NUORIA TUETTAVA TYÖELÄMÄN KYNNYKSELLÄ

Viime laman kirkkaimpia opetuksia oli, että taantumassa on huolehdittava erityisesti työelämään astuvasta sukupolvesta. Siksi hallitus on työllisyyspolitiikallaan tehokkaasti ehkäissyt syrjäytymistä työelämän kynnyksellä.

– Nuoria koskevan politiikan tavoitteena on, ettei tämä taantuma näkyisi kymmenen vuoden päästä nykyisten nuorten elämässä, linjaa Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki.

– Vahvalla elvytyksellä ja erityisesti nuorille kohdennetuilla toimilla on taitettu nuorisotyöttömyyden kasvu: kesäkuussa nuorten työttömien määrä oli vähentynyt noin tuhannella viime vuodesta. 
Tuoreiden tietojen perusteella voidaan arvioida nuorisotyöttömyyden putoavan alle 30 000 ensi vuoden aikana, Sinnemäki ennustaa.

Kolme kuukautta sitten käyttöön otetun Sanssi-kortin avulla on työllistynyt jo 1 387 nuorta. Ammatillisen koulutuksen paikkoja on lisätty hallituskauden aikana noin 10 000. Keväällä työ- ja elinkeinotoimistoihin on palkattu lisää nuorten neuvojia ja ammatinvalintapsykologeja. Erityisen syrjäytymisuhan alla olevia nuoria tukeva etsivän nuorisotyön laki tuli voimaan heinäkuun alussa.

Nuorista työttömistä kolme neljästä saa nuorten yhteiskuntatakuun edellyttämän työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan alle kolmessa kuukaudessa. Sinnemäki asettaa tavoitteekseen, että ensi vuonna alle kolmessa kuukaudessa mielekkään paikan löytävien nuorten osuus nousee selvästi.

Taantuma nosti lievästi myös nuorten rakenteellista työttömyyttä. Nuorten rakenteellinen työttömyys liittyy usein puuttuvaan koulutukseen. Nuorten rakenteelliseen ja pitkäaikaistyöttömyyteen voidaan vaikuttaa tehokkaasti koulutuksen, työssä oppimisen ja työvoimapolitiikan toimenpitein.

Tulevaisuudessa arviolta vain 3 % työpaikoista ei edellytä ammattitutkintoa. Opiskelusta syrjäytyneiden nuorten saaminen takaisin opintoihin on siksi ensiarvoisen tärkeää.

– Työpajatoiminta on auttanut monia koulupudokkaita kartuttamaan osaamistaan ja työllistymään. Työpajojen avulla voidaan tuntuvasti vähentää pudokkaiden määrää. Siksi työpajojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön kannattaa panostaa kunnissa, toteaa valtakunnallisen työpajayhdistyksen puheenjohtaja, Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Opetuksen niin sanotun pulpettimaisuuden korostuminen käsillä tekemisen kustannuksella on lisännyt koulupudokkuuden riskiä osalla oppilaista.

– Taito- ja taideaineita on vahvistettava kouluviihtyvyyden lisäämiseksi. Käynnissä oleva tuntijaon uudistus antaa tilaisuuden vähentää peruskoulun teoreettisuutta. Opetuksen toiminnallisuuden lisääminen parantaisi erityisesti tekemällä oppivien oppilaiden pärjäämistä koulussa. Opettajankoulutusta pitää kehittää niin, että opettajat saavat taidot soveltaa tekemällä oppimista nykyistä paremmin opetusmenetelmänä kaikille oppilaille, Alanko-Kahiluoto vaatii.