Helsinki on historiansa aikana selvinnyt monesta. Nyt olemme eläneet jo yli vuoden todella poikkeuksellista aikaa, mutta tekemällä asioita yhdessä saamme kaupungin tästäkin jaloilleen. Nyt on aika rakentaa uutta kestävästi, lääkitä haavoja ja kuroa umpeen repeämiä, nostaa heitä jotka ovat poikkeusoloissa putoamassa matkasta.

Millä keinoilla minä pormestarina lähden tilannetta ratkomaan?

 Näen että parasta on luoda työtä kestävästi ja investoida tavalla, joka tukee ilmastotavoitteita. Nuorille vuosi koronan varjossa on ollut poikkeuksellisen rankka. Heille meidän on erityisesti luotava toivoa ja mahdollisuuksia. Tavoitteeni on, että Helsingistä tulee maailman inhimillisin pandemiasta toipuva pääkaupunki.

Meidän ei kannata pyrkiä palauttamaan täsmälleen samaa vanhaa, vaan rakentaa rohkeasti uutta Helsinkiä, joka elpyy ilmaston kannalta kestävällä tavalla ja palaa jälleen kansainvälisesti houkuttelevaksi pääkaupungiksi, kaupungiksi jonne on helppoa tulla käymään, opiskelemaan, tekemään töitä ja perustamaan yritys. Samalla teemme Helsingistä kaupungin, jossa on helppoa ja mukavaa elää ilmaston kannalta hyvää elämää.

Kaupungit ovat olleet pandemian merkittävä näyttämö ja juuri ihmisten kohtaamiset kaupungeissa ovat jotain, mitä meidän on täytynyt erityisesti rajoittaa. Olen vakuuttunut, että kekseliäinä, kiinnostavina ja tasavertaisuuden mahdolliseksi tekevinä paikkoina kaupungit myös tulevat toipumaan. Helsingin kannattaa oman toipumisensa rakentamisessa ottaa oppia myös muilta kaupungeilta, seurata mitä muualla tapahtuu. Tässä ohjelmassa Helsingin tulevien vuosien rakentaminen nojaa kolmeen pilariin: inhimillisyyteen ja tasa-arvoon, elinvoiman ja työpaikkojen luomiseen ja siihen että ilmastokestävää kaupunkia tehdään tinkimättä.

Helsinki kantaa huolta asukkaistaan, jotka ovat kuormittuneet ja kärsineet pandemian aikana. Meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota nuoriin, joille poikkeusajat ovat olleet poikkeuksellisen raskaat. Toimimme niin, että mielenterveydet ongelmat otetaan yhtä vakavasti kuin fyysisetkin sairaudet.

Mielenterveyteen ja jaksamiseen apua matalalla kynnyksellä

Mielenterveyden ongelmat ja uupuminen ovat osa poikkeusajan maisemaa. Ja meillä oli hoitamattomia mielenterveyden sairauksia ja uupumista jo ennen pandemiaa. Tarvitsemme Helsingissä matalan kynnyksen palveluita mielen sairauksiin ja kuormitukseen, palveluja, joihin pääsee ilman lähetettä. Helsingissä olemme tällä valtuustokaudella tehneet töitä sen eteen, että keskusteluapua kuormittaviin elämäntilanteisiin ja mielenterveyden ongelmiin saisi sujuvammin. Suomessa tähän ei ole totuttu, lohjenneen hampaan kanssa pääsee hoitoon nopeammin kuin masentuneen mielen.

Olemme luoneet uusia matalan kynnyksen palveluita, joihin ajan saa varata itse, niihin ei ole portinvartijaa eikä kuukausien jonotusaikaa. Nämä Miepit ovat aloittaneet toimintansa Myllypurossa ja Kalasatamassa, ja tulevalla valtuustokaudella toimintaa tulee laajentaa koko kaupunkiin. Nuorten vakavien ongelmien hoidon tulee toimia niin, että nuoret saavat apua nykyistä selvästi nopeammin. Helsinki valmistelee terapiatakuuta – siitä tulee tehdä todellisuutta tulevalla valtuustokaudella.

Puututaan nuorten pahoinvointiin ja luodaan yhteys jokaiseen nuoreen

Nuoret ovat kantaneet harteillaan koronarajoituksista suuren osan. Etäopiskelu ja harrastusten sulkeutuminen ovat olleet raskaita kokemuksia, ja opintojen keskeyttäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa on hälyttävästi lisääntynyt. Nuoruus on ollut poikkeusoloissa tauolla. Meidän on luotava nyt yhteys jokaiseen nuoreen. On panostettava nuorille matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja etsivään nuorisotyöhön. Samaan tapaan kuin koronan alussa Helsinki otti yhteyden jokaiseen ikääntyneeseen, voisimme ottaa yhteyden jokaiseen nuoreen. Nuorten tilanteen paranemisen on oltava tulevan valtuustokauden tärkeimpiä asioita: tarvitaan moniammatillinen asiantuntijanyrkki tekemään ehdotuksia parhaista ratkaisuista. Nuorten omia ehdotuksia kannattaa ottaa mukaan valmisteluun. Lisäksi tarvitaan tutkimusta joka seuraa rajoituksista eniten kärsineitä ikäluokkia ja koronan pitkäaikaisia vaikutuksia, jotta opimme tästä.

Satsataan kasvatukseen ja koulutukseen

Lasten ja nuorten tilanne on haastava: Helsinki on arvioinut, että poikkeusaikojen ja etäopetuksen jäljiltä perusopetuksessa noin 40 % oppilaista tarvitsee aiempaa enemmän tukea. Toisella asteella opintojen keskeyttäminen ja uupumus ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ennennäkemättömästi. Lasten ja nuorten tilanne on vakava ja vaatii Helsingiltä koulutukseen satsaamista pitkäjänteisesti. Koronan vuoksi tarvitaan lisäpanostuksia myös nopeassa aikataulussa. Vihreille  koulutuksen riittävä rahoitus on keskeinen prioriteetti nyt ja tulevaisuudessa. Pormestarina tulevien vuosien tärkeisiin tehtäviin kuuluu varmistaa, että Helsingin koulutusrahoitus riittää oppimisvajeiden kuromiseen.

Kaikille helsinkiläisille nuorille ensimmäinen työpaikka

Koronapandemia jättää nuorten työkokemukseen loven. Helsinki tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja varmistaa, että jokainen nuori saa ensimmäisen työpaikan. Tänä keväänä osa helsinkiläisten työttömien työnhakijoiden palveluista siirtyy te-toimistoilta Helsingin kaupungin hoidettavaksi kahden vuoden kokeilun ajaksi. Meillä on mahdollisuus ottaa käyttöön moderni helsinkiläinen tapa tarjota työllisyyspalveluita ja vähentää kankeaa byrokratiaa. Hyödynnetään oppeja maailmalta. 

Kasvava ja kiinnostava Helsinki on paikka, jossa syntyy uusia työpaikkoja, jonne ihmiset haluavat tulla töihin ja rakentamaan omaa elämäänsä. Poikkeusoloista uutta rakentava kaupunki kiinnittää erityistä huomiota ihmisten mahdollisuuksiin löytää työtä ja synnyttää työpaikkoja.

Nostetaan kulttuuri- ja tapahtuma-ala jaloilleen

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ovat yksi suurimmista koronakriisin kärsijöistä. Tulon ja työpaikkojen menetykset ovat olleet massiivisia, henkinen kuormitus sitäkin musertavampaa. Valtion koronatuet eivät ole osuneet tälle alalle riittävästi ja rajoitukset tuntuvat monista epäsuhtaisilta. Valtaosa Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-alan työpaikoista sijaitsee Helsingissä. Pandemia on koetellut näitä aloja, ja ne tarvitsevat erityistä elvytystä sekä valtiolta että Helsingin kaupungilta. Meidän on nostettava Helsinki jaloilleen kulttuurikaupunkina, kaupunki jossa ihmiset jonottavat museoihin, kirjastoihin ja konsertteihin. Noustaan koronasta ja tehdään Helsinki tunnetuksi niin hienoista tapahtumista ympäri vuoden, lastenkulttuurista, upeasta julkisesta taiteesta, kuin kirjallisuudesta. Tämä vaatii Helsingiltä sekä suoraa tukea kulttuuritoimijoille että sitä, että olemme kaupunkina paras mahdollinen alusta ja mahdollistaja omaleimaiselle ja monipuoliselle kulttuuri- ja tapahtumatoiminnalle.

Lisää kansainvälisiä osaajia ja työperäistä maahanmuuttoa

Suomen tulevaisuus on paljon kiinni siitä, miten onnistumme houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia tekemään työtä, perustamaan yrityksiä ja luomaan uusia työpaikkoja. Suomalainen yhteiskunta on osoittanut vahvuutensa koronapandemian hoidossa, vakauden, kyvyn sopeutua uusiin tilanteisiin. Kunhan maailma jälleen aukeaa, Helsinki on varmasti kiinnostava monelle maamme rajojen ulkopuolella. Helsingin kaupungin on vaikutettava hallitukseen, jotta se nopeuttaisi työlupaprosessia, helpottaisi perheenyhdistämistä ja veisi läpi start up -yrittäjien viisumin. Hallitukselta odotan myös pieniä palkkatuloja ansaitsevien ihmisten perheenyhdistämisen helpottamista. Helsingin tehtävä on tehdä kaupungista sellainen, jonka jokainen voi tuntea kodiksi. Palvelemme puolisoita työnhaussa ja huolehdimme siitä, että täällä ei ole sijaa rasismille.

Viihtyisämpi ja elinvoimaisempi kaupunkikeskusta

Koronakriisi, etätyö, rajoitukset ja verkkokaupan kasvaminen luovat haasteita keskustalle. Kantakaupungin asukasmäärän kasvu, joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja ihmisten halu rajoitusten jälkeen taas nauttia kohtaamisista puolestaan nostavat keskustan vetovoimaa. Laajennetaan kävelykeskustaa – eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että kävelykadut houkuttelevat ihmisiä ja myös yritykset menestyvät kävelykeskustoissa paremmin. Helpotetaan ja laajennetaan sitä, miten kaupunkitilaa voidaan varata terasseille, tapahtumiin ja pysähtelyyn. Annetaan ihmisille mahdollisuus nauttia rannoista ja Helsingin merellisyydestä – parannetaan rantareittiä myös keskustassa. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on innostava hanke, jonka merkitys Helsingille on myös Kauppatorin ja Etelärannan kaupunkitilan uudistamisessa.

Raiteilla Malmille ja Berliiniin

Kuluva valtuustokausi on osoittanut, että raideliikenne tarvitsee puolustajansa jarruttajilta. Uudet asuinalueet tarvitsevat sujuvat yhteydet. Raiteiden rakentaminen tekee joukkoliikenteestä houkuttelevampaa, parantaa kaupunginosien houkuttelevuutta, ja luo myös työtä. Helsinkiin rakennetaan uudet asunnot pääosin raideyhteyksien varrelle. Helsinki rakentaa kunnianhimoisesti raideverkostoa, joka tekee mahdolliseksi sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen entistä useammalle. Seuraavaksi meidän on rakennettava ratikka Viikistä Malmille, siirrettävä ruuhkaiset bussit 500 ja 510 raiteille helpottamaan Meilahden, Pasilan, Herttoniemen ja Itäkeskuksen asukkaiden liikkumista. Tehdään töitä myös sen eteen, että Helsinki pääsee mukaan Euroopassa käynnissä olevaan raideliikenteen kehitykseen ja täältä pääsee kätevästi liikkumaan muualle Eurooppaan ilmastoystävällisesti. 2020-luvulla yöjunalla matkustetaan Helsingistä Berliiniin. 

Riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja

Ihminen tarvitsee kodin. Riittävä määrä uusia asuntoja varmistaa sen, että Helsinkiin työn ja opiskelun tähden muuttavat voivat todella tulla tänne ja juurtua. Asuntotuotannon korkea taso huolehtii samaan aikaa ihmisten sujuvasta arjesta kuin työmarkkinoiden toimivuudesta, siitä että Helsinki voi onnistua Suomen talouden veturina. Helsingissä tulee seuraavalla valtuustokaudella valmistua 8000 asuntoa vuodessa. Asuntojen pitää olla monipuolisia, tarvitsemme tarjontaa niin lapsiperheille kuin yksin asuville, niin tänne muuttaville kansainvälisille asiantuntijoille kuin palvelualoilla työskenteleville ihmisille, joiden tuloista asuminen ei saa viedä liian suurta siivua. Opiskelija-asunnot ja ryhmärakennuttaminen monipuolistavat tarjontaa. Riittävä määrä uusia asuntoja on paras lääke siihen, että asuminen on kohtuuhintaista.

Kehitetään itää ja länttä

Lähiöt ja niiden muutos ovat kaupungille tärkeitä. Helsinki investoi perinteisiin lähiöihin ja esikaupunkialueille: täydennysrakentaminen tuo uutta elämää asuinalueille ja auttaa paikallisia kaupunkilaisia löytämään itselleen sopivan uuden kodin. Kaikki mielenkiintoinen ei tapahdu kantakaupungissa – luonto, skeittipuistot ja uudet raiteet voivat hyvin sijaita esikaupungeissa. Itäkeskus muuttuu tulevina vuosina paljon: paikaksi jossa viihtyisää kaupunkitilaa on paljon nykyistä enemmän ja jossa kulttuurille omistettu tila laajenee Stoan mukana. Lännessäkin tarvitsemme muutoksia. Tehdään Länsiväylästä bulevardi: Alle kahden kilometrin etäisyys Helsingin keskustasta ei ole enää 2020-luvulla oikea paikka moottoritiemäiselle ympäristölle. Länsiväylän alkupään normalisointi kaduksi parantaa läntistä kantakaupunkia, tekee Lapinlahden historiallisen sairaala-alueen ympäristön viihtyisämmäksi, luo tilaa uusille työpaikoille ja parantaa Ruoholahden ja Jätkäsaaren asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.

Helsinki kantaa vastuunsa ilmastokriisin torjunnassa, vähentää päästöjään kunnianhimoisesti ja jakaa ilmastotyössä oppimaansa muiden kanssa. Nopeutamme hiilen alasajoa ja olemme paikka, jossa kiertotalouden uudet ideat toteutuvat käytännössä.

Aikaistetaan Helsingin luopumista kivihiilestä

Hanasaaren kivihiilivoimala sulkeutuu tulevalla valtuustokaudella. Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemista vuodesta 2029 tulee aikaistaa, jotta Helsinki pääsee lopullisesti eroon kivihiilestä. Helsinki korvaa hiilen ratkaisuilla, jotka eivät perustu polttoon – eivät edes biomassan polttoon. Uudet ratkaisut kiinnostavat myös maailmalla ja parhaimmillaan autamme yrityksiämme menestymään ja muita kaupunkeja pääsemään eroon hiilestä – tai suomalaisia kaupunkeja eroon turpeesta.

Uusia luonnonsuojelualueita joka vuosi

Ilmastokriisin lisäksi meidän tulee kantaa vastuumme luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Uusia luonnonsuojelualueita on perustettava tulevalla valtuustokaudella eri puolille Helsinkiä vähintään viisi joka vuosi. Seuraavaksi meidän tulee suojella esimerkiksi Veräjämäen lehto, Meri-Rastilan metsä ja Uutelan Rudträsk. Uusien suojelualueiden lisäksi me tarvitsemme lisää mahdollisuuksia virkistäytyä luonnossa, lisää esteettömiä ja hyvin saavutettavia luontoreittejä. Tulevalla valtuustokaudella meidän on suojeltava myös Vartiosaari, jonka kohtalo on häilynyt ilmassa jo pitkään. Saaren tulevaisuus luonto- ja virkistysalueena on ratkaistava seuraavan neljän vuoden aikana. Luonnoltaan rikkaan ja huvilahistorialtaan kiehtovan saaren on aika saada sinetti sille, että sen tulevaisuus on turvattu.