Ryhmäpuhe hallitusohjelmasta
Hallituspohjan rungon saneli selvästi vaalitulos. Osallistuminen hallitusneuvotteluihin oli Vihreille tavoite, mutta päätös hallitukseen mukaan menemisestä ei ollut itsestään selvä. Hallitusyhteistyöhön osallistumisen edellytyksenä oli se, että hallitusohjelmassa sitoudutaan ilmastonmuutoksen torjumiseen, perusturvan vahvistamiseen ja ympäristön- ja luonnonsuojelun parantamiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on valtava haaste ja uhka ympäristölle, ihmisten taloudelle ja eri ihmisyhteisöjen elämäntavalle. Ilmastonmuutos uhkaa ennen muuta globaalin etelän köyhiä ja väkirikkaita alueita, mutta suurin vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on meillä, jotka käytämme valtaosan luonnonvaroista.
Lapsemme tulevat arvioimaan tämän ajan hallituksia sen perusteella, miten ne onnistuvat tai epäonnistuvat ilmastopolitiikassaan. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii panostuksia, se vaatii sitoutumista, joskus se vaatii uhrauksia. On silti selvää, että kestämättömällä nykyuralla jatkaminen on kaikkein kallein vaihtoehto.
Vihreä eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että hallitus uudistaa ilmastopolitiikan aikajännettä. Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian, jossa määritellään Suomen ilmastopolitiikan tavoitteet ja keinot kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Energiapolitiikan painopiste on uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämisessä. Ohjelmassaan tämä hallitus sitoutuu energiankulutuksen kasvun taittamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön merkittävään kasvattamiseen. Vihreille on tärkeää, että vuoden 2008 loppuun mennessä laaditaan tiukennettu energiansäästöohjelma, joka koskee mm. rakennuksia ja energiansäästösopimuksia. Syöttötariffit otetaan käyttöön ensi alkuun biokaasulaitoksille.
Päästöjen vähentämisessä Suomi on sitoutunut EU:n ilmastopolitiikkaan, ja taakanjakopäätöksen jälkeen arvioidaan uudelleen sitä, riittävätkö hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseen. Monia tehokkaita keinoja säästää energiaa ja kasvattaa uusiutuvan energian käyttöä on vielä jäljellä.
Finland har bundit sig till EU:s klimatpolitik när det gäller att minska utsläpp, och efter beslutet att dela på bördan ska man på nytt bedöma om åtgärderna enligt regeringsprogrammet är tillräckliga för att uppnå målen. Det kvarstår många effektiva medel för att spara energi och öka användningen av förnybar energi.
Trafikens utsläpp kan minskas effektivast där stora folkmängder rör sig. Regeringen har förbundit sig vid att staten ska börja stödja kollektivtrafiken i de stora städerna, om bara städerna också själva satsar mer på kollektivtrafik.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hakemusta ydinvoiman lisärakentamisesta tarkastellaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Vihreät arvioivat, ettei ydinvoiman lisärakentaminen ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Luonnonsuojelu
Luonnonsuojelu on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa. Tavoitteena on taittaa luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus on Suomessa vakavasti uhattuna etenkin metsäluonnossa. Hallitus on sitoutunut Etelä-Suomen metsien suojelua koskevan Metso-ohjelman jatkamiseen. Uusia kansallispuistoja Sipoonkorpeen ja Selkämerelle selvitetään.
Venäjän kanssa tehtävän lähialueyhteistyön yksi painopiste on jatkossakin Itämeren suojelu. Jotta rajat ylittävä yhteistyö voisi olla tehokasta, on meidän muutettava myös omaa toimintaamme. Asutuksesta, teollisuudesta, maataloudesta ja haja-asutuksesta johtuvaa ravinnekuormitusta on vähennettävä Itämeri-ohjelman mukaisesti.
Vihreille on keskeistä, että luonnonsuojelun tasoa ei lähdetä heikentämään. Vesilain uudistaminen yksituumaisesti oli edellytys hyvälle hallitusyhteistyölle. Päätös siitä, että vesilakia uudistetaan yksimielisesti tarkoittaa, että tämä hallitus ei tule mahdollistamaan Vuotoksen altaan rakentamista. Hallitus ei tule mahdollistamaan Vuotoksen altaan rakentamista, eikä myöskään Iijoen Kollajan rakentamista. Myös oppositio kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta näyttää asettuneen tämän linjauksen tueksi.
Talous ja työllisyys
Työvoimasta poistuu tämän hallituskauden aikana 60 000 työntekijää, minkä vuoksi uuden hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite, 80 000–100 000 työpaikkaa, on erittäin haastava. Tavoite on haastavampi kuin se, jonka edellinen hallitus itselleen asetti.
Työllisyyden parantaminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen kautta linjan. Hallitus on sitoutunut ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Tämä auttaa vähentämään koulupudokkaiden määrää ja sillä voidaan osaltaan vastata työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmaan. Työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta laajennetaan. On välttämätöntä, että kaikille taataan mahdollisuus kouluttautua ja päästä kiinni työelämään.
Vihreät ovat tyytyväisiä saavutettuun tulokseen, jolla opintorahaa korotetaan 15 prosentilla ja opiskelijoiden tulorajoja tarkistetaan. Opintorahan jälkeenjääneisyys on ollut silmiinpistävää, sitä ei ole onnistuttu nostamaan yli vuosikymmeneen. Samoin hallitus korjaa yliopistojen perusrahoituksen jälkeenjääneisyyttä summalla, joka ei ole vähäinen. Uskomme, että opiskelijat ovat tyytyväisiä näihin päätöksiin.
Kulttuuripolitiikkaa vahvistetaan. Veikkausvoittovarojen käyttämisestä jakosuhdelain mukaan pidetään kiinni. Kotimaisen elokuvan julkista rahoitusta lisätään. Taiteen vapaan kentän toimintamahdollisuudet turvataan. Kirjastojen roolia vahvistetaan ja kirjastojen perustamiskustannukset säilytetään valtion talousarviossa. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että on vahvoja perusteita säilyttää tekijänoikeusasiat opetusministeriössä.
Toimivalla asuntopolitiikalla vaikutetaan sekä työvoiman saatavuuteen että ihmisten arkeen. Odotamme uudelta asuntoministeriltä politiikkaa, joka luo mahdollisuudet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseen. Tämä on Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta välttämätöntä.
Hallitus on sitoutunut edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikilla elämänalueilla. Tähtäämme palkkaerojen selvään kaventamiseen. Hallitus toteuttaa nopealla aikataululla määräaikaisia työsuhteita selvittäneen työryhmän esitykset. Julkisen sektorin henkilöstöpolitiikassa edistetään pysyvien palvelussuhteiden syntymistä. Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on myös tärkeä keino vahvistaa nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla.
Lakien ja talousarvion valmistelussa otetaan alkuvaiheesta lähtien huomioon sukupuolinäkökulma. Hyvä asia on, että isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla. Tämä parantaa isien mahdollisuuksia hoitaa kotona vauvojaan.
Kuntapolitiikka
Vuoden 2007 Sosiaalibarometrin mukaan vanhusten tilanteen arvioidaan yleisimmin heikkenevän, koska resurssien ei uskota riittävän palvelujen turvaamiseen. Huoli on aiheellinen, sillä väestön ikääntyminen tulee kasvattamaan terveydenhuollon menoja. Hallitusohjelmassa sitoudutaan turvaamaan vanhusväestön hyvä hoito ja palveluiden laatu ja saatavuus. Vihreät korostavat, että tästä sitoumuksesta pidetään kiinni.
Kuntatalouden tilannetta tulee seurata koko hallituskauden ajan huolellisesti ja varmistaa, että kunnallisten palveluiden rahoitus on riittävällä pohjalla. Myönteisen suhdannekehityksen aikana kuntien verotulojen kasvu tasoittaa kuntataloutta, mutta muussa tapauksessa kuntien rahoitus voi joutua tiukoille.
Väestön ikääntyessä ennaltaehkäisevän työn merkitys kasvaa. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on tärkeä avaus tässä asiassa. Keskeistä on, että terveyseroja pystytään kaventamaan nykyisestä.
Verotus
Sinivihreän hallituksen ohjelmaan kuuluu sopimus veronkevennyksistä. Työllisyyden edistämiseksi tuloverotusta kevennetään reilulla miljardilla eurolla.
Melko runsaista veronalennuksista huolimatta veronalennusten ja menonlisäysten suhde on huomattavasti tasapainoisempi kuin mitä se oli edellisenä neljänä vuotena. Veronkevennysten nettovaikutus jää 1 800 miljoonaan euroon, koska hallitus on ohjelmassaan sitoutunut ekologiseen verouudistukseen 300 miljoonan euron verran. Tehty valinta on oikea, sillä se osaltaan parantaa verotuksen ympäristöohjaavuutta.
Lisäksi hallitus kiristää alkoholin ja tupakan verotusta. Myös harmaan talouden torjunta on osa kestävää talous- ja veropolitiikkaa.
Hallituksen finanssipolitiikka perustuu jatkossakin kehysmenettelyyn. Kehysmenettelyä on joustavoitettu sen kritiikin pohjalta, jota erityisesti eduskunta viime kaudella esitti. Järjestelmään ei kuitenkaan ole sisällytetty mahdollisuutta puolivälin tarkasteluun menojen osalta. Toisaalta myöskään verojen suhteen sellaista ei ole kirjattu.
Perusturva ja lasten eriarvoistuminen
Ihmisten hyvinvointi keskimäärin on kasvanut, mutta kehityksen kääntöpuoli on, että ihmisten eriarvoistuminen on syventynyt ja näyttää olevan luonteeltaan entistä pysyvämpää. Työttömien ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten heikon tilanteen ohella erityinen huolenaihe on lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvu.
Perusturvauudistus on hallituksen yksi keskeinen haaste. Sosiaaliturvan tämän hetken polttavimmat kysymykset ovat etuuksien riittämätön taso ja työttömyysturvan huono yhteensovitettavuus palkkatyön kanssa. Hallitusohjelman tavoite aukottoman, työhön kannustavan ja köyhyyttä vähentävän perusturvan luomisesta on Vihreille mieleen. Perusturvauudistuksen onnistuminen on avainasemassa siinä, että myös sosiaaliturvan varassa elävät ihmiset voivat kokea olevansa täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä.
Lasten eriarvoistuminen on yksi kaikkein huolestuttavimmista muutoksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallitus sitoutuu vähentämään lapsiperheiden köyhyyttä. Tämä on vaikea tehtävä.
Hallitusohjelman tulonsiirrot kohdistuvat köyhimmille lapsiperheille. Yhden vanhemman perheiden asemaan puututaan nostamalla lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Pienin äitiys-, isyys- ja vanhempainraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle, mikä nostaa päivärahaa noin sadalla eurolla kuukaudessa.
Päivärahansaajien verotus on kiristynyt, koska kunnallisveroprosentit ovat nousseet, mutta perusvähennystä ei ole tarkistettu vuoden 1991 jälkeen. Hallituksen päätös korottaa kunnallisverotuksen perusvähennystä 2000 euroon helpottaa päivärahansaajien asemaa.
Panostamalla reilusti nykyistä enemmän peruskouluun voimme ehkäistä syrjäytymistä. Hallituksen osoittamalla lisärahoituksella kuntien on tarkoitus pienentää luokkakokoja, lisätä erityisopetusta ja tukiopetusta ja etenkin parantaa oppilashuoltoa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin politiikkaohjelma on tärkeä väline etsiä keinoja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi niistä palveluista, jotka kaikkein huonoimmin on mitoitettu ihmisten tarpeita vastaavaksi. Hallitusohjelman kirjaus lapsiperheiden kotipalvelusta on erittäin tärkeä.
Apurahataiteilijat ja –tutkijat ovat olleet sosiaaliturvan väliinputoajia. Näin ei ole enää jatkossa.
Oikeus- ja maahanmuuttopolitiikka
Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kehitetään johdonmukaisesti niin, että se ottaa huomioon työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja Suomen kansainväliset sitoumukset.
Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan ja turvapaikanhakijoiden asemaa kohtuullistetaan. Kansalaisuuden saamiseen vaadittavaa aikaa lyhennetään ja kielikoulutusta lisätään. Suomessa työskenteleville ihmisille, jotka ovat työllistyneet turvapaikkaprosessin aikana, annetaan mahdollisuus hakea työlupaa täältä käsin. Ulkomaalaisvirasto muutetaan maahanmuuttovirastoksi.
Av regeringsprogrammet framgår en förändrad attityd till invandring. Det finns två orsaker till att en attitydändring är nödvändig. Utan en öppnare invandrarpolitik kan vi inte öka arbetskraftsinvandringen. Utan en humanare praxis är vi inte en rättstat där jämlikhet råder.
Hallitusohjelmasta on luettavissa asennemuutos suhteessa maahanmuuttoon. Asennemuutos on välttämätön kahdestakin syystä. Ilman avoimempaa maahanmuuttopolitiikkaa emme pysty lisäämään työperäistä maahanmuuttoa. Ilman nykyistä inhimillisempiä käytäntöjä emme ole tasa-arvoinen oikeusvaltio.
Hallitus parantaa kansalaisten oikeusturvaa siirtämällä. Syyttäjien roolia esitutkinnassa vahvistetaan. Hallitus puuttuu myös vankien tilanteeseen. Vankien kuntouttavan toiminnan edellytykset turvataan vankeuslain edellyttämällä tavalla ja vankiloiden peruskorjaamista jatketaan.
Ulkopolitiikka
Sinivihreän hallituksen ulkopolitiikka jatkaa edeltävien hallitusten viitoittamalla linjalla. Suomi korostaa YK:n asemaa ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. Euroopan unioni nähdään Suomen tärkeimpänä ulkopolitiikan viitekehyksenä. Suhteita Venäjään ja transatlanttista yhteistyötä USA:n ja Kanadan kanssa syvennetään.
Vihreät ovat pettyneitä siihen, että hallitusohjelmassa ei ole vuosilukua sille, koska 0,7 prosentin tavoite kehitysyhteistyömäärärahoissa aiotaan saavuttaa. Nyt sovitulla rahoituksella tason voi arvioida olevan 0,57 prosenttia vuonna 2011. Tavoitetason määrittämiseen ja rahoitukseen on syytä palata kehysriihessä.
Tämän hallituksen haaste
Seuraavat neljä vuotta politiikassa eivät tule olemaan helppoja. Yhteiskunnassamme on merkittäviä ongelmia, syrjäytymistä, köyhyyttä ja osattomuutta. Työllisyysasteen nostaminen on haastavaa väestön ikääntymisen johdosta, ja samasta syystä palvelujen tarve tulee huomattavasti kasvamaan. Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin hupenemisen pahenevat ongelmat ovat käsissämme.
Vaikeasta tehtävänannosta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, uskomme että nyt työnsä aloittavalla hallituksella on kykyä ja mahdollisuuksia vastata näihin poliittisiin haasteisiin.
Vastaa