Miksi keskustatunneli ei olisi järkevä hanke?
Tänään on julkistettu keskustatunneli-hankkeen ehdotus ja siihen liittyviä selvityksiä. Tunneliselvityksen jatkosta päättäminen on johtamani kaupunkiympäristölautakunnan listalla ensi tiistaina. Tässä pohdintojani tehdyistä selvityksistä ja muutama näkökulma siihen, miksi tämä tunneli ei ole järkevä hanke kaupunkilaisten kannalta.
- Ensimmäinen ja ehkä painavin asia, jonka tunneliselvitys osoittaa, on että kyseessä on äärimmäisen raskas ja kallis projekti. Tunnelin hinnaksi arvioidaan 1,3 - 1,4 miljardia euroa. Näin paljon maksavia investointeja tehdään äärimmäisen harvoin. Esimerkiksi viime vuosina päätetyt joukkoliikenneinvestoinnit Raide-Jokeri, Kruunusillat, Pasilan-Kalasataman -ratikka sekä Hernesaaren ratikka eivät maksa yhteensäkään tuosta summasta kuin reilu puolet.
- Toinen todella kiinnostava tieto selvityksessä on se, että tunneli ei lisäisi keskustan elinvoimaa itse asiassa lainkaan. Tämä on jossain määrin yllättävää, koska tunnelia on perinteisesti perusteltu juuri keskustan houkuttelevuuden lisäämisellä. Selvityksessä todetaan, että kokonaismatkamäärä keskustaan on sama ilman tätä tunnelia kuin tunnelin kanssa. Tunneli ei siis toisi uusia ihmisiä keskustan palveluiden käyttäjiksi. Tämä jo sellaisenaan osoittaa selvästi, että projektille on vaikea löytää painavia perusteita. On suorastaan hämmentävää, että näin kalliilla hankkeella ei pystyttäisi lisäämään kantakaupungin elinvoimaa lainkaan.
- Selvitys osoittaa, että keskustatunnelin ainoa keskeinen liikenteellinen vaikutus olisi keskustan läpiajoliikenteen merkittävä lisääntyminen. Nykyisin Helsingin keskustan läpi ajaa noin 7 200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tunneli kolminkertaistaisi tämän määrän. Selvityksen mukaan tämä kasaisi ruuhkia tunnelin päiden ympäristöihin - siis Länsiväylälle, Lauttasaareen, Itäväylälle ja Hermannin rantatielle.
- Selvityksen mukaan tunnelin käyttömaksuilla voitaisiin kerätä noin 4-8 miljoonaa euroa vuodessa. Se riittäisi ehkä nippa nappa ylläpitokustannuksiin, mutta tunnelin kaivuuta ja rakentamista sillä ei saisi maksettua lainkaan. Investoinnissa on kyse valtavasta summasta, jotta voisi olettaa että käyttömaksuilla katettaisiin edes joku osa summasta. Vertailun vuoksi joukkoliikenne rahoitetaan siten, että sen käyttäjät maksavat lippujensa hinnoissa myös joukkoliikenteen investointeja. Valtuustostrategiassa linjatulla tavalla tunnelia ei voida toteuttaa - siinä edellytetään, että toteutuessaan keskustatunneli rahoitetaan isolta osin tienkäyttömaksuin.
- Helsingissä olemme sitoutuneet tekemään kaupungista hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Selvityksen mukaan keskustatunneli kasvattaisi autoliikenteen määrää, ja siten myös ilmastopäästöjä. Itse asiassa autolla tehtävien matkojen osuus on ollut Helsingissä viime vuosina laskusuunnassa, joten kyseessä olisi merkittävä suunnanmuutos siihen, minkälaista kaupunkia haluamme rakentaa.
Viimeisen vuoden sisään ilmastotutkijoiden viesti on kirkastunut entisestään: päästövähennykset eivät voi odottaa. Ilmaston kannalta on todella tärkeää, että kaikki investoinnit vähentävät päästöjä, eivätkä kasvata niitä, kuten keskustatunnelin rakentaminen tekisi.
Vastaa