Monet lajit, yksi planeetta, yksi tulevaisuus
Haluaisin juhlistaa vuoden 2010 maailman ympäristöpäivää suurella saavutuksella. Haluaisin voida nostaa maljan sille, että tavoitteet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä olisi saavutettu. Valitettavasti näin ei ole. Suomessa monimuotoisuuden köyhtyminen on hidastunut mutta ei pysähtynyt. Meidän täytyy kiristää tahtia, jotta pääsemme tavoitteeseen. Mutta maljan nostamiseen taitaa silti olla syytä, luonnossa itsessään. Nostetaan tänään malja uusille löytyneille lajeille!
Suomessa vuoden aikana löydetyt uudet lajit ovat linnuista esimerkiksi amerikankurmitsa ja hyönteislajeja on myös useita. Suomelle uusien lajien lisäksi maailmalta on löytynyt myös kokonaan tieteelle uusia tuttavuuksia kuten pinokkiosammakko tai uusi uunilintulaji Phylloscopus calciatilis.
Nämä uudet löydöt kertovat siitä, että luonnossa on vielä paljon ihmisille tuntemattomia asioita. Vaarana on, että sukupuuttovauhdin kiihtyessä yhä useampi laji jää meiltä kokonaan löytämättä ja osa luonnon ihmeellisyydestä katoaa pysyvästi. Näiden lajien mukana voi hävitä tietoa maapallomme historiasta tai lääketieteen tulevaisuudesta.
Tänä vuonna maailman ympäristöpäivän teema on “Monet lajit, yksi planeetta, yksi tulevaisuus.”
Maailman ympäristöpäivä lanseerattiin vuonna 1972 YK:n yleiskokouksen avajaispäivänä. Tuossa kokouksessa pääteemana olivat ympäristöasiat ja kokousta pidetään käännekohtana kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa. Luonnon monimuotoisuuden vuodesta pitää tehdä uusi käännekohta. Ympäristö, luonnonsuojelu ja ilmasto on nostettava politiikan kärkiteemoiksi.
Suomessa jo joka kymmenes laji on uhanalainen. Erityisesti metsissä ja perinneympäristöissä elää paljon lajeja, joiden kannat pienenevät esimerkiksi tehostuneen metsätalouden, metsien muuttuneiden ikärakenteiden tai niittyjen katoamisen myötä. Lajistokartoitukseen tulee suunnata lisää varoja ja Suomen tulee saada riittävän kattava ja yhtenäinen suojelualueverkosto.
Kattavan suojeluohjelman lisäksi elinympäristöjen tilaa tulee parantaa esimerkiksi tarjoamalla metsänomistajille vaihtoehtoisia metsänhoitomenetelmiä sekä suuntaamalla lisää resursseja perinnebiotooppien perustamiseen ja ylläpitoon.
Vahva ympäristöpolitiikka edellyttää vahvaa ja itsenäistä ympäristöhallintoa ja –ministeriötä. Puheet ympäristöministeriön sulauttamisesta maa- ja metsätalousministeriöön ovat absurdeja aikana, jolloin ympäristöseurantaa ja luonnon arvostamista myös elinkeinopäätöksissä tulisi päinvastoin vahvistaa.
Sen lisäksi, että luontoa on suojeltava sen itseisarvon takia, on meillä ihmisillä myös yhteinen tulevaisuus muun luonnon kanssa.
Maailman ympäristöpäivä: http://www.unep.org/wed/2010/english/
