokainen perhe saisi päiväkotipaikan läheltä kotiaan.
Helsinkiin rakennetaankin ensi vuonna reippaasti uusia päiväkotitiloja. Päiväkoti Borgströminmäkeen tulee 142 uutta paikkaa, Yliskylään 130, Kuninkaantammeen ja Kalasataamaan kumpaankin 120, päiväkoti Ebeneseriin 42 paikkaa ja Pariisinkadun esikouluun 50 paikkaa. Myös seuraavina vuosina ympäri kaupunkia avautuu useita uusia päiväkoteja, esimerkiksi Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Myllypuroon ja Maunulaan.
Ensi vuonna jokainen ekaluokkalainen Helsingin jokaisessa koulussa saa aloittaa vieraan kielen opiskelun. Tutkimusten mukaan uusiin kieliin tutustuminen kannattaa oppia ajoissa. Vihreille oli tärkeää, että tämä hieno uudistus koskee nimenomaan Helsingin jokaista koulua sen sijaan, että varhainen kieltenoppiminen olisi vain harvojen koulujen etuoikeus. Tässäkin alueellinen ja lasten välinen tasa-arvo toteutuu.
Helsinkiläisistä lapsista yhä useampi puhuu äidinkielenään muita kieliä kuin suomea tai ruotsia. On hyvä uudistus, että kotimaisia kieliä vasta opettelevat lapset aloittavat nyt koulun omassa lähikoulussaan ja saavat tukea koulunkäyntinsä aloittamiseen omassa lähikoulussaan, oman asuinalueensa lasten ympäröimänä.
Budjetista neuvoteltaessa päätettiin myös yhdessä valtuustoryhmien kesken, että Vartiosaari ei kuulu tämän valtuustokauden rakentamisen suunnittelun painopisteisiin. Helsinki kasvaa ja tänne rakennetaan tällä hetkellä paljon uutta. Ja niin rakennetaan myös tulevina vuosina: esimerkiksi Pasilaan, Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Arabianrantaan, Vuosaareen, Raide-Jokerin varrelle, Koskelaan ja eri puolelle kaupunkia pienempinä täydennysrakentamishankkeina. Kun rakentamista suunnitellaan ja toteutetaan paljon, on samalla tärkeää osata myös valita se, minne ensimmäiseksi ei rakenneta. Seuraavaksi haluamme tavoitella Vartiosaaren ainutlaatuisen luonnon ja saaren virkistyskäytön avaamista kaikkien helsinkiläisten iloksi.
Mahdollinen tuleva sote-uudistus on synnyttänyt Helsingissä suuren epävarmuuden rakenteista, joiden päämääränä on turvata hyvinvointimme perustaa. Epävarmuuksista huolimatta Helsingin ensi vuoden talousarviossa kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluita täysillä ja luodaan rakenteita joilla voimme aikaisempaa paremmin turvata laadukkaan vanhustenhoidon ja toimia ennaltaehkäisevästi nuorten palveluiden puolella. Erityisesti nuorten mielenterveyden ongelmat saavat huomiomme.
Olemme strategiassa asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja nyt tuo tavoite on tehtävä todeksi. Ensi vuoden budjetti toteuttaa hiilineutraalisuustavoitetta esimerkiksi liikenteen osalta: raideliikenteeseen satsataan, ja pyöräilyn investointirahat kaksinkertaistetaan tulevien kolmen vuoden aikana. Myös kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista jatketaan.
Strategiassa eriarvoisuuden torjunta on keskeinen punainen lanka. On tärkeää, että tämä talousarvio tarttuu tähän kysymykseen tosissaan. Ryhmien välisissä neuvotteluissa talousarvioon lisättiin tarvepohjaista erityisrahaa, jotta jokaisessa koulussa ja päiväkodissa olisi yhtä hyvä oppia. Tarvepohjainen resursointi aloitetaan ensi vuonna myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, mikä on tärkeä avaus. Tämä kaikki palvelee kahta tavoitetta: sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus saada hyvää opetusta, ja sitä, etteivät erot Helsingin eri asuinalueiden välillä kärjisty.
Vihreille tärkeimmät tavoitteet toteutuvat tämän valtuustokauden strategiassa, ja strategian tavoitteita on helppo lähteä toteuttamaan tämän budjetin avulla.
Vastaa