Puheenjohtajan linjapuhe

Anni Sinnemäen puhe puoluekokouksessa 16.5.2009 puheenjohtajaksi valinnan jälkeen

Hyvät vihreät, hyvät ystävät, hyvä puoluekokousväki!

KIITOS LUOTTAMUKSESTA.
Kiitos Tarjalle näistä neljästä vuodesta.

Synnyin keskelle öljykriisiä vuonna 1973. Seuraavana vuonna 1974 Vesihallitus julkaisi kaksi suunnitelmaa tekoaltaan rakentamisesta Kemijoen yläjuoksulle. Vuotoksen alueen arvokkaan luonnon säilymisestä on kamppailtu niin kauan kuin olen elänyt.

Kemihaaran suot ovat jäljellä, samoin ainutlaatuiset Keminsaaret, mutta monille ihmisille taival on ollut kohtuuttoman raskas. Keväällä 1990 lapseni syntyi. Seuraavan vuoden syksynä kauppa- ja teollisuusministeriö teki jälleen uuden esityksen Vuotoksen altaan rakentamista. Vihreät menivät eduskunnassa vastalauseena syömälakkoon.

Olen kasvanut kaupungissa ja olen kiintynyt elämääni kotiseudulla. Kaupungissa eläneeltä kysytään usein, miten on mahdollista että arvostat luontoa ja haluat suojella sitä. Mitä kaupunkilainen luonnosta tietää? Ensimmäinen reaktioni on, että kysymys on outo. Emmekö me kaikki tarvitse luonnonsuojelua? Eikö luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ole terve päämäärä kenelle tahansa?

Mutta vaikka se on epäilemättä järkevä päämäärä: Miksi luonnonsuojelu merkitsee minulle niin paljon? Ajattelen, että mielemme tarvitsee äärettömyyden kokemusta. Sitä, että lajien kirjo on ehtymätön ja täynnä vielä tuntemattomia ominaisuuksia. Sitä, että erämaa jatkuisi. Tunne on pohjimmiltaan sama kuin se, että aina on vielä yksi hyvä romaani ja sen maailma tuntematta tai, että rakastetun ihmisen kanssa haluaa viettää vielä seuraavankin sunnuntain.

Tunteen ohella, ympäristö on olemassaolon ja talouden aineellinen perusta. Ekosysteemipalvelut kuten leuto ilmasto, vedenkierto tai lajistollinen monimuotoisuus ovat välttämättömiä. Ilmastosta on vuosien jälkeen tullut politiikan kovaa ydintä, mutta tämä hallitustaival on osoittanut, ettei ympäristönsuojelusta laajasti voi sanoa samaa.

Korkein hallinto-oikeus kuoppasi päätöksellään Vuotoksen altaan vuonna 2002. Pari vuotta myöhemmin alue liitettiin osaksi Natura 2000 -verkostoa linnuston ja suoluonnon ainutlaatuisuuden tähden. Tästä huolimatta Vuotoksen allas on ollut osa tämänkin hallituskauden poliittista keskustelua.

Ympäristön- ja luonnonsuojelun kysymykset ovat olleet vaikeita koko tämän hallituskauden ajan. Eteläisen Suomen metsiensuojeluohjelman, Metson, rahoitus on liian niukka. Aluehallinnon uudistus ja valtion tuottavuusohjelma ovat riski ympäristöhallinnolle ja sitä kautta ympäristönsuojelulle. Esitys Pallaksen vanhan hotellin korvaamisesta uudella on muuttunut matkan varrella, mutta monet näkevät koko hankkeen vaarallisena ennakkotapauksena. Norppakanta kutistuu, mutta kalastuskiellosta keskustellaan vasta ensi vuodelle. Emme ole onnistuneet ympäristönsuojelussa riittävän hyvin. Monet onnistumisista ovat olleet torjuntavoittoja, eivätkä asioiden tilan parantamista.

Ympäristönsuojelu nousee hyvin harvoin kunnolla poliittiseen keskusteluun. Siksi myös Vihreiden on oltava terävämpiä ympäristöpolitiikassa.

Entä kiinnostaako isänmaan luontoarvojen säilyttäminen kokoomusta ja keskustaa? Onko heillä yhtään ehdotusta siitä, miten suomalaista luontoa voitaisiin vaalia nykyistä paremmin?

Tulisiko Lapin vielä suojelemattomia vanhoja metsiä säästää?
Pitäisikö Metso-ohjelmaa vahvistaa lisäämällä suojelutavoitetta Metsähallituksen mailla?
Voisimmeko päättää, että uusia arvokkaita luonnontilaisia soita ei enää valjasteta turpeennostoon?
Tai onko jotain muita ehdotuksia, joista ei jokapäiväisen politiikan tuoksinassa ole ehditty keskustella?

Ystävät,

Vietin varhaisen aikuisuuteni vaihtoehdottomuuden politiikan ja täydellisen epäpoliittisuuden välimaastossa. Nuo tunnelmat alkoivat 90-luvun lopussa murtua. Myös minulle syy lähteä politiikkaan oli halu muuttua kuluttajasta kansalaiseksi ja kahvipöytäkriitikosta ihmiseksi, joka etsii vaihtoehtoja ja tekee niitä todeksi.

Talous on nyt aivan eri tavalla poliittista kuin kansanedustajaurani alussa kymmenen vuotta sitten. Se on tärkeää, sillä monet tavoitteistamme voivat toteutua vain muuttamalla sitä, miten taloutta ohjataan.

Talouskriisi. Ilmastokriisi. Nopeasti kasvava työttömyys. Rakennemuutoksen kanssa kamppailevat paikkakunnat. Huoltosuhteen heikentymisen aiheuttama valtiontalouden kestävyysvaje.

Suurin haasteeni Vihreiden puheenjohtajana on talouspolitiikka.

Viime viikkojen aikana minulta on kysytty eniten sitä, pelottaako puolueen puheenjohtajuus nopeasti kasvavan työttömyyden aikana. Työttömien määrän arvioidaan tänä vuonna nousevan 280 000:een, se tarkoittaa lähes 100 000 uutta työtä vailla olevaa ihmistä. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden raju kasvu. Tietysti se hirvittää, tilanne on erittäin vakava.

Enemmän silti pelottaa ja hermostuttaa niitä tuhansia ja tuhansia suomalaisia, jotka ovat menettäneet työnsä tai jotka ovat sen vaarassa menettää. Monilla vastavalmistuneilla on vaikeuksia päästä mukaan työelämään. Haluan olla heidän käytössään, ottaa heidän tilanteensa vakavasti ja parantaa sitä.

Edellinen lama jätti Suomeen syvät arvet. Epäluottamusta ja henkilökohtaisia murhenäytelmiä aiheutti erityisesti poliittisen johdon lupaus vahvasta markasta ja sen lupauksen pyörtäminen. Seurauksena oli valuuttalainojen moninkertaistuminen ja konkurssiaalto. Vastaava ei saa toistua.

Tämä lama ei saa olla vaihtoehdottomuuden politiikkaa vaan vaihtoehtojen.

Se tarkoittaa, että yrityksen kaatumisen tai irtisanomisen jälkeen ihmisen on saatava uusi mahdollisuus. Työttömäksi jääneet on pidettävä mukana yhteiskunnassa. Työtä vailla olevat tarvitsevat järkevää koulutusta. Meidän on katsottava voimmeko jakaa työtä useampien kesken. Myös perusturvan vahvistamisella on kiire, jotta voimme estää köyhyyden lisääntymisen.

Suomessa tulee löytää hitaan kasvun ajan talouspolitiikan ohjauskeinot. Hitaan kasvun ohjauskeinojen tarve liittyy toisaalta käsillä olevasta taantumasta selviämiseen ja toisaalta väestön ikääntymiseen. On päätettävä siitä, miten palkkaneuvotteluja tulevaisuudessa koordinoidaan. Toivon hyvää yhteistyötä SAK:n uuden puheenjohtajan Lauri Lylyn kanssa.

Tulevina vuosina maksamme nyt otettua velkaa. Se tarkoittaa käytännössä veroasteen nousua. Silloin tarvitaan oikeudenmukaisuutta harkintaan siitä, mihin ja keihin veroasteen korotus kohdentuu. Myös hyväosaisten on osallistuttava laman laskujen maksamiseen. Taantuman taituttua on ryhdyttävä verojärjestelmän uudistamiseen.

Verojärjestelmän uudistaminen on todella vaikea tehtävä. Veroasteen nostaminen ylipäätään on hankalaa, meillekin, koska aina on myös verolajeja joita haluttaisi laskea. Peruslinjojamme ovat ainakin seuraavat: työtulojen ja pääomatulojen verotuksen epäsuhtaa on korjattava. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöveroihin. Pienten työtulojen verovapaus helpottaisi pienituloisten asemaa ja työllistymistä.

Tillsammans kan vi öka förståelsen för allt som känns främmande och skrämmande. Ju flera som känner sig utanför desto mera ökar risken för alla slags fördomar. I hårda tider är gemenskapskänslan och rättvisan de bästa medlen mot oroväckande aggressioner i samhället. Vi behöver varandra och vi har inte råd att förlora en enda människas framtidstro.

Hyvät vihreät,

Suomi tarvitsee uutta työtä, uutta yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistamista.

Vihreät ovat yrittäjämyönteinen puolue. Ihmisten oma toimeliaisuus ja aktiivisuus ovat olleet meille aina tärkeää. Se pätee kansalaistoimintaan, mutta tietysti myös talouteen. Me emme tue kaikkia yrittäjien vaatimuksia, mutta me haluamme parantaa yrittämisen mahdollisuuksia Suomessa. Tutkijoiden ja taiteilijoiden sosiaaliturvaa on parannettu tällä hallituskaudella. Nyt on yrittäjien vuoro. Yrittäjät laittavat usein likoon koko elämänsä ja omaisuutensa. Myös he tarvitsevat turvaverkkoja.

Vihreät haluavat tukea talouden rakenteiden uudistamista. Nyt valetaan perustoja tulevien vuosien hyvinvoinnille.

Metsäteollisuus on tästä tärkeä esimerkki. Sen rakennemuutos käynnistyi jo ennen taantumaa, koska eukalyptus ja paperinkulutus kasvavat nopeasti samassa ilmansuunnassa.

Olemme jääneet jälkeen pitkälle jalostettujen puutuotteiden markkinoilla. Viemme lautaa ja tuomme huonekaluja. Hakkaamme vanhoja metsiä, mutta emme osaa rakentaa puista kerrostaloa. Nyt tarvitaan monipuolisuutta, jotta voimme myös tulevaisuudessa elää metsistä.

Talouskriisin ja ilmastokriisin kaksoishaasteen ratkaisut on mahdollista yhdistää. Meillä on 40 vuotta aikaa rakentaa uudelleen tapamme tuottaa energiaa, liikkua, kuluttaa, elää. Se on pelottavan lyhyt aika. Se on myös mahdollisuus luoda uusia työpaikkoja ilmaston, luonnonvarojen ja ympäristön säästämisestä.

Vihreitä tarvitaan tekemään näitä päätöksiä.

Hyvä vihreä puoluekokousväki,

Ihmisten saaminen mukaan poliittiseen toimintaan on yksi Vihreiden tavoitteista. Vain niin, että meillä on paljon ihmisiä tekemässä työtä yhteisten tavoitteiden eteen, voimme menestyä.

Asialla on myös paljon vakavampi puoli, josta oikeusministeri Tuija Brax on ansiokkaasti puhunut. Suomalainen demokratia ei ole kaikilta osin hyvässä kunnossa. Monet katsovat, ettei äänestäminen kannata. Suomalaisista 67 % kaipaa "vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen". Poliittiset päättäjät eivät ole onnistuneet näyttämään, että äänestämällä on todella mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa. Ihmisten kuulemisessa ja mukaan ottamisessa ollaan huonoja.

Haluan, että Vihreät ovat murtamassa tätä kulttuuria.

Missä me emme ole olleet hyviä? Miesten ei tunnu olevan yhtä helppoa äänestää meitä kuin naisten. Loistavia miesehdokkaitamme on usein harmittanut, että naiset tuntuvat saavan enemmän ääniä. Vihreä miesjärjestö on perustettu tuomaan miesnäkökulmaa vihreään politiikkaan sekä olemaan yks luonteva reitti miehille tulla mukaan poliittiseen toimintaan.

Vihreät tavoitteet kestävästä ja oikeudenmukaisesta taloudesta palvelevat varmasti sekä naisia että miehiä. Vaikka haluamme murtaa stereotypioita, hieman leikittelyä niillä silti. Perinteisesti miehiin liitetyistä asioista meidän poliittiselle asialistallemme ovat kuuluneet luonnonlohikannan säilyttäminen ja kitararokin puolustaminen. Maastoautot eivät niinkään, tosin sähköautot saattavat muuttaa tilannetta.

Olemme puhuneet paljon miesten oikeudesta lastensa kasvatukseen vauva-aikana. Mutta olemmeko puhuneet tarpeeksi huoltajuusriidoista? Eduskuntaryhmässä käsitykset kauppojen aukioloajoista noudattavat lähes puhdasta sukupuolijakoa. Tässä vaiheessa voin vain todeta: miehet tervetuloa mukaan silläkin uhalla että käsityksemme joistakin asioista muuttuu.

Meidän on pystyttävä tekemään Vihreistä paikka, johon ihmiset tulevat, koska he uskovat, että täällä voi muuttaa asioita.

Tavoitteemme ovat suomalaisten laajasti kannattamia.

- 77 prosenttia suomalaisista kokee ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmat henkilökohtaisesti huolestuttavaksi
- 45 prosenttia olisi valmis maksamaan ilmastoveroa
- Kolme neljäsosaa valitsee ennemmin verojen korottamisen kuin sosiaaliturvan alentamisen
- Yli 60 prosenttia pitää metsäpolitiikassa erittäin tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä

Tästä joukosta meidän pitää onnistua vakuuttamaan taaksemme entistä useampi.

Jag har altid varit en ganska vanlig grön, lukuun ottamatta sitä, että en neulo kokouksissa. Olen tehnyt politiikkaa kanssanne yli kymmenen vuotta, eikä se ole tuntunut turhauttavalta päivääkään.

Vihreät on aktiivinen ja kasvava joukko ihmisiä. Meidän tavoitteenamme on ekologisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Tällaista puoluetta on kunnia johtaa.

Vihreiden tavoitteiden toteuttamiseksi on voitettava kahdet seuraavat vaalit. Ne kaksi vihreää, jotka valitaan europarlamenttiin, ovat ne kaksi suomalaista, jotka todennäköisesti kaikkein eniten tulevat vaikuttamaan globaalin ilmastopolitiikan suuntaan. Tämän Satu Hassi on omalla työllään osoittanut.

Eduskuntavaalit 2011 ovat suuret tulevaisuusvaalit. Erityisesti kaksi asiaa, joista on puhuttu pitkään, ovat silloin täällä.
- Ilmastonmuutos
- Ikääntynyt Suomi

Uskon, että puolueiden kannatuksissa tulee tapahtumaan suuria muutoksia. Tavoitteemme tulevissa vaaleissa on 20 kansanedustajaa. Meitä kaikkia eri puolelta Suomea tarvitaan, jotta saavutamme tavoitteemme.

Meitä on varmasti yli 10 000 2010-luvun alkupuolella. Jos haluamme olla mukana ratkaisemassa yhteiskunnallisia ongelmia, me emme itse riitä. Meidän täytyy olla valmiita etsimään vastauksia kenen tahansa kanssa, olivatpa nuo muut vihaisia epäpoliittisia ihmisiä, innostuneita epäpoliittisia ihmisiä, muiden puolueiden ihmisiä. Tällä joukolla on varmasti kyky katsoa myös itsensä ulkopuolelle ja tulevaisuuteen.

Kiitos puoluekokoukselle luottamuksesta.