Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tehdään päätöksiä nyt

Ilmastonmuutoksen uhka on niin vakava, että politiikassa sen pitäisi olla asialistan kärjessä joka päivä. Ilmastopäästöjen kasvu on ollut nopeaa, ja samanaikaisesti käsitykset ilmastokatastrofin riskin suuruudesta ovat vahvistuneet koko ajan. Ilmastopolitiikka yltää silti vain harvoin poliittisen keskustelun kärkeen.

Tänä syksynä Euroopan Unioni on tekemässä omalta osaltaan ratkaisevia päätöksiä, kun hyväksymme EU:n 2030-ilmasto- ja energiatavoitteet, joilla pyritään estämään ilmaston lämpeneminen yli kahdella asteella. Komission esittämät tavoitteet ovat lähtökohtaisesti tällä hetkellä riittämättömät. Myöskään Suomi ei ole tähän asti ollut ilmastopolitiikassa ollenkaan edistyksellinen toimija. Vihreät haluaa, että Suomi alkaa vihdoin kantaa vastuutaan planeetan tulevaisuudesta.

Tänään suuri valiokunta käsitteli näitä EU:n 2030-tavoitteita. Vihreät haluavat, että Suomi toimii kunnianhimoisten tavoitteiden puolesta. On välttämätöntä, että Euroopan unionin omin toimin tehtävät päästövähennystavoitteet vuodelle 2030 ovat vähintään 40 prosenttia. Nykyiset vuoteen 2020 asetetut tavoitteet Euroopan Unioni tulee ylittämään, eikä tahti saisi hidastua. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan 80 - 95 prosentin vähennykset vuoteen 2050 mennessä. Kahden asteen lämpenemisen tavoitteelle todennäköinen päästövähennystavoite on 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tämän vuoksi esitin valiokunnassa kantaa, jossa päästövähennykset eivät missään nimessä saisi olla alle 40 prosenttia, ja jossa niitä olisi mahdollista nostaa tuosta reippaastikin korkeammiksi.

Toinen valiokunnassa tekemäni esitys ilmastotavoitteisiin koskee energiatehokkuutta. Energiatehokkuuteen panostaminen on kustannustehokkain ja kestävin tapa tehdä päästövähennyksiä. Suomen kanta ei tällä hetkellä ole siinäkään riittävän kunnianhimoinen.

Tukea esityksilleni sain vasemmistoliitosta ja keskustasta, mutta kokoomuksen ministeri Toivakka puolusti laimeampi kantoja.

Ilmaston hallitsematon lämpeneminen on aikamme suurin katastrofi, joka uhkaa niin jääkarhuja, luonnon monimuotoisuutta kuin tulevien ihmissukupolvienkin elämän edellytyksiä. Itse asiassa emme voi täysin tietää, minkälaisen riskin nykyisellä, liian lepsulla ilmastopolitiikalla otamme, sillä nykyisen kaltainen ihmiskunta ei ole koskaan elänyt sellaisessa maailmassa, jonka ilmasto olisi lämmennyt edes kaksi astetta. Vakavan ilmastokatastrofin ehkäiseminen vaatii meiltä tekoja, ja niiden aika on nyt.