Uskottavan puolustuksen resursseista

Tänään julkaistiin puolustuksen resursseja arvioineen parlamentaarisen työryhmän työ. Kansanedustaja Ilkka Kanervan johtaman työryhmän enemmistön johtopäätös oli, että puolustusbudjetin tasoa tulee kasvattaa seuraavalla edustakuntakaudella 150 miljoonalla eurolla.

Olen osallistunut vihreiden edustajana työryhmän työhön. Vihreiden mielestä itsenäisen ja uskottavan puolustuksen turvaaminen on turvallisuutemme kannalta välttämätöntä. Ymmärrämme myös, että puolustusvoimilla on tarpeita materiaalihankinnoissaan. Emme kuitenkaan tässä vaiheessa sitoudu puolustusbudjetin korotukseen työryhmän enemmistön esittämällä tarkkuudella. Yhteiskunnassa on tällä hetkellä paljon muitakin huolta herättäviä määrärahatarpeita, joihin ei ole tehty sitoumuksia vaalien yli. On järkevää, että kaikkia määrärahatoiveita tarkastellaan vaalien poliittisessa keskustelussa ja hallitusneuvotteluissa kerralla.

Työryhmän työ ajoittui turvallisuuspoliittisesti hyvin mielenkiintoiseen ja osin synkkäänkin aikaan. Olen ollut jäsenenä eduskunnan puolustusvaliokunnassa vuosina 1999 - 2003 ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa vuosina 2009 - 2011, mutta oikeastaan koskaan aikaisemmin ei Suomessa keskustelu maan omasta turvallisuuspoliittisesta asemasta ole ollut niin vilkasta ja ajankohtaista. Ajattelen itse, että yhä selvempää on EU-jäsenyytemme merkitys: jäsenyys Euroopan unionissa sijoittaa meidät läntisen Euroopan itsenäisten ja demokraattisten valtioiden joukkoon ja nostaa omalta osaltaan merkittävästi kynnystä pyrkiä vaikuttamaan meihin sotilaallisesti ulkopuolelta. Työryhmässä myös käytiin läpi ajankohtaista tilannetta Ukrainassa ja pohdittiin sitä, mitä Venäjän valitseman sodankäynnin tavat tarkoittavat silloin, kun arvioimme tulevaisuuden uhkakuvia.

Vihreiden mielestä puolustusvoimien rakenteellista uudistamista tulee jatkaa myös tämän vaalikauden jälkeen. Pyysin työryhmän työn aikana puolustusvoimilta arviota siitä, kuinka paljon resursseja vapautuisi tarpeellisiin materiaalihankintoihin, jos sodan ajan joukkoa maltillisesti pienennettäisiin. Tällä tavalla ei voitaisi kattaa koko puolustusvoimien näkemää rahoitustarvetta, mutta kolmannes tai neljännes tuosta määrärahasta voisi kyllä löytyä pienentämällä sodan ajan joukon kokoa harkitusti.

Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana sodan ajan joukkoa on merkittävästi supistettu samaan aikaan kun tarpeet ja kustannukset materiaalipuolella ovat kasvaneet. Sodan ajan joukon supistaminen ei ole juontunut tarpeesta säästää, vaan siitä, että uskottava puolustus ei ole enää vaatinut entisen kaltaista massa-armeijaa. Tällä hetkellä päätös sodanajan joukkojen koosta on 230 000 sotilasta.

Nyt on tärkeää, että raportista käytäisiin avointa ja laajaa julkista keskustelua, jotta vaaleissa ja hallitusneuvotteluissa olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet arvioida lopullisesti puolustuksen määrärahatarpeita.

Kysymys uskottavasta puolustuksesta on erityisen ajankohtainen tilanteessa, jossa Venäjä on lyhyen ajan sisällä käynyt sotaa kahdessa naapurimaassaan.

Vihreän Eduskuntaryhmän täydentävä lausuma parlamentaarisen selvitysryhmän työhön.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Vihreässä blogissa.