Moskeijahankkeesta

Helsingin asukkaat edustavat lukuisia erilaisia maailmankatsomuksia ja uskontoja. Uskontojen kirjo näkyy paitsi ihmisten vaatetuksessa myös erilaisissa rakennuksissa. Helsingistä löytyy satamäärin kirkkoja, temppeleitä, synagogia ja moskeijoita. Tämä on suurille kaupungeille tyypillinen piirre.

Helsinkiläisiä muslimeja palvelee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla noin 30 moskeijaa. Nämä kaikki on rakennettu olemassa oleviin rakennuksiin eikä niitä välttämättä tunnista moskeijoiksi ulkoapäin.

Kaupunkiin kaavailtu, yksityisesti rahoitettu suurmoskeijahanke on vielä valmisteluvaiheessa. Meillä ei ole tietoa hankkeen rahoituspohjasta tai muistakaan yksityiskohdista. Tätä valmistellaan johtamassani kiinteistövirastossa. Näistä syistä en ole halunnut, tai edes voinut, muodostaa asiaan vielä lopullista kantaani. Hätiköinti olisi huonoa johtamista.

Pidän tärkeänä, että suurmoskeijahankkeen valmistelun yhteydessä selvitetään hankkeen rahoitus ja sen lähteet. Samoin ehdottoman tärkeää on kuulla valtion turvallisuusviranomaisten asiantuntemusta hankkeen mahdollisista turvallisuusnäkökohdista. Vasta asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen arvioin kantaani hankkeeseen. Näiden seikkojen ohella hankkeen on oltava taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Suurmoskeijahankkeen hylkääminen hatarin perustein ja vajavaisin tiedoin ennen kuin se on asianmukaisesti valmisteltu osoittaa mielestäni vajavaista käsitystä siitä, mitä pääkaupunkimme pormestarilta edellytetään. Vastuullinen ja järkevä päättäjä ei lietso pelkoja ja ennakkoluuloja, vaan perehtyy faktoihin ja toimii oikeudenmukaisesti.

Enemmistö helsinkiläisistä on tullut tänne muualta. Helsinki on tulijoiden kaupunki. Se tarkoittaa, että uudet tulijat jättävät jälkensä myös kaupunkikuvaamme. Monimuotoinen suurkaupunki toivottaa uudet tulijat tervetulleiksi eikä käännä heille selkäänsä.