Halpahintainen hiili

[caption id="attachment_891" align="aligncenter" width="640"] Kuva: cypheroz (CC by-nc-nd 2.0)[/caption]

Tämän kevään ja talven aikana on puhuttu paljon hiilestä, hiilen halvasta hinnasta ja lisääntyneestä käytöstä. Eikä kysymys ole vain puheesta: hiilen käyttö on tämän vuoden alkupuolella kasvanut selvästi.

Kysymys on nyt vielä lyhyestä ajanjaksosta, mutta suunta on totta kai täysin väärä. Tavoitteenahan on vähentää hiilen käyttöä selvästi, ja lopulta päästä siitä eroon.

Mistä hiilen halpa hinta ja lisääntynyt käyttö sitten johtuvat? Syitä on monia. Yhdysvallat ovat korvanneet hiiltä liuskekaasulla, mikä on laskenut hiilen maailmanmarkkinahintaa. Päästöoikeuden hinta on Euroopassa ennätyksellisen alhaalla, mikä tarkoittaa sitä, että se ei ohjaa siirtymään hiilestä muihin polttoaineisiin.

Suomessa hiili on alkuvuodesta korvannut polttoaineena turvetta. Hiili on ollut edullista ja turvetta taas ei ole ollut saatavilla riittävästi.

Keskustaoppositio on nähnyt suurimpana syynä hiilen suosioon turpeen veroon tehdyt maltilliset korotukset. Itse en usko että turpeen vähentynyt menekki johtuu niinkään veroratkaisuista. Hiili syrjäyttää turvetta jos se näin halpaa kuin nyt.

Tärkeintä olisi siis löytää ratkaisuja hiilen saamiseksi pois nykyisestä houkuttelevasta asemastaan. Kehitys on kuitenkin valitettavasti kulkenut myös EU-tasolla päinvastaiseen suuntaan.

Euroopan parlamentti torjui huhtikuussa komission ehdotuksen päästöoikeuksien jaon “takapainotuksesta” (backloading), jonka tarkoituksena oli nostaa hiilidioksiditonnin hintaa hoippuvan päästökauppajärjestelmän pelastamiseksi. Tämä olisi tehty siirtämällä osa päästöoikeuksista myöhemmille markkinoille. Keskustan mepeistä Hannu Takkula vastusti komission esitystä, Anneli Jäätteenmäki kannatti, Manner oli poissa. Kokoomuksen mepeistä Petri Sarvamaa ja Eija-Riitta Korhola äänestivät alihintaisen hiilen puolesta, Sirpa Pietikäinen sitä vastaan.

Jopa teollisuus oli asiasta keskenään erimielinen. Kuten vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi blogissaan totesi, pitkällä aikavälillä investointejaan tarkastelevat yritykset haluavat mieluummin ennustettavan toimintaympäristön ja kestäviin vaihtoehtoihin ohjaavia kannustimia kuin hetkellisesti halpaa energiaa.

Päätöksen jälkeen hiilidioksiditonnin hinta laski alle kolmen euron. Nyt on EU-maiden hallitusten käsissä, mitä komission esitykselle tapahtuu.

Seuraavan kerran kun keskustalaiset syyttävät hallitusta turpeen ongelmista, pyydän heitä puhumaan Hannu Takkulan kanssa. Me kaikki tarvitsemme päätöksiä, joilla hiiltä syrjäytetään markkinoilta.