Kaupunkihistoriaa ja ajatuksia kaupunkilapsuudesta Helsingin kaupunginmuseon ystävien 30-vuotisjuhlassa
Eilen kaupunkihistoriaa sekä ajatuksia muuttuvasta kaupunkikuvasta ja kaupunkilapsuudesta.
Olin eilen puhumassa Helsingin kaupunginmuseon ystävien 30-vuotisjuhlassa. Onnea aktiiviset kaupunginmuseon ystävät! Puhuin Helsingin kaupunkikuvan muutoksesta, siitä miten maisemat muuttuvat uusien rakennusten myötä, ja toisaalta miten jotkut paikat kaupungissa ovat pysyneet hätkähdyttävän samoina vuosisatojen ajan.
Puhuin myös Helsingin väkiluvun nopeasta kasvusta. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Helsingin asukasmäärä on kasvanut melkein Turun kaupungin verran. Vaikka syntyvyys on koko maassa laskussa, on Helsinki nuorten kaupunki ja se näkyy myös lasten märässä. Tällä hetkellä lapsia on kaupungissa enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun jälkeen.
Kuvissa helsinkiläistä lapsuutta 1950-luvulta ja 2010-luvulta. Vasemmalla tuntemattoman valokuvaajan kuvassa lapsia Sörnäisten rannassa laiturilla, Suvilahden kaasukellot näkyvät taustalla. Arkistokuva on Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Oikealla helsinkiläislapsia Kalasatamanpuistossa, samojen kaasukellojen lähellä, kasvanut turvallisuus näkyy kypäränä päässä mutta kaupunkilaislapsuudessa taitaa näiden vuosikymmenten välillä silti olla jotain hyvin yhteistä ja tunnistettavaa. (kuvaaja: Riku Pihlanto)
Eilisessä tilaisuudessa puhui innostavasti myös taidehistorioitsija Anna Kortelainen, joka on kuratoinut juuri HAMissa ja Hakasalmen huvilassa avautuneen Mieliala - Helsinki 1939-1945 -näyttelyn. Kortelaisen kertomuksen sota-ajan helsinkiläisten arjesta kuulostivat niin kiinnostavilta, että suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän näyttelyyn!
Vastaa