« Kaikki artikkelit

Kerjäämisen kieltäminen ei ratkaise ongelmaa

Kerjääminen tuo näkyviin köyhyyden. Se pakottaa töihin menijät ja ostoksilla olijat huomaamaan kotimaassaan syrjityn ihmisryhmän. Kerjääminen herättää ristiriitaisia tunteita, joita ongelmien kohtaaminen kasvokkain herättää.

Kokoomuksen kansanedustaja Juha Hakola jätti eduskunnalle lakialoitteen järjestyslain muuttamisesta viime huhtikuuta. Lakialoitteen allekirjoitti 52 kansanedustajaa kokoomuksesta, keskustasta, demareista, kristillisdemokraateista ja perussuomalaisista. Läpi mennessään lakimuutos kriminalisoisi kerjäämisen ja yleisellä paikalla kerjäämisestä seuraisi sakkorangaistus.

Lakialoitetta perusteltiin sillä, että kaupunkiviihtyvyys paranisi, kun kerjääminen kiellettäisiin lailla. Yhtenä huolena lakialoitteen allekirjoittaneilla on ollut kerjäämiseen liittyvä muu häiritsevä käytös tai esimerkiksi varkaudet.

Syrjityn vähemmistön tilanteen hoitaminen kerjäämiskiellolla ei mielestämme voi olla ihmisarvoa kunnioittavan politiikan tai virkamiestyön tulos.

Emme kannata kerjäämisen kieltämistä, sillä ongelmat, jotka ajavat ihmiset pois kotimaastaan ja kerjäämään, eivät poistu ongelmien lakaisemisella maton alle. Pahimmassa tapauksessa kerjäämisen kieltäminen ajaa väärin kohdellun ja erittäin heikossa asemassa olevan ihmisryhmän tukalampaan asemaan. Jos kiellämme ihmisiä istumasta kadulla paperimukin kanssa, on mahdollista, että itse asiassa ajamme heidät rikollisuuden pariin sen estämisen sijaan.

Väkivaltainen tai häiritsevä käytös, joka on lakialoitteen toinen perustelu, on kielletty jo tällä hetkellä järjestyssäännöissä. Tätä varten kerjäämiskieltoa ei tarvita.

Kerjäämisen kriminalisoiminen ei ole tehokas keino kitkeä kerjääviin ihmisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä. Jos kerjäämiseen liittyy esimerkiksi koronkiskontaa tai ihmiskauppaepäilyksiä, on asiaan puututtava poliisi- ja viranomaisvoimin.

Haluamme Suomelle aktiivisen roolin Euroopan Unionissa

Köyhyydelle, hyväksikäytölle ja syrjinnälle ei tule ummistaa silmiä. Tarvitsemme voimakkaampia toimenpiteitä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi EU-tasolla. Esimerkiksi Unkarissa romanit ovat taloustilanteen heikentyessä joutuneet äärioikeistolaisten hyökkäysten kohteeksi. Syrjityn ihmisryhmän oloja on parannettava maissa, joista he ovat kotoisin

Vihreiden mielestä Euroopan Unionille tulisi nimetä romaniasioiden erityislähettiläs. Esimerkiksi Paavo Lipponen voisi ansiokkaasti hoitaa tätä tehtävää. Lipponen on jo pääministeriaikanaan puhunut aktiivisesti romanien tilanteesta.

Erityislähettiläs etsisi ratkaisuja romanien tukalan aseman parantamiseksi Euroopan Unionin alueella. Lähettiläs voisi neuvotella toimenpiteistä romanien aseman parantamiseksi apunaan EU:n rakennerahastot, joita voitaisiin kohdistaa aikaisempaa enemmän tähän tarkoitukseen. EU rakennerahastojen suuntaamista sosiaalisen syrjäytymiseen ja romaniyhteisöjen kurjuuden poistamiseen on ehdottanut myös EU:n työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto.

Tällä hetkellä romanit ovat monissa maissa syrjäytetyssä asemassa ja jäävät yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Meidän on löydettävä keinot, joilla heille turvataan esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto ja inhimilliset asumisolot – elämän perusedellytykset.

Komissio onkin sitoutunut tekemään romanistrategian, ja ehdottamaan toimenpiteitä, jonka tulee ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä muun muassa näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Demokraattisessa sivistysvaltiossa enemmistö ymmärtää vastuunsa vähemmistöistä, enemmistö ei tyrannisoi vähemmistöjen elämää ja huolehtii siitä, että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo ja edellytykset terveeseen ja onnelliseen elämään.

Anni Sinnemäki, Vihreiden puheenjohtaja

Ville Niinistö, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *