« Kaikki artikkelit

Kesäkamat

Valtiovarainministeriö on antanut budjettiesityksensä, joten
poliittinen syksy on alkanut. Budjettiesitys ei vieläkään sisällä
opintotuen korotusta, joten yksi kiistanaihekin on valmis.

Mutta ennen kuin syksy kunnolla alkaa, kirjoitan muistiin listan tämän
kesän lämmön hyvistä seuralaisista, sellaisista joita voi ajatella
myöhemmin tai ottaa mukaan seuraavaan kesään, jos se joskus tulee.

Paita:

Johanna Sumuvuoren vanha paitapusero. En käyttänyt sitä siksi, että Johannasta tuli elokuussa työtoverini, vaan siksi, että kavereiden vanhat vaatteet tuntuvat sopivasti uusilta ja kuitenkin kotoisasti käytetyiltä. Paita oli tullut vaatekaappiini illanvietosta, jossa tehdään ostoksia edullisesti. Kaikki tuovat mukanaan vaatteita, joita eivät käytä enää, ja sitten vaihdellaan – tavarataivas.

Festivaali:

Ainakin Zinedin Zidanen kohtaloon asti kesän suurin jalkapallodraama tapahtui Sodankylässä, valkokankaalla. Iranilaisen Jafar Panahin elokuvassa Offside seurataan tyttöjä, jotka pojiksi pukeutuneina pyrkivät jalkapallo-ottelun katsomoon – huvi on Iranissa kielletty tytöiltä –  ja jäävät kiinni. Iran–Bahrain-ottelun draama kuuluu katsomon ulkopuolelle, santarmien kiinni ottamille tytöille ja elokuvan katsojalle, yleisön huudon vaihtelevana volyyminä. Iran voitti ja pääsi kisaamaan Saksaan. Iranissa Panahin elokuvaa ei ole vielä koskaan esitetty, mutta Sodankylän elokuvafestivaaleilla on.

Grilliherkku:

Vallilalaisella pihalla nautittu halloumijuustovarras. En osaa käyttää mitään grilliä itse, mutta sain poimittua vakuuttavan näköisestä grillistä itselleni herkkuvartaan. Halloumi on suolaista ja tuntuu hauskalta suussa kimmoisuutensa takia. Juuston seurana oli kirsikkatomaatteja ja paprikaa. Ilta oli muutenkin mukava, katsottiin digikamerasta kuvia lapsista, ja mentiin ajoissa nukkumaan, kun mies aamutakissa tuli vihjaisemaan siihen suuntaan, ennen kuin tajusimme valvoa aamuyöhön.

Sankaritar:

Hill Street Bluesin oikeudentuntoinen Joyce Davenport sopii esikuvaksi kenelle vain. Ahkeruuden ja uratietoisuuden lisäksi plussaa ovat latvoista mitä viehkoimmalla tavalla kiharretut tummat hiukset. Meillä ei ollut kotona televisiota moniin vuosiin silloin kun olin lapsi. Nyt voin katsoa dvd:ltä vanhoja sarjoja, ja miettiä, mitä olisin kommentoinut keskusteluihin silloin, kun en todellisuudessa osannut sanoa mitään.

Ja lopuksi, kesän houkuttelevuudesta huolimatta:

Opintotuesta vastuussa oleva ministeri Tanja Saarela esitti budjettiin opiskelijoiden tulorajojen korottamista. Tulorajojen korottaminen voisi olla ihan hyvä asia, mutta ensin tulisi korottaa itse opintotukea. Opiskelijajärjestöt kampanjoivat korotuksen puolesta "Nouse jo!" -tunnuksilla. Kampanjan tavoite on järkevä: 15 prosentin korotus opintorahaan – korkeakouluopiskelijalle se tarkoittaisi noin 40 euron lisäystä.

Kolumni on julkaistu Helsingin uutisissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *