Katse tulevaisuuteen: mitä ajattelen elinvoimaisen ja viihtyisän Helsingin keskustan kehittämisestä

Valokuvaaja Simo Rista kuvasi Keskuskadun 50 vuotta sitten, jolloin se oli vilkas autoväylä. Alemmassa kuvassa Keskuskatu nykyään. Katu muutettiin kävelykaduksi vuonna 2014 - kävelykeskustan kehittäminen ei ole aikaisemminkaan riippunut keskustatunnelin rakentamisesta. Kaupunki muuttuu viihtyisämmäksi, ja ylemmän kuvan tilanteeseen tuskin kukaan kaipaa takaisin. (ylempi kuva: helsinkikuvia.fi)

 

Helsingin kaupunkiympäristön kehittämisestä on viime aikoina käyty intohimoista keskustelua. On ilahduttavaa huomata, kuinka keskeiseksi kaupunkiympäristön toimialan merkitys koetaan Helsingin tulevaisuuden kannalta.

Samalla miljoonat koululaiset ympäri maailman ovat kokoontuneet ilmastolakkoihin tällä viikolla. Myös Helsingissä eduskuntatalon edustalle kokoontuneiden lasten ja nuorten viesti oli selvä: toimia tarvitaan nyt.

Nyt onkin erinomainen hetki keskustella siitä, minkälaista tulevaisuutta haluamme rakentaa kaupunkimme keskustalle. Millä keinoilla suunnittelemme juuri Helsingille kiinnostavaa, elävää, omintakeista ja vetovoimaista keskustaa. Erityisen kiinnostavaa tämä on ajassa, jossa vähittäiskauppa on murroksessa, liikenne on kiinnostavien muutosten vaiheessa ja sitoumuksemme vähentää päästöjä vaikuttaa kaikkeen toimintaamme.

Ennen tulevaisuuden askelten pohtimista haluan kuitenkin käydä lyhyesti läpi sen, mitä viime viikkoina on tapahtunut keskustatunneli- ja kävelykeskusta -selvityshankkeen osalta.

 

Miksi selvitystyö oli riittävää jo nyt?

Tämän valtuustokauden alussa Helsingin strategiassa päätimme, että kantakaupungin kävelykeskustan kehittämisen ja keskustatunnelin edellytykset selvitetään yhdessä. Näin ollen suunnitelmat kaupungin kävelykeskustan kehittämiseksi ovat olleet osa, tosin vaatimaton sivuosa, kahden vuoden ajan tehtyjä tunneliselvityksiä.

Selvitys julkaistiin syyskuun puolivälissä, kun hanke tuli kaupunkiympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Kävimme aineiston huolellisesti läpi Vihreiden valtuustoryhmässä, keskustelimme aiheesta ja totesimme, että selvitys tarjoaa olennaiset tiedot hankkeen mahdollisuuksista ja rahoituksesta, emmekä näe tarvetta jatkolle eli tunnelin yleissuunnitelman laatimiselle.

Esitetty keskustatunneli olisi ollut valtavan kallis, sen hyödyt pieniä suhteessa kustannuksiin eikä mahdollisuuksia rahoittaa tuon mittaluokan hanketta käyttäjämaksuilla kohtuullisen pienellä käyttäjämäärällä olisi ollut. Keskustan vetovoiman osalta tulokset olivat selvät: tunneli ei toisi lisää ihmisiä keskustaan, se vain siirtäisi pienen osan joukkoliikennematkoista automatkoiksi - lisää elinvoimaa tai ostovoimaa ei kuitenkaan olisi luvassa.

Lisäksi tämän päivän päätöksentekoon erottamattomana kuuluva ilmastovastuu ei hankkeessa toteutuisi. Hanke olisi lisännyt päästöjä, eikä tämä ole mahdollista aikana, jolloin mittaluokaltaan merkittävien hankkeiden tulee saada aikaan päästövähennyksiä. 

Tällä viikolla myös Helsingin SDP:n valtuustoryhmä päätyi siihen, että he eivät kannata hanketta. Näin ollen valtuuston selvä enemmistö on päätynyt tehdyn selvityksen tietojen pohjalta siihen, että jatkoselvityksille ei ole tarvetta.

Tunnelia selvitettiin nyt kahden vuoden ajan. On hyvä muistaa, että jatkosuunnittelulla olisi myös ollut hintansa.

Katse tulevaisuuteen

Itse ajattelen, että nyt kannattaa toden teolla ryhtyä pohtimaan ja suunnittelemaan keskustan sekä laajemman kantakaupungin vetovoimaisia ratkaisuja ja samalla laittaa energiaa siihen, että pystymme ratkomaan ratkaisua vaativia liikennekysymyksiä kuten Jätkäsaaren ja sen sataman liikennettä. Tässä vaiheessa ei kannata lukkiutua yksityiskohtaisiin ratkaisuihin, vaan antaa tilaa suunnittelulle ja vaihtoehdoille.

Kävelykeskusta voi olla monenlainen ja laajeta lukemattomilla tavoilla, tärkeintä on nähdä käveltävä ja vetovoimainen keskusta laajempana kysymyksenä kuin yksittäiset kävelykadut tai kadunpätkät. Helsingin keskustan asiointiselvityksestä käy ilmi, että ihmiset saapuvat Helsingin keskustan liikkeisiin, ravintoloihin, kauppakeskuksiin ja kulttuuripalveluihin valtaosin muuten kuin autolla.

Kansainväliset esimerkit ovat kiinnostavia ja meillä on niistä paljon opittavaa ja inspiroiduttavaa. Toisaalta meillä on hyvät mahdollisuudet myös tehdä jotain juuri helsinkiläistä ja ainutlaatuista, kaupungit ovat erilaisia. Esimerkiksi Tukholmassa on niin tunneleita, ruuhkamaksut kuin myös paljon enemmän ruuhkia kuin meillä. Muiden kaupunkien ominaisuuksista ei kannata kopioida yksittäisiä asioita. Selvää on kuitenkin se, että kävelykeskustaa on mahdollista laajentaa myös ilman keskustatunnelia.

On myös tärkeää nähdä kantakaupunki riittävän laajasti. Helsingin tavoitteena on kaupungin kasvaessa laajentaa kantakaupungin aluetta, jolloin houkuttelevia sijainteja työpaikoille on hintavan ja tällä hetkellä hyvin vetovoimaisen ydinkeskustan lisäksi myös muita - Ruoholahdesta Jätkäsaareen ja Kalasatamasta Pasilaan.

Tärkeää on tehdä sellaista kaupunkia, jossa asuminen, palvelut, tapahtumat, ravintolat, kahvilat, työpaikat ja julkinen kaupunkitila sekoittuvat. Tähän meillä on erittäin hyvät edellytykset.

Yksityisautoilusta osa on hyvin tarpeellista ja osa sellaista, jolle on vaihtoehtoja. Sen sijaan että ohjaamme ihmisiä ajamaan omalla autollaan Helsingin ydinkeskustan ja niemen läpi, voidaan ajatella, että autoaan tarvitsevalle autoilijalle paras ystävä on se toinen autoilija, joka päättääkin kulkea matkansa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Siksikin autoilun vaihtoehdoista tulee tehdä houkuttelevia mahdollisimman monelle.

Määrätietoiselle suunnittelulla on myös tarpeen arvioida parhaat ja riittävän nopeavaikutteiset keinot Jätkäsaaren satamaliikenteen ratkaisuiksi. Selvää on se, että raskaan liikenteen nykyistä suurempi osa on järkevä kulkea Vuosaaren kautta, josta rahti pääsee suoremmin sille tarkoitetuille valtakunnallisille väylille. Tähän asiaan liittyy kuitenkin avoimia kysymyksiä, joita tulee suunnitella ja ratkoa huolella. Helsingissä on fiksuja ja paneutuvia asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä, jotka varmasti löytävät tähän hyviä ratkaisuja.

Liikenteen murros on käynnissä kiistattomasti. Liikenne sähköistyy ja sen tuleekin sähköistyä, samalla reaaliaikaisen tiedon rooli liikenteessä kasvaa. Liikenteen murroksen tuottama lopputulos ei kuitenkaan ole ennalta määritelty, me itse joudumme etsimään reunaehdot, ohjauskeinot ja polut sellaiseen kaupunkiin, jossa on tilaa ihmisille, kohtaamisille, sujuville matkaketjuille ja monipuoliselle liikkumiselle. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet olla todella uuden liikkumisen ja liikenteen paradigman edelläkävijä.

Ilmastokriisi tapahtuu tässä ja nyt. Meillä on Helsingissä kunnianhimoinen päästövähennystavoite ja on välttämätöntä pitää mielessä tuo tavoite kaikissa merkittävissä päätöksissä, jotka tarkoittavat isoja investointeja ja kaupungin suunnan linjaamista pitkälle tulevaisuuteen.

Helsingin tulee olla edelläkävijä siinä, miten kaupunkia rakennetaan siten, että ilmasto otetaan huomioon jokaisessa merkittävässä päätöksessä. Liikenteessä tämä tarkoittaa sitä, että isojen hankkeiden on vietävä vähäpäästöistä liikennettä eteenpäin. Käynnissä olevien investointien lisäksi tulee selvittää ne olennaiset joukkoliikennehankkeet, joilla parannamme itä-länsisuuntaisen liikkumisen sujuvuutta ja helppoutta.

 

Miten tästä eteenpäin?

Hyvää kaupunkia rakennetaan yhdessä, eri toimijoita ja erilaisia kaupunkilaisia kuullen. Toivotankin Helsingin ja kaupungin keskustan tulevaisuuden visiointiin lämpimästi tervetulleiksi kaikki kaupunkimme kehittämisestä kiinnostuneet aina yrityksistä kaupunkiaktiivien Facebook-ryhmiin ja tavallisiin kaupunkilaisiin.

Omat näkemykseni keskeisistä keskustan viihtyisyyteen ja liikenneratkaisuihin vaadittavista suunnittelutarpeista tulen esittämään puheenjohtamani kaupunkiympäristölautakunnan päätöksenteon yhteydessä.

Vihreä valtuustoryhmä tulee myös lähiaikoina esittelemään ajatuksiaan ilmastoviisaan Helsingin viihtyvyyden lisäämiseksi ja liikenteen kehittämiseksi parhaita asiantuntijoita kuullen ja näkemyksiä keräten. Tulemme julkaisemaan oman ehdotuksemme tästä teemasta sen jälkeen, kun kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt päätöksensä keskustatunnelista.

Helsinki on monessa mielenkiintoinen edelläkävijä kaupunkien joukossa. Ratkaisumme sosiaalisesti eheästä ja ilmastoviisaasta kaupungista kiinnostavat todella laajasti, puhutaan sitten keskustakirjasto Oodista, puistoruokailusta tai start up -ekosysteemien luomisesta. Myös kaupungin keskustan kehittämisessä meidän on mahdollista tehdä jotain uutta, omintakeista ja kansainvälisesti vetovoimaista.