Vihreiden ryhmäpuhe valtiontalouden kehyksistä 2008-2011

Nyt kun työmarkkinoilta alkaa poistua ihmisiä enenevässä määrin, hallituksen itselleen asettama 80 000–100 000 työpaikan tavoite on erittäin haastava. Samalla ollaan tilanteessa, jossa on yhä enemmän sellaisia aloja, joilla työvoimaa ei ole saatavilla helposti.

Työllisyyden parantaminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen. Nyt on entistä tärkeämpää, että kaikki lapset saavat peruskoulun päätökseen ja että peruskoulun päättäneet oppilaat jatkavat opintojaan, jotta työllistyminen myöhemmin on mahdollista.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen auttaa niitä nuoria, joille ei ole nyt löytynyt opiskelupaikkaa. Erityisesti Vihreä eduskuntaryhmä kiittää hallitusta oppisopimuskoulutuksen ja työpajatoiminnan lisäämisestä.

Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on myös työllisyyden näkökulmasta perusteltua. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että työllisten lukumäärän lisäksi hallituksen tulee seurata myös henkilötyövuosien määrän kehitystä.

Veroista

Valtiovarainministerin mukaan tiettyihin veronkorotuksiin on kaavailtu nopeampaa aikataulua kuin veronalennuksiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä tätä ajattelua voidaan pitää perusteltuna.

Tuloverotuksen keventämisen osalta on otettava huomioon suhdannetilanne ja palkkaratkaisut. Veronalennusten painottaminen hallituskauden jälkipuoliskolle on vastuullista. Kehyspäätöksessä katsotaan valtiontaloutta kokonaisuutena niin, etteivät veronalennukset uhkaa pitkän aikavälin julkisen talouden kestävyyttä.

Veronkorotuksilla on myös muita tarkoituksia kuin rahavarojen kerääminen julkiselle taloudelle. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että sekä alkoholi- että ympäristöverojen osalta olisi hyvä tehdä päätöksiä jo vuoden 2008 alusta.

Alkoholiveron korotus on tarpeen sosiaalisista ja kansanterveydellisistä syistä. Veron korotusta perustelee osaltaan myös se, että Viro kiristää alkoholin verotusta.

Ympäristö- ja energiaverojen korotuksella on tarkoitus kannustaa ihmisiä luonnon- ja ilmastonsuojeluun. Energiaverojen korotus ei ole kovin suuri, mutta se antaa ihmisille hyvän tilaisuuden käydä läpi omaa kulutustaan. Pakastimen sulattaminen, kodinkoneiden sammuttaminen kokonaan ja hehkulamppujen vaihtaminen energiansäästölamppuihin ovat arkisia tapoja suojella ilmastoa ja samalla myös välttyä veronkorotusten vaikutuksilta.

Idén med att höja miljö- och energiskatterna är att uppmuntra människor att engagera sig för natur- och klimatskydd. Det är inte fråga om någon stor höjning av energiskatten, men det ger människor en chans att se på sin egen konsumtion. Att frosta av kylskåpet, släcka ner hushållsmaskiner helt och hållet och att byta ut glödlampor mot energisnåla lampor är vardagliga sätt att skydda klimatet.

Valtionvarainministeriön yksi tehtävä on suojella valtiontaloutta. Verotuksen keventäminen ja palveluiden parantaminen on mahdollista osin harmaan ja mustan talouden torjunnan ansiosta. Hallitusohjelmassa tähän on suhtauduttu täydellä vakavuudella. Riskialoilla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, valvonnan on toimittava tehokkaasti. Suomen tulee myös harkita tietyillä aloilla käännettyyn arvolisäverojärjestelmään siirtymistä, kuten osassa Euroopan unionin jäsenmaita on tehty.

Kulttuuri ja sivistys

Kirjastot, kotimainen elokuva, design, teatterit, orkesterit, maksuton yliopisto-opetus, tutkimus. Suomalaisilla on tieteen ja taiteen saralla saavutuksia, jotka yhdistävät meitä, ja joista voimme olla ylpeitä.

Innovaatioyliopiston tarkoituksena on yhdistää ylintä tieteellistä ja taiteellista opetusta ja tutkimusta. Yliopistot, myös innovaatioyliopisto, lähtevät vapaan tieteen tekemisen ja sivistyksen ihanteista. Vihreälle eduskuntaryhmälle on selvää, että taideteollinen ja taiteellinen koulutus täytyy säilyttää vahvana ja arvostettuna tässä tulevassa korkeakoulussa.

Yliopistojen perusrahoitusta nostetaan 80 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuusohjelman lähtökohtia on uudistettu korkeakoulujen ja Suomen akatemian osalta niin, että ohjelma ei saa uhata koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että nämä ovat välttämättömiä uudistuksia, jotta voimme varmistaa korkeakoulujen toimintaedellytykset.

Veikkauksen tuotto-odotusta nostamalla varmistettiin se, että Veikkauksen tuotot jakautuvat sovitussa suhteessa taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotoiminnalle. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että taidelaitokset saavat kipeästi kaipaamansa indeksikorotukset ja samoin on tärkeää, että kehyskauden aikana kotimaisen elokuvan ja taiteen vapaan kentän toimijoiden rahoitusta voidaan vahvistaa. Myös apurahatutkijoiden sosiaaliturvan kysymykset tulee ratkaista.

Palvelut

Kehyspäätöksessä vahvistetaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta lisätään. Valtionosuuksien lisäys kohdistuu perusterveydenhuoltoon, vanhusten laitoshoidon ja kotihoidon henkilöstöön, vammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantamiseen, perhehoitoon ja lapsiperheiden kotipalveluun.

Kehyspäätöksessä vahvistetaan lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Työttömien, opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapsilla on oltava tosiasialliset mahdollisuudet päivähoitoon. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että jatkossakin tulee olemaan lapsia, jotka ovat kokopäivähoidossa, eivätkä maksa päivähoitomaksua.

Päivähoidon saatavuus on merkittävä tekijä sen suhteen ovatko vanhemmat työmarkkinoiden käytettävissä ja tietyissä ryhmissä päivähoidon maksuilla on myös merkitystä siinä, onko työn tekeminen kannattavaa. Nämä kysymykset tulee ottaa huomioon maksu-uudistusta valmisteltaessa. Uskomme, että myös muut hallituspuolueet jakavat nämä tavoitteet, ja että päivähoidon maksuista kokonaisuudessaan löydetään sopimus.

Tulonsiirrot

Suomalaisen perusturvan taso on tällä hetkellä liian matala. Vihreät pitävät kehyksissä vahvistettuja tulonsiirtojen korotuksia onnistuneena kokonaisuutena. Tämä hallitus korottaa tulonsiirtoja 100 miljoonalla eurolla enemmän kuin edeltäjänsä, ja korotukset on kohdistettu hyvin.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää erinomaisena sitä, että pienin äitiys-, isyys- ja vanhempainraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle. Korotus on yli sata euroa kuukaudessa. Uudistuksen merkittävyyttä lisää se, että lähes viidennes äideistä on jatkuvasti saanut pienintä äitiyspäivärahaa.

Isälle korvamerkitty vapaa pitenee kahdella viikolla vuonna 2010. Isän vapaan pidennys ja isien perhevapaiden kampanjointi toivottavasti johtavat siihen, että isät hoitaisivat huomattavasti nykyistä enemmän kotona vauvojaan.

Opiskelijoiden tulorajoja korotetaan vuoden alusta, ja opintorahaa nostetaan syyslukukauden alusta. Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha nousee 297 euroon. Opiskelijat ovat tavoitelleet korotusta pitkään ja uskon, että siitä osataan iloita. Tulorajoihin on koskettu viimeksi vuonna 1998, joten niidenkin tarkistuksella oli korkea aika.

Uutena määrärahana kehykseen varataan kaksi miljoonaa euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen. Asumiskustannukset ovat heikentäneet siviilipalvelusmiesten toimeentuloa, koska vain osa palveluspaikoista on suoriutunut asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta.

Oikeusasiat

Tuomioistuinten ruuhkautuminen on ollut vakava ongelma esimerkiksi huoltajuusratkaisua odottaville perheille ja rikosten uhreille. Nyt ruuhkia lähdetään purkamaan määrätietoisesti.

Kehyspäätös vahvistaa myös sen, että vankeinhoidon vaikeaa tilannetta voidaan helpottaa. Vihreä eduskuntaryhmä on tästä tyytyväinen. Samoin pidämme hyvänä sitä, että syyttäjälaitoksen rahoitusta parannetaan. Tämä on tärkeää, jotta syyttäjällä on aikaa talousrikoksiin ja sivuun jääneisiin rikoslajeihin, kuten rasistiset rikokset ja ympäristörikokset.

Saamelaiskulttuurikeskuksen perustaminen on ollut pitkään yksi saamelaisten ja myös koko Lapin maakuntaohjelman kärkihankkeista. Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen on odottanut valtion rahoituspäätöstä, joka nyt kehyksissä viimein saatiin vahvistettua. Tästä Vihreä eduskuntaryhmä ilmaisee ilonsa.

Joukkoliikenne

Liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa liikenteen päästöt kasvavat. Henkilöautojen, etenkin ns. kakkosautojen, määrä lisääntyy, työmatkat pitenevät ja yhdyskuntarakenne hajaantuu. Joukkoliikenteen suosio laskee jopa Helsingissä, missä joukkoliikenne on todellinen vaihtoehto.

Liikenteen päästöjä voidaan rakenteellisesti torjua kaavoituksella. Kehärata on tästä näkökulmasta arvokas hanke, koska se mahdollistaa asuinalueiden rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Kehäradan suunnittelua on jatkettava niin, että se valmistuu nyt sovitussa aikataulussa.

Kehyspäätöksessä luodaan uusi tuki, suurten kaupunkien joukkoliikennetuki, jonka myötä valtio osallistuu joukkoliikenteen rahoitukseen kaikkialla Suomessa. Eduskunta on pitkään toivonut tätä tukea, jota suuret kaupungit tarvitsevat autoistumisen hillitsemiseen. On harmillista, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen taso jäi tavoiteltua alhaisemmaksi, ja että sen aloitus siirtyi. Eduskunnan on vielä tarpeen etsiä mahdollisuuksia perustaa tuki jo aiemmin.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatetaan 370 miljoonalla eurolla. Prosentteina tämän arvioidaan tarkoittavan 0,55 prosentin tasoa bruttokansantuotteesta vuonna 2011.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi saavuttaa kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin taso bruttokansantuotteesta. Nykytahdilla tämä taso saavutettaisiin vuonna 2015. Tavoitteen saavuttaminen on syytä varmistaa kirjauksella, mihin vuoteen mennessä hallitus aikoo tämän prosenttiosuuden saavuttaa.