« Kaikki artikkelit

Tomaatteja neljännestä maailmasta

Miten Espanjasta tuodut talvitomaatit, Euroopan unionin siirtolaispolitiikka ja nykypäivän orjuus liittyvät toisiinsa?

Espanjan eteläiset rajat ovat surullinen tarina siitä, mihin suljettu maahanmuuttopolitiikka johtaa. Euroopan unionin rajavalvonta muureineen ja tehokkaine tutkineen on tiukkaa. Mutta muurit ja tutkat eivät poista maahanmuuton syitä. Sen sijaan maahantulon vaikeus synnyttää ihmissalakuljetusta, järjestäytynyttä rikollisuutta ja inhimillisiä tragedioita. Ahtaat vastaanottokeskukset eivät täytä mitään kriteerejä, ja turvapaikanhakuprosessin oikeusturvatakeet ovat kyseenalaiset.

Erityisen järkyttävää on, että unionin rajan ylittäneet ja viranomaisten kanssa asioineet ihmiset voivat päätyä ilman minkäänlaista statusta räikeästi hyväksikäytetyksi halpatyövoimaksi, jolla ei ole tilanteesta ulospääsyä. Papereitta EU-alueella olevat ovat uuden ajan orjatyövoimaa: lainsuojattomia, joilla ei ole työsopimuksia, työaikoja, säännöllisiä palkkapäiviä tai irtisanomisaikaa. Ilmiö on myös taloudellisesti merkittävä. Espanjalaisten tomaattien ja muiden vihannesten edullisuus ei johdu vain EU-tuista, vaan myös uuden ajan orjatyövoiman tuomasta kilpailuedusta.

Kymmenisen vuotta sitten ystäväni Juhana Rossi kirjoitti sanat lauluun Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat! Laulun mukaan nuo komissaarit "rakentavat vain uusia korkeampia muureja/he kurottavat kohti tähtiä ja taivaan sineä/sinä et heitä kiinnosta/seisot heidän edessään vailla nimeä". Kymmenen vuotta sitten toivoin, että laulun sanat olisivat liioittelua, mutta todellisuus on osoittautunut niiden mukaiseksi. Marraskuun Helsingin sanomien Kuukausiliitteessä haastatellut Espanjan vihannesviljelmillä ilman laillista statusta työskentelevät afrikkalaismiehet luultavasti ajattelisivat, että asiat ilmaistaan laulussa hyvin miedosti.

Amnesty International julkaisi kesäkuussa 2005 karun selvityksen Espanjan tilanteesta. Monet siirtolaiset ovat tulleet Espanjaan Kanarian saarten tai Marokon rannikolla sijaitsevien Espanjan erillisalueiden Ceutan ja Melillan kautta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen osa tulijoista on siirretty mantereelle ja jätetty käytännössä heitteille. Palauttaminen ei ole tullut heidän kohdallaan kyseeseen, mutta siitäkään huolimatta Espanja ei ole halunnut antaa näille ihmisille minkäänlaista oleskelulupaa, kuten esimerkiksi Suomessa vastaavissa tapauksissa tehdään. Nämä ihmiset ilman minkäänlaista statusta ovat alttiita väärinkäytöksille ja ihmisoikeusrikkomuksille. Monet joutuvat rasistisen väkivallan kohteeksi.

Globaalissa taloudessa ja unionin sisämarkkinoilla asioiden vaikutusketjut ovat pitkiä. Tavallisten helsinkiläisten elämässä oikeudettomien turvapaikanhakijoiden todellisuus tulee vastaan vihannestiskillä. Toivottavasti nämä etäiset kohtaamiset kuluttajina johtavat myös suurempaan solidaarisuuteen kansalaisina ja ihmisinä.

Anni Sinnemäki

Kirjoittaja on jättänyt kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle vastattavaksi siitä, miten Suomi voi toimia näiden siirtolaisten aseman parantamiseksi ja miten Suomi voi vaikuttaa siihen että nykyiset räikeät ihmisoikeusloukkaukset loppuisivat

Kolumni on julkaistu Helsingin uutisissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *