« Kaikki artikkelit

Tämän hallituskauden toinen uusi kansallispuisto, Teijo

Eduskunta kävi tänään keskustelua Salon Teijon kansallispuistosta. Teijo on jo toinen tämän hallituksen esittämä uusi kansallispuisto. Olen iloinen, että saan olla näin lyhyen ajan sisällä mukana käsittelemässä jo toisen hienon kansallispuiston perustamisesitystä.

Etelä-Suomessa on suojeltua metsää hyvin vähän: suojeltua aluetta on vaivaiset pari prosenttia, kun talousmetsiä on yli 90 prosenttia. Teijon uusi kansallispuisto on suurin suojelualue Lounais-Suomessa. Etelä-Suomen metsien suojelun kannalta on tärkeää, että jo olemassa olevan retkeilyalueen ja suojelualueiden lisäksi Teijossa suojellaan myös uusia alueita, jotka ovat aiemmin olleet talousmetsäkäytössä. Metsiä ei enää hakata, vaan ihmiset saavat tulevaisuudessa nähdä, miten alueet ennallistuvat vähitellen jälleen luonnontilaisiksi.

Kävin Teijossa ympäristövaliokunnan matkalla viikko sitten. Vaikka vierailimme aika pienellä alueella, maisema ja luontotyypit vaihtuvat tiuhaan suosta kalliorinteiseen männikköön ja tiheään metsään. Uskon, että olimme kaikki vaikuttuneita Teijon alueesta. Sen luonnonarvot ovat merkittävät. Puiston alueella on erilaisia kallioita, suotyyppejä ja lehtoja. Alueen lajisto on rikas: sieltä tunnetaan 24 uhanalaista ja 25 silmälläpidettävää eliölajia. Erityisesti lintuja Teijon alueella on paljon. Kansallispuistossa on luonnon lisäksi arvokasta kulttuuriperintöä – siellä sijaitsee vanha Kirjakkalan ruukkimiljöö. Näin monipuolisen arvokas ja lounaissuomalaisia luontotyyppejä edustava alue on tärkeää suojella jälkipolville.

Kansallispuiston perustamista ovat esittäneet useat paikalliset tahot. Aloitetta ovat asettuneet tukemaan esimerkiksi Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto, jotka pitävät kansallispuiston perustamista tärkeänä erityisesti matkailun kehittämisen näkökulmasta. Vaikeassa työllisyystilanteessa Salossa uskotaan, että kansallispuisto on tärkeä osa seudun elinkeinoja kehitettäessä.

Metsähallituksen laskelmien mukaan kansallispuistojen vierailijat tuottavat lähialueille keskimäärin 10 euroa jokaista luontokeskuksiin ja retkeilypalveluihin sijoitettua euroa kohden. Varsinaisilla matkailualueilla keskimääräinen hyötysuhde nousee 14 euroon. Kansallispuisto on varmasti myös työllisyyttä parantava investointi ja Teijo on erinomainen kohde, sillä alueella on nyt jo kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Metsähallituksen selvityksessä visioidaan, että Teijon kansallispuiston palveluita voisi kehittää erityisesti pienimpiä luonnossa liikkujia ajatellen. Näin voitaisiin sekä saada alueelle retkeileviä lapsiperheitä hieman kauempaakin ja tehtyä tärkeää ympäristökasvatustyötä luomalla uusi sukupolvi metsien ja kansallispuistojen ystäviä.

Yhdessä Saaristomeren kansallispuiston kanssa Lounais-Suomessa on nyt monipuolinen ja hieno kokonaisuus suojeltua saaristoa, rannikkoa ja sisämaata, jonka uskon olevan houkutteleva matkailukohde myös Suomen rajojen ulkopuolelta tuleville retkeilijöille.

Eduskunnan keskustelussa tänään paitsi kiiteltiin ministeri Niinistöä Teijon kansallispuistoesityksestä, myös toivottiin kiirehtimistä kansallispuiston edistämiseksi myös Porkkalaan. Näihin kiitoksiin ja toiveisiin on helppo yhtyä.

[caption id="attachment_1193" align="aligncenter" width="960"] Raate suolla Teijossa.[/caption]